Klaukkalan kirkko

Maamme kartalta katsoen pienen matkan Helsingin yläpuolella sijaitseva Nurmijärvi on poikkeuksellisen suuri kunta. Kerrotaan, että se olisi saanut kaupunginoikeudet jo ajat sitten, mutta jostain syystä päättäjät ovat tästä halunneet kieltäytyä. Kunnan väkiluku on tällä hetkellä yli 42 000. Nopeimmin kunnan väkiluku kasvaa Klaukkalan taajamassa, josta onkin tullut hyvin kaupunkimainen kokonaisuus. Klaukkalan alueen väkiluku on reilu 17 000. Nykyisin koko Nurmijärven kunnan alueen lasketaan kuuluvan Helsingin keskustaajamaan, jonka ajatellaan olevan yhtenäinen kaupunkialue. Klaukkalassa on omintakeisen näköinen kirkko.

Erikoinen on ehkä sana, jolla tätä kirkkoa kuvailisi. Kirkon runko on betonia ja julkisivu on verhoiltu kuparipeitteellä. Tästä suunnasta kuvattuna kirkko näyttäytyy melkoisena mustana möhkäleenä. Eri ilmansuunnista katsottuna ikkunoita kuitenkin löytyy, eivätkä ne kaikki ole aivan lattiatasossa, kuten kuvaa katsomalla voisi päätellä. Liikaa niitä ei kuitenkaan todennäköisesti ole. Ajankohdasta johtuen en päässyt katsomaan kirkkoa sisältäpäin.

Kirkko valmistui vuonna 2004. Sen suunnitteli arkkitehti Lassi Lassila. kirkkosalissa on 300 istumapaikkaa ja se on yleissävyiltään hyvin vaalea.

Klaukkalan kirkko muodostaa hyvän kontrastin Nurmijärven kirkolle, joka on hyvin perinteinen puinen ristikirkko. Paikkakunnalla on lisäksi kolmas, Rajamäen kirkko, jonka arkkitehtuuri taas poikkeaa näistä molemmista edellisistä.

Kirkko löytyy Klaukkalan taajamasta osoitteesta Ylitilantie 6

Nurmijärven kirkko

Nurmijärven puinen ristikirkko valmistui vuonna 1793. Sen rakennuspiirustukset laati kirkon vastaavana rakentajana toiminut Matti Åkerblom. Nurmijärven kirkko alkoi olla viimeisiä kirkkoja, jotka rakensi ja suunnitteli kirkonrakentaja, eli periaatteessa "yksi mies". 1800-luvulla kirkkojen rakentaminen siirtyi arkkitehtien työksi ja vastaavasti rakentamisesta vastasivat rakennusalan ammattilaiset.

Kirkko ei ole läheskään alkuperäisesssä asussaan. Alunperin se ei ollut läheskään näin uusklassisen tyylinen. Alunperin katon keskiosassa sijaiseva kattoratsastaja esimerkiksi oli todella pieni kupulyhty ja seinissä olevat pystypilasteritkin on lisätty myöhemmin. Nykyinen ulkoasu on peräisin vuosien 1932-34 peruskorjauksesta.

Tämän kirkon yhteydessä täytyy mainita myös Aleksis Kivi, joka esimerkiksi runossaan "Sunnuntai" kuvaa sitä, kotikirkkoaan, hyvin vaikuttavasti. Kirkon tiedetään tehneen häneen suuren vaikutuksen. Kirkko sijaitsi hänen runossaan järven rannalla. Järven, jota ei enää ole. Nurmijärven kirkkojärveä alettiin kuivattaa 1920-luvulla viljelyskäyttöön ja 1950-luvulle tultaessa se oli hävinnyt kokonaan.

Suurimmillaan kirkkoon on mahtunut jopa tuhat henkeä. Sittemmin on penkkirivien etäisyyksiä hieman väljennetty ja nykyisin istumapaikkaluku on 750.

Alttaritaulu on vuodelta 1832. Kristuksen taivaaseen astumista esittävän taulun maalasi C. P. Elfström. Em. taiteilija maalasi myös saarnastuolin peileissä näkyvät evankelistat.

Sivulehterit ovat suhteellisen pienikokoiset, urkuparvi selvästi isompi.

Parvella näkyy hiukan vuonna 1993 rakennettujen 30-äänikertaisten barokkiurkujen fasadia. Lehtereiden kaiteissa sijaitsevat raamatun apostoleita esittävät maalaukset toteuttivat kirkkoon vuoden 1830 -remontin yhteydessä Eric Broström ja Jacob Gotlied Wickman. Kuitenkin nämä maalaukset maalattiin valkoisen maalin peittoon 1880-luvun remontissa. Maalausten kuurupiiloa kesti vuoteen 1993, jolloin ne löytyivät maalin alta kirkon restauroinnin yhteydessä. Osa maalauksista oli tosin sahattu jopa halki ja käytetty seinärakenteina...

Joku saattaa nyt kysyä, että minkä ihmeen takia nämä haluttiin hävittää niin perusteellisesti. Tällainen toiminta ei ole valitettavasti ainoa tapaus laatuaan. 1800-luvulla ylimääräisiä maalauksia ei kirkoissa erityisemmin suosittu. Joskus olen jopa lukenut, että sen aikaiset papit valittivat, että kirkkokansa keskittyy liikaa kirkon koristelujen katselemiseen saarnan kuuntelemisen sijasta ja että tämä olisi sitten ollut ratkaisu. Lieneekö totta, en tiedä. Kovasti maalaustaidetta kirkoista on kuitenkin onnistuttu aikoinaan hävittämään ylimaalauksilla. Osa on saatu sitten pelastettua tulevissa restauroinneissa.

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui pari vuotta kirkon jälkeen. Uudistuksia kokeneen, nykymuodossaan 1800-luvun klassismia henkivän kirkon kellotapuli näyttää niin tyypilliseltä ja tyylipuhtaalta 1700-luvun tapulilta kuin olla voi ja voisi jopa luulla sen alunperin valmistuneen edellisen kirkon yhteyteen!  Tapulin rakentaja on Matti Åkerblom.

Osoite: Aleksis Kiven tie 5, Nurmijärvi

Mikael Agricolan kirkko

Helsingin keskustan kirkkojen kuvaaminen on monesti erittäin vaikeaa. Suuret kirkot sijaitsevat yleensä alueella, jossa ympäröivät korkeat rakennukset estävät tehokkaasti menemisen tarpeeksi kauas kohteesta. Myös kirkko saattaa sijaita hyvinkin pienellä tontilla ja olla kaiken lisäksi vielä harjun päällä, kuten tämän kertainen esittelyn kohde. Yhtälö on vaikea.

Avuksi tuli Sigman laajakulma 10-20mm F3,5 EX HSM, joka joutuikin taannoisella pääkaupungin kirkkojen kuvausreissulla tosipaikan eteen. Pienen zoomin ansiosta laajakulmaa voi tarvittaessa pienentää. Sitä tarvetta ei tosin ollut tässä tapauksessa, mutta nyt viimein asiaan, eli Agricolan kirkon esittelyyn.

Tämä suuri kirkko sijaitsee Eiran kaupunginosassa. Se rakennettiin vuosina 1933-1935 ja se edustaa rakennustyylillisesti funktionalismia. Sen suunnittelijat ovat arkkitehdit Lars Sonck ja Arvo Muroma

Funktionalismi syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana. Aikana, jolloin rakentamisen piti olla tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Muodot olivat hyvin pelkistettyjä. Tämä näkyi funtionalistisissa kirkoissakin hyvin erilaisena rakennuskielenä, kuin 1800-luvun klassismi (vrt.Helsingin tuomiokirkko), uusgotiikka (vrt. Helsingin Johanneksen kirkko) tai 1900-luvun alun Kansallisromantiikka (vrt. Tampereen tuomiokirkko). Sodat osaltaan vaikuttivat uuden tyylisuunnan syntymiseen. Tyylisuunnan, joka tunnetaan monesti komeana, suurena ja vaikuttavana, mutta kovin pelkistettynä noihin aiemmin mainittuihin verrattuna.

Tämän kirkon maamerkki on sen korkea torni, joka 97-metrisenä kohoaa jopa 103 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Tornin perusteella kirkko näkyykin varsin kauas. Sinne on suhteellisen helppo löytää, mutta varsinkin tilaisuuksien kannalta parkkipaikkoja on niin niukasti, ettei niistä voi edes mainita. No, ehkä tähän kirkkoon saavutaan jollain muulla liikennevälineellä, Helsingissä kun ollaan.

Kirkko on Helsingin evankelis-luterilaisen Mikael Agricolan seurakunnan pyhäkkö. Mielenkiintoinen oli tieto, että myös Suomen Anglikaanisen kirkon, Saint Nicholaksen seurakunta toimii tässä kirkossa.

Osoite: Tehtaankatu 23, Helsinki

Kannelmäen kirkko

Kannelmäen kirkko Helsingissä on hyvin erikoinen kirkkorakennus. Ulkonäöllisesti se on hyvin moderni, mutta se edustaa modernilla tavalla perinteitä enemmän kuin kuvittelisikaan. Sen muotoihin kätkeytyy symboliikkaa ja sijaintiin merkillisiä asioita. Katsotaan tarkemmin.

Kirkon muodoista kerrotaan www.helsinginkirkot.fi -sivustolla seuraavaa:

"Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko muistuttaa ilmestysmajaa, israelilaisten pyhäkkötelttaa, joka kevytrakenteisena oli valmis otettavaksi mukaan ja pystytettäväksi uuteen, hedelmällisempään paikkaan. Muodollaan se puhuu entiseen takertumista ja paikalleen juuttumista vastaan."

Mielenkiintoinen tarina. Toisaalta kirkko taas pitäytyy arkkitehtoonisesti hyvinkin vanhaan ja nimen omaan paikalleen asettumiseen siltä osin, että sen muodon voi nähdä myös pyramidina. Meiltä löytyy myös toinen ns. pyramidikirkko, Hyvinkään uusi kirkko. Aikoinaan, tuhansia vuosia sitten, oli tärkeää, että pyramidit rakennettiin pääilmansuuntien mukaan, esimerkiksi, pohjoinen-etelä -akselille. Google mapsista ilmenee, että suoraan pohjoiseen lähdettäessä Hyvinkään kirkko sattuu juuri samalle akselille tämän kirkon kanssa! Uskomaton juttu. Löytyykö lähistöltä vielä kolmas pyramidi? Ei löydy, "uskomaton juttukaan" ei jatku loputtomiin. :)

Samanlaiset, todella vanhaan aikaan viittaavat symbolit jatkuvat kirkon sisätiloissa; Alttaritaulun korvaa 31 metriä (!) leveä lasimosaiikkityö, elämänpuu, joka käsitteenä tunnetaan raamatun alkulehdiltäkin paratiisi-kertomuksesta. Valmistuessaan tämä oli maamme suurin ikkunataideteos; Sen pinta-ala on noin 50 neliömetriä. Kirkkosalin sisäkorkeus on 24 metriä, eli katto on korkealla!

Erikoisen ja vaikuttavan kirkon suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen.
Ulkopuolelta sen korkeus ristin huippuun on 30 metriä. Kellotornia kirkossa ei ole, vaan digitaalisesti toteutetut kirkonkellojen äänet kuuluvat kirkon huipulle asennetuista kaiuttimista. Alunperin tosin arkkitehdit olivat suunnitelleet kirkon yhteyteen matalan kellotelineen, jota ei kuitenkaan jostain syystä rakennettu.

Varhaistentie 6, Helsinki

Helsingin tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkon kohdalla lienee turha kerrata, missä kirkko sijaitsee. Ehkä enin osa teistä ulkomailta sarjaa seuraavista tietää myös, että kyseessä on maamme pääkaupungin tuomiokirkko. Kirkko, joka on tärkein kirkkorakennus Suomessa. Kaikkien valtakunnan merkittävimpien juhlatilaisuuksien viettopaikka. Mm. kaikki edesmenneet presidenttimme on siunattu haudan lepoon tässä kirkossa.

Kirkko on arkkitehti Carl Ludvig Engelin viimeisiä arkkitehtitöitä. Se valmistui vasta Engelin kuoleman jälkeen vuonna 1852 ja sen arkkitehtoonisen ilmeen viimeisteli Engelin seuraaja intendenttikonttorin johtajana, arkkitehti Ernst Lohrmann. Hän suunnitteli kirkkoon mm. pääkupolin ympärillä olevat neljä pienempää kupolia. Näin kirkosta tuli huomattavasti arvokkaamman näköinen. Kirkon tekee arvokkaan näköiseksi myös sen sijainti keskellä Helsinkiä valtavan korkuisen kivijalan päällä. Sen portaat ovat eräs Helsingin paljon kuvattu yksityiskohta ja suosittu istumapaikka niin nuorille kuin vanhemmillekin.

Kirkon sisustus on äärimmäisen pelkistetty. Ehkä näyttävin osa kirkkoa ovat takalehterin pääurut. Niiden valtava fasadi on alunperin rakennettu kirkon ensimmäisiin Saksalaisen Walkerin urkutehtaan rakentamiin urkuihin. Nykyisin tämä historiallinen julkisivu on säilytetty ja sen takana sijaitsevat Tanskalaisen Marcussen & Sonner -urkurakentamon 57-äänikertaiset urut vuodelta 1967. Soitin on yksi huomattavimpia maassamme.

