lauantai 31. elokuuta 2013

Muistokukkia kesälle

Nyt kun tämä kaunis kesä alkaa olla jo ihan virallisestikin historiaa, on myös se hetki, jolloin rikkaruohotkin alkavat hiljalleen näyttää kallisarvoisilta ja valokuvauksellisilta. Niinpä kuvasin niitä(kin) silloin, kun ne olivat vielä loistossaan hohtavassa helteessä ja auringonpaisteessa. Aloitetaan tästä myrkyllisestä kauneudesta, eli Niittyleinikistä (Ranunculus acris). Kaikki sarjan kuvat varustetaan tunnelmaan sopivin mustin kehyksin.

Heinolan kirkko

Heinola on 20 000 asukkaan kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa. Paikkakunnalla on mielenkiintoista historiaa: Se perustettiin alunperin vuonna 1776 silloisen Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi. Maaherran asuinpaikkana ollut Heinola sai kaupunginoikeudet sittemmin jo vuonna 1839. Samana vuonna maaherra muutti Mikkeliin. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskuskaupunki. Läänin lakkautuksen jälkeen Heinola kuului Mikkelin lääniin. Vuoden 1997 -lääniuudistuksen jälkeen Heinola oli vuoteen 2009 -saakka osa Etelä-Suomen lääniä.

Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät uudeksi Heinolan kaupungiksi vuoden 1997 -alusta. Entisen Heinolan maalaiskunnan keskustaajamaa nimitetään edelleen Heinolan kirkonkyläksi, vaikka päätaajama onkin Heinolan kaupunkikeskus.

Arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen on myös vuonna 1811 valmistunut Heinolan pääkirkko. Tornittoman kirkon kahdeksankulmainen pohjamuoto on maamme kirkkorakennuksissa erittäin harvinainen. Se toi ainakin minