perjantai 29. marraskuuta 2013

Kiuruveden kirkko

Ylihuomenna on ensimmäinen adventtisunnuntai ja joulunajan alkamisen kunniaksi valitsin tällä kertaa kirkkoesittelyyn kirkon, josta minulla oli hieman enemmän kuvia käytettävissä. Lähdemme siis Pohjois-Savoon katsomaan Kiuruveden kirkkoa. Kuvat ovat menneen kesän alkupuolelta. Kuvauspäivänä oli niin kuuma, että kamerasta melkein suli objektiivi :) Ehkä kuumuus vaikuttikin jollain tavalla ensimmäisen kuvan tarkennukseen, jota en oikein saanut kohdalleen millään.. Mutta nyt asiaan!

Kiuruveden kirkko on ulkonäöllisesti vaikuttava. Lisäksi se sijaitsee mäen päällä, mikä lisää suuren kirkon näyttävyyttä vielä entisestään. Kirkko on järjestyksessään kolmas kirkko Kiuruvedellä. Se rakennettiin sotavuosina 1939-1940 edellisen kirkon tuhouduttua tulipalossa. Tuon edellisen kirkon paikalla on nykyisin sen pohjamuodon mukainen sankarihautausmaa, jossa saarnatuolin kohdalle on haudattu kaatunut pappi ja urkuparven kohdalle kanttori. Penkkien kohdalla puolestaan lepää suuri määrä kaatuneita sotilaita.

Pohjamuodoltaan Kiuruveden nykyinen kirkko on kolmilaivainen pitkäkirkko, joka on varustettu päätytornilla. Rakennusmateriaali on rapattu tiili. Kirkon suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist.



Pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon valmistama reliefi Heränneitä Kristuksen ristin juurella. Rakennusmateriaali on punainen graniitti. Taulua valmistaessaan Haapasalo sai kuulla poikansa kaatuneen rintamalla, mikä saattoi vaikuttaa taulun aihepiiriin.

Kirkkosalissa on istumapaikat 1000 henkilölle. Sivulaivat ovat kapeahkot ja niiden katto on muuta kirkkosalia hieman matalammalla.

Nykyinen alttaritaulu on taiteilija Uuno Eskolan maalaama ja Evi Jäderholmin kirkkoon vuonna 1953 lahjoittama. Tätä ennen kirkossa oli edellisen kirkon palosta pelastettu, kirkkoon tyylillisesti huonommin sopiva pienempi alttaritaulu, joka on nykyisin Sulkavanjärven kyläkirkossa.

Taulu on tyyliltään ravennalaista mosaiikkia ja se on koottu yli 300 000 palasesta.
















8-äänikertaiset Urkurakentaja Jouko Pirkkasen valmistamat urut kirkon kuorissa otettiin käyttöön vuonna 2009.

Urkuparvella kirkon takaosassa ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat 34-äänikertaiset pääurut vuodelta 1978.

Mäen päällä kirkon tornin korkeus korostuu vielä entisestään. Kiuruveteläiset saavat olla ylpeitä hienosta temppelistään. Kirkko on myös hyvässä kunnossa; Sen viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1990.



Osoite: Kirkkokatu 8, Kiuruvesi



















7 kommenttia:

  1. Komea on kirkko ja suuri!
    Kiuruvesi on jäänyt jotenkin vieraaksi, kuten moni muukin paikka Ylä:Savossa, pitäisikin ensi kesänä tehdä päiväreissua sinnepäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy ihmeessä! Seutu on todella kaunista ja tuo kirkkokin on todella näkemisen arvoinen. Se on livenä vielä paljon suuremman näköinen kuin kuvat antavat ymmärtää. Ainakin silloin kun kävin, oli asiantunteva opaskin paikalla. Kiitos Minttuli kommentista!

      Poista
  2. Tosi kaunis kirkko, ja hieman poikkeavan oloinen ulkoasultaan. Tarkoitan, että tuo kakkoskuvan lähikuva pääovesta tuo mieleen Keski-Eurooppalaisen kirkon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Yksi upeimmista kirkoista mitä olen kuvannut. Kiitos Orvokki!

      Poista
  3. Nätti kirkko ja sisätilat eritoten. Tuota ulkomuotoa kun katselee niin tulee mieleen, että viivotin ja suorakulma on ollut käytössä kirkkoa piirtäneellä arkkitehdillä. Väri on mielestäni aika erikoinen kirkoks, vai mitä mieltä on kuvaaja`? Holvikaaret sivuilla antaa viitteitä, että on jostain ulkomailta saatu vaikutteita. Ehkä?

    VastaaPoista
  4. Ps. Kiitos haasteesta. Meni marraskuu hieman heikossa hapessa ja jäi bloggaaminen hieman heikolle. Täytyy katella jos sais noista kesäkuvista jotain aikaseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harry kommenteista ja vierailusta blogissa. Ehdinkin tuossa jo vähän huolestua, kun oli niin hiljaiseloa... Eihän siinä mitään, varmaan näin jouluaikana tuo kesäkuvamuistelo ei enää olekaan niin ajankohtainen.:)

      Kirkko on tosiaan hieno kuin mikä ja voi olla että siinä on piirteitä myös maamme rajojen ulkopuolelta, arkkitehti oli muistaakseni vaasalainen. Eipä tullut tuota muotoarkkitehtuuria tuossa tarkemmin selvitettyä, mutta komea tuo on kuin mikä. Väri on aika harvinainen, mutta sopii hyvin tuohon. Kelpasi kuvata. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!