Synkkätunnelmaisen ristiltäottoa kuvaavan alttaritaulun on maalannut taiteilijaprofessori T. K. von Neff. Taulu on saatu lahjaksi Venäjän keisarilta.

Alttaritaulun molemmin puolin sijaitsevat Engelin suunnittelemat rukoilevia enkeleitä esittävät veistokset. Lisäksi kirkosta löytyy kolme suurempaa valkoista patsasta, jotka esittävät uskonpuhdistaja Martti Lutheria, Philipp Melanchtonia ja Mikael Agricolaa. Nämä ovat kirkkosalin ainoat varsinaiset koriste-esineet.

Kirkossa on istumapaikat 1300 henkilölle.

Kirkon alla sijaitsee krypta eli holvisto. Alunperin se rakennettiin kirkon kellariksi, mutta 1970-luvulla se remontoitiin laajempaa käyttöä varten. Nykymuodossa siellä voi pitää pieniä tilaisuuksia ja siellä sijaitsee myös pieni kahvila ja näyttelytiloja.

Kirkko on osa maamme tunnetuinta torialuetta, Senaatintoria. Tässä kuvassa näkyy, miten valtavan suuren kivijalan päälle se aikoinaan rakennettiin. Etualla näkyy Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894.

Helsingin Tuomiokirkon profiili kohoaa vaikuttavasti korkeiden rakennusten yli ja on keskeinen Helsingin maanmerkki.

Tuomiokirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Siellä vierailee kesäaikaan jopa 1500 turistia päivässä ja vuodessa yli 350 000. Kirkko on avoinna todella monipuolisesti: Tämän hetkisten aukiolotietojen (2015) mukaan kesä-elokuun välisen ajan jopa klo 9-24 joka päivä! Talvisinkin joka päivä klo 9-18. Satunnaisen matkaajan kannattaa silti huomioida, että kirkossa pidettäviä tilaisuuksia ei saa häiritä. Kirkkoon pääsyä tilaisuus ei estä, mutta sen sijaan esim. tarpeettoman kirkossa puhumisen, liikuskelun ja valokuvauksen kyllä.

Osoite:  Unioninkatu 29, Helsinki

Johanneksenkirkko

Tällä kertaa esittelyssä on suunnattoman upea katedraalityylinen kaksitorninen Johanneksenkirkko Helsingissä Ullanlinnan kaupunginosassa.

Kirkko on kuin Notre-Dame konsanaan ja tiedän useammankin, joka on sitä ihaillessaan yllättynyt siitä, että se sijaitsee ihan täällä kotosuomessa.

Tyyliltään kirkko on uusgoottilainen. Sen piirsi ruotsalainen arkkitehti Adolf Emil Melander ja sen valmistui vuonna 1891.

Notre-Damen tavoin tämäkin kirkko on suuri. Istumapaikkoja on 2600 henkilölle, mikä tekee siitä maamme suurimman kivikirkon. Vrt. Turun tuomiokirkossa on 900 istumapaikkaa.

Alttaritaulu on taidemaalari Albert Edelfeltin maalaama ja sen aiheena on "Taivaallinen näky". Alttari, kastepöytä ja saarnastuoli ovat kirkon arkkitehdin suunnittelemat. Kirkon sisällä korkeat kaari-ikkunat, päätyjen ruusuikkunat ja läpikuultavat ruusukeikkunat luovat kirkon sisälle vaikuttavan valaistuksen.

Kuva: Kaukaa otettu kuva kaupungista osoittaa kirkon suuruuden.

Kirkon päärut on rakentanut maineikas urkurakentamo E. F. Walcker Saksasta. Suuressa soittimessa on 66 äänikertaa. Vuonna 2005 suoritetussa restauroinnissa soitin palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäisasuansa. Soitin on yksi merkittävimmistä maassamme. Tässä kirkossa on myös toiminut monta tunnettua urkuria, mm. Oskar Merikanto, Armas Maasalo ja Tauno Äikää. Kanttoreista tunnetuimpia lienee Sulo Saarits, jonka laulama "Taas kaikki kauniit muistot" on jäänyt radiosta joulurauhan julistamisen jälkeen monen mieleen.

Kirkko on seurakunnallisen toiminnan ohella hyvin suosittu konserttipaikka. Se on yksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alaisuudessa toimivista kirkoista.


Osoite: Korkeavuorenkatu 12, Helsinki