Ähtärin kirkko on mielestäni hieno kirkkorakennus. Vaikka se on ulkonäöllisesti hieman pelkistetty, siinä on jotain mahtipontisuutta ja arvokkuutta. Samantapaisia kirkkoja ovat tässä blogissani aiemmin esitellyt Alavieskan ja Kiuruveden kirkot.
Nykyinen kirkko valmistui Honkolankankaalle 1937 arkkitehti Bertel Liljeqvistin piirustusten mukaan. Sama arkkitehti muuten suunnitteli aiemmin mainitun Kiuruveden kirkon ja sen lisäksi monen monta muutakin kirkkoa maassamme, kaikki hieman samantyylisiä, hienoja kirkkorakennuksia. Pohjoisesta näitä edustavat esim. Kuusamon, Rovaniemen ja Kemijärven kirkot.
Kirkon torni on 54 metriä korkea. Tämä on järjestyksessä neljäs kirkko Ähtärissä. Edellinen tuhoutui tulipalossa 1935.
Istumapaikkoja on 850. Alttaritaulu on maalannut professori Vilho Sjöström 1906. Taulu saatiin pelastetuksi edellisen kirkon palosta. "vuorisaarna" -aiheisen taulun malleina on käytetty ähtäriläisiä ihmisiä.
Kirkon 35-äänikertaiset urut ovat urkurakentamo Heinrichin valmistamat ja yhdet rakentajansa suurimmista.
Kirkkotie 3, Ähtäri
lauantai 30. huhtikuuta 2016
torstai 28. huhtikuuta 2016
Kesän esimakua, osa 13
Viime kesän lumpeita! Niin ja niitä, joista tehtiin lapsena niitä porsaita työntelemällä niihin niitä tulitikunpätkiä jaloiksi. Siis ennen kuin avautuivat kukkimaan kuten nämä tässä. :)
lauantai 23. huhtikuuta 2016
Keltinmäen kirkko
Tämän kirkon valokuvaamisessa oli jälleen kerran se tuttu ongelma, eli aurinko paistoi kirkkaasti niin vikasuunnasta, kuin paistaa voi. Sopivaa kuvakulmaa ei tahtonut löytyä, ei sitten millään. Ratkaisuksi löytyi vihdoin viimein kuvan käsitteleminen hieman retrohenkiseksi jälkeenpäin. Nyt ei aurinko niin haittaa. Tässä siis Keltinmäen kirkko Jyväskylässä.
Moderni kirkko valmistui 1992 jyväskyläläisen arkkitehdin olavi Norosen piirustusten mukaan. Vaikka rakennus on nykyaikainen, siinä on jotain tuttua ja itse ainakin tunnistan sen kirkoksi heti, mikä ei liene huono juttu. Arkkitehtuurista ei ole tehty vieraan modernia, esimerkiksi 1930-luvulla valmistuneesta Kannonkosken kirkon julkisivusta löytyy samanlaisia piirteitä.
Sisällä oli musiikkiharjoitus menossa, joten koko salia en voinut kuvata. Tässä alttari, joka on mielestäni varsin kaunis ja valoisa. Perinteistä raskassävyistä alttaritaulua ei ole, vaan paikalla on ylösnousemusta ilmentävä taideteos, jonka on tehnyt taiteilija Penni Rainio. Alttarin takaosa on lasia.
Urkurakentamo Tuomen valmistamissa uruissa vuodelta 1993 on 15-äänikertaa. Kirkkosalissa on 200 henkilölle, minkä lisäksi rakennuksesta löytyy paljon muita tiloja. Aulasta jopa kahvio. Kirkon tornissa on kaksi kelloa.
Keltimäentie 10, Jyväskylä
Moderni kirkko valmistui 1992 jyväskyläläisen arkkitehdin olavi Norosen piirustusten mukaan. Vaikka rakennus on nykyaikainen, siinä on jotain tuttua ja itse ainakin tunnistan sen kirkoksi heti, mikä ei liene huono juttu. Arkkitehtuurista ei ole tehty vieraan modernia, esimerkiksi 1930-luvulla valmistuneesta Kannonkosken kirkon julkisivusta löytyy samanlaisia piirteitä.
Sisällä oli musiikkiharjoitus menossa, joten koko salia en voinut kuvata. Tässä alttari, joka on mielestäni varsin kaunis ja valoisa. Perinteistä raskassävyistä alttaritaulua ei ole, vaan paikalla on ylösnousemusta ilmentävä taideteos, jonka on tehnyt taiteilija Penni Rainio. Alttarin takaosa on lasia.
Urkurakentamo Tuomen valmistamissa uruissa vuodelta 1993 on 15-äänikertaa. Kirkkosalissa on 200 henkilölle, minkä lisäksi rakennuksesta löytyy paljon muita tiloja. Aulasta jopa kahvio. Kirkon tornissa on kaksi kelloa.
Keltimäentie 10, Jyväskylä
torstai 21. huhtikuuta 2016
Kesän esimakua, osa 12
Sarjan parin edellisen osan perusteella nyt täytyy jo yrittää kaivaa esiin omaakin tuotantoa. Muuten lukjat saattavat luulla, että olen delegoinut kuvausharrastukseni tyttärelle kokonaan. Ei sentään, jotain on sentään saanut aikaan itsekin! Ainakin viime kesänä, jolta tämä kuva on peräisin. Alunperin oli tarkoitus kuvata lintuja, mutta niiden sato jäi tuolloin heikoksi.
Lähtisitkö sinä oikealle vai vasemmalle, vai jatkaisitko tästä suoraan, kuten itselleni oli vähällä kameran etsimeen tiiraillessa käydä! :)
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Päivän kevennys!
Vai koirien pysäköinti kielletty??? No toisaalta, onhan se "pysäköity" koira paha este jos palokunta tarvitsisi "palokunnan syöttöliitintä". Joskus kun nuo "pysäköidyt koirat" saattavat nukkua sikeästikin :) Napsahtaisikohan tuosta koiralle vielä pysäköintivirhemaksukin. :))
Äidinkielen opettajat, otan osaa. Teillä savottaa riittää. Loistavasta koululaitoksesta huolimatta suomenkieli näyttää tuottavan monelle ylivoimaisia vaikeuksia edelleen...
Äidinkielen opettajat, otan osaa. Teillä savottaa riittää. Loistavasta koululaitoksesta huolimatta suomenkieli näyttää tuottavan monelle ylivoimaisia vaikeuksia edelleen...
lauantai 16. huhtikuuta 2016
Längelmäen kirkko
Längelmäellä 1712 -syntynyt Antti Piimänen oli aikansa merkittävä kirkonrakentaja. Hän rakensi ja suunnitteli sekä kivi- että puukirkkoja ja kehitti jopa oman kirkkotyypin, lounaissuomalaisen pitkäkirkon, jota tämänkertainen viikon kirkko, Längelmäen kirkko, edustaa.
Kirkko valmistui vuonna 1772. Tähän Antti Piimäsen kehittämään kirkkotyyppiin kuuluu runkohuonetta matalammat lyhyet sivusakarat, joista toisessa on - tai ainakin alunperin on ollut - sakasti ja toisessa kirkon eteinen. Kirkko rakennettiin yleensä itä-länsi -suuntaisesti, jolloin torni oli aina Lännessä ja se oli yleensä sipulihuippuinen. Tosin kaikkiin tämäntyylisiin kirkkoihin ei tornia rakennettu lainkaan. Kattona on korkeaprofiilinen satulakatto.
Längelmäen kirkkoakin on vuosien saatossa muuteltu ja paranneltu. Kirkon ikkunat olivat alunperin pienemmät ja niitä suurennettiin vuonna 1836 paremman valon saamiseksi kirkkoon. Sakasti puolestaan siirrettiin 1896 -vuoden peruskorjauksessa sivusakarasta kirkon itäpäähän rakennettuun runkohuonetta matalampaan siipeen. Kirkon alkuperäisestä alttaritaulusta tuskin seurakuntalaiset pitivät, se kun sai heidän suussansa nimen "helvetintaulu" sen aiheena olevasta - ilmeisen synkästi kuvatusta - viimeisestä tuomiosta johtuen. ;) Ilmeisesti eivät pitäneet sitten toisestakaan, vaan vasta kolmas kerta ja -taulu toden sanoi. Tämän kolmannen, Jeesusta ristillä esittävän alttaritaulun tekijä on Feliks Frang ja se tuli kirkkoon vuoden 1896 -remontin yhteydessä. Kirkko on vuosien varrella ollut monen värinen. Nykyisin se on kutakuinkin alkuperäisen kaltainen, mutta välillä sen väri on ollut milloin punamulta, milloin vihreä.
Nykyisin Längelmäen kirkko on yksi Oriveden seurakunnan kirkoista. Längelmäen kunta jaettiin kahtia vuoden 2007 -kuntaliitoksessa; toinen puoli liitettiin Jämsään, toinen Oriveteen. Kirkko ja kirkonkylä jäi Oriveden puolelle.
Längelmäen kirkkotie 565, Längelmäki, Orivesi
Kirkko valmistui vuonna 1772. Tähän Antti Piimäsen kehittämään kirkkotyyppiin kuuluu runkohuonetta matalammat lyhyet sivusakarat, joista toisessa on - tai ainakin alunperin on ollut - sakasti ja toisessa kirkon eteinen. Kirkko rakennettiin yleensä itä-länsi -suuntaisesti, jolloin torni oli aina Lännessä ja se oli yleensä sipulihuippuinen. Tosin kaikkiin tämäntyylisiin kirkkoihin ei tornia rakennettu lainkaan. Kattona on korkeaprofiilinen satulakatto.
Längelmäen kirkkoakin on vuosien saatossa muuteltu ja paranneltu. Kirkon ikkunat olivat alunperin pienemmät ja niitä suurennettiin vuonna 1836 paremman valon saamiseksi kirkkoon. Sakasti puolestaan siirrettiin 1896 -vuoden peruskorjauksessa sivusakarasta kirkon itäpäähän rakennettuun runkohuonetta matalampaan siipeen. Kirkon alkuperäisestä alttaritaulusta tuskin seurakuntalaiset pitivät, se kun sai heidän suussansa nimen "helvetintaulu" sen aiheena olevasta - ilmeisen synkästi kuvatusta - viimeisestä tuomiosta johtuen. ;) Ilmeisesti eivät pitäneet sitten toisestakaan, vaan vasta kolmas kerta ja -taulu toden sanoi. Tämän kolmannen, Jeesusta ristillä esittävän alttaritaulun tekijä on Feliks Frang ja se tuli kirkkoon vuoden 1896 -remontin yhteydessä. Kirkko on vuosien varrella ollut monen värinen. Nykyisin se on kutakuinkin alkuperäisen kaltainen, mutta välillä sen väri on ollut milloin punamulta, milloin vihreä.
Nykyisin Längelmäen kirkko on yksi Oriveden seurakunnan kirkoista. Längelmäen kunta jaettiin kahtia vuoden 2007 -kuntaliitoksessa; toinen puoli liitettiin Jämsään, toinen Oriveteen. Kirkko ja kirkonkylä jäi Oriveden puolelle.
Längelmäen kirkkotie 565, Längelmäki, Orivesi
torstai 14. huhtikuuta 2016
Kesän esimakua, osa 11
Samalta tyttären viime kesän luokkaretkeltä josta sarjan edellisosassa mainitsin, tarttui haaviin monenlaista näkymää. Tässä tällaista saaristomaisemaa. Turha kai mainitakaan, että säät eivät silloin oikein suosineet.
lauantai 9. huhtikuuta 2016
Pirkkalan kirkko
Pirkkalan uusi, vuonna 1994 valmistunnut kirkko on rakennuksena sellainen, ettei sitä ensi näkemältä kirkoksi tunnista. Oikeastaan ainoa kirkollinen merkki on moderni kellotorni, johon on tyylitelty ristin muotoa. Sekin on tosin tyylitelty siinä määrin, ettei aihe satunnaiselle matkaajalle heti avaudu. Kun kirkkoa suunniteltiin, haluttiin rakentaa mahdollisimman valoisatunnelmainen kirkko korvamaan siihen asti käytössä ollut pieni tiilikirkko, joka sijaitsi syrjässä keskustan ulkopuolella. Vanhaakaan kirkkoa ei kuitenkaan kokonaan ole hylätty. Suurin määrä tilaisuuksista ja toimituksista kuitenkin siirtyi uuteen kirkkoon.
Kirkon suunnitteli arkkitehtipariskunta Simo ja Käpy Paavilainen. Sen verran totutusta poikkeavalta rakennus vaikuttaa, että sisäpuolelle vilkaisu on varmaan ihan paikallaan.
Kyllähän tämän sisältä kirkoksi tunnistaa, vaikka yleisilme moderni onkin. Alttaritaulua ei kirkossa ole; sen korvaa alttariseinällä oleva ja sieltä irottettavissa oleva kulkueristi. Alttaripöydällä on myös pieni krusifiksi. Muita ristejä ei kirkossa olekaan. Salin kattoikkunat tuovat alttarille huomattavasti valoa. Varsinainen erikoisuus ovat eripuolilla kirkkosalia sijaitsevat hiljentymispaikat, joilla kaikilla on oma teemansa. Kuvassa urkujen vasemmalla puolella näistä näkyy kaksi ja oikealla puolella osittain yksi. Kangasalan urkurakentamon valmistamat 20-äänikertaiset urut vuodelta 1995 ovat rakentamon viimeiseksi jäänyt soitin. Yleisilmeeltään sali on avara ja valoisa.
Istumapaikkoja salissa on 300. Siihen voidaan yhdistää myös seurakuntasali, jolloin istumapaikkamäärä nousee 500 henkilöön. Salin takaosasta löytyy myös lastenhuone. Niin salista kuin kirkon muistakin tiloista löytyy huomattava määrä tämän päivän kirkkotaidetta mitä erilaisimmissa muodoissa.
Kirkon kolmikelloisen kellotornin korkeus on 21,5 metriä.
Perkiöntie 40, Pirkkala
Kirkon suunnitteli arkkitehtipariskunta Simo ja Käpy Paavilainen. Sen verran totutusta poikkeavalta rakennus vaikuttaa, että sisäpuolelle vilkaisu on varmaan ihan paikallaan.
Kyllähän tämän sisältä kirkoksi tunnistaa, vaikka yleisilme moderni onkin. Alttaritaulua ei kirkossa ole; sen korvaa alttariseinällä oleva ja sieltä irottettavissa oleva kulkueristi. Alttaripöydällä on myös pieni krusifiksi. Muita ristejä ei kirkossa olekaan. Salin kattoikkunat tuovat alttarille huomattavasti valoa. Varsinainen erikoisuus ovat eripuolilla kirkkosalia sijaitsevat hiljentymispaikat, joilla kaikilla on oma teemansa. Kuvassa urkujen vasemmalla puolella näistä näkyy kaksi ja oikealla puolella osittain yksi. Kangasalan urkurakentamon valmistamat 20-äänikertaiset urut vuodelta 1995 ovat rakentamon viimeiseksi jäänyt soitin. Yleisilmeeltään sali on avara ja valoisa.
Istumapaikkoja salissa on 300. Siihen voidaan yhdistää myös seurakuntasali, jolloin istumapaikkamäärä nousee 500 henkilöön. Salin takaosasta löytyy myös lastenhuone. Niin salista kuin kirkon muistakin tiloista löytyy huomattava määrä tämän päivän kirkkotaidetta mitä erilaisimmissa muodoissa.
Kirkon kolmikelloisen kellotornin korkeus on 21,5 metriä.
Perkiöntie 40, Pirkkala
torstai 7. huhtikuuta 2016
Kesän esimakua, osa 10
Nuorempi tyttäristä kävi luokkaretkellä Ahvenanmaalla viime kesänä. Tässä näkymää laivan takasillalta. Alkaahan tässä jo vähän tulla kesää ikävä. :)
tiistai 5. huhtikuuta 2016
Päivän kevennys!
Viime kesä oli niin sateinen, että lintukuvissakin piti käyttää malleina feikkilintuja. Oikeat kun eivät olisi niin ääriolosuhteissa viihtyneet. =D
Hyvää tätä kesää tai paremminkin sen alkua!
Hyvää tätä kesää tai paremminkin sen alkua!
lauantai 2. huhtikuuta 2016
Pietarsaaren kirkko
Joskus kirkokuvausretkellä saattaa yllättää huono sää. Se ei ole mukavaa, mutta jos sää on aivan uskomattoman huono, tilanne alkaa saada jo koomisia piirteitä. Vai mitä mieltä itse olet, kun katselet näitä kuvia? Kuvauspäivänä sää muuttui sitä sateisemmaksi, mitä Pohjoisemmaksi ajelin ja Pietarsaaressa sitten olikin jo oikea "maakunnansade" ja ukonilma. Vettä tuli taivaan täydeltä ja kadut lainehtivat. Molemmat kuvat sain otetuksi autosta käsin avoimesta ikkunasta. Huvittava lisä kirkkokuvaan ovat räystään alla sateen suojaan pyrkineet naakat. Olen oikein tyytyväinen, että kirkkokuvien sarja sai täydennyksekseen myös tällaiset kuvat, Joten tässä Pietarsaaren kirkko!
Tämä on perinteinen ristikirkko, jonka nurkissa ei ole viisteitä. Mieleen tätä katsellessa tulee minulle esimerkiksi Töysän kirkko. Kirkko on eräs maamme vanhimmista käytössä olevista puisista ristikirkoista. Se valmistui vuonna 1731 ja on järjestyksessä toinen kirkko Pietarsaaressa. Sen suunnittelija on merkittävä 1600-1700 luvun taitteen kirkonrakentaja Johan Simonsson Knubb Vöyriltä.
Kirkon kaksi vuodelta 1788 peräisin olevaa alttaritaulua maalasi tukholmalainen muotokuvamaalari Frans Gabriel Westerberg. Myös alttarin seinäkoroke ja saarnastuoli ovat peräisin samalta vuosisadalta.
Kirkon sisältä löytyy myös erityisen paljon lajoituksina saatua esineistöä. Komeat messinkikruunut ovat kaupungin porvareiden jo edelliseen kirkkoon lahjoittamia. Niin ikään lahjoituksena on saatu yli kolme metriä korkea messinkinen kynttilänjalka, jonka lahjoitti pormestari Niclas Wendelius voimonsa ja perillistensä kanssa vuonna 1709. Esillä ovat myös vanhat patarummut, jotka kauppaneuvos Adolph Lindskog lajoitti vuonna 1840. Kirkkoon mahtuu 420 henkilöä.
Tapulin edessä oli rakennusteline, mikä sateen lisäksi vaikeutti sen kuvaamista. Kirkon tavoin tapuli on vanha, vuodelta 1742. Sen suunnitteli Vöyriläinen rakennusmestariHenrik Thomasson Kattilin. Tapulin kelloista kaksi on 1690-luvulta. Sitä, montako niitä siellä kaiken kaikkiaan on, en saanut varmistetuksi.
Kirkon sisältä löytyy harvinaisen paljon kiinnostavia asioita. Sääli, että se oli kiinni juuri tuolloin, kun satuin olemaan liikkeellä tuolla suunnalla. Tosin sää oli niin "haastava", että oli ihan hyvä, ettei tarvinnut nousta autosta. =D No, ehkäpä joskus tulee pistäydyttyä sisälläkin, toivon mukaan paremmalla säällä :)
Kirkkokatu 3, Pietarsaari
Tämä on perinteinen ristikirkko, jonka nurkissa ei ole viisteitä. Mieleen tätä katsellessa tulee minulle esimerkiksi Töysän kirkko. Kirkko on eräs maamme vanhimmista käytössä olevista puisista ristikirkoista. Se valmistui vuonna 1731 ja on järjestyksessä toinen kirkko Pietarsaaressa. Sen suunnittelija on merkittävä 1600-1700 luvun taitteen kirkonrakentaja Johan Simonsson Knubb Vöyriltä.
Kirkon kaksi vuodelta 1788 peräisin olevaa alttaritaulua maalasi tukholmalainen muotokuvamaalari Frans Gabriel Westerberg. Myös alttarin seinäkoroke ja saarnastuoli ovat peräisin samalta vuosisadalta.
Kirkon sisältä löytyy myös erityisen paljon lajoituksina saatua esineistöä. Komeat messinkikruunut ovat kaupungin porvareiden jo edelliseen kirkkoon lahjoittamia. Niin ikään lahjoituksena on saatu yli kolme metriä korkea messinkinen kynttilänjalka, jonka lahjoitti pormestari Niclas Wendelius voimonsa ja perillistensä kanssa vuonna 1709. Esillä ovat myös vanhat patarummut, jotka kauppaneuvos Adolph Lindskog lajoitti vuonna 1840. Kirkkoon mahtuu 420 henkilöä.
Tapulin edessä oli rakennusteline, mikä sateen lisäksi vaikeutti sen kuvaamista. Kirkon tavoin tapuli on vanha, vuodelta 1742. Sen suunnitteli Vöyriläinen rakennusmestariHenrik Thomasson Kattilin. Tapulin kelloista kaksi on 1690-luvulta. Sitä, montako niitä siellä kaiken kaikkiaan on, en saanut varmistetuksi.
Kirkon sisältä löytyy harvinaisen paljon kiinnostavia asioita. Sääli, että se oli kiinni juuri tuolloin, kun satuin olemaan liikkeellä tuolla suunnalla. Tosin sää oli niin "haastava", että oli ihan hyvä, ettei tarvinnut nousta autosta. =D No, ehkäpä joskus tulee pistäydyttyä sisälläkin, toivon mukaan paremmalla säällä :)
Kirkkokatu 3, Pietarsaari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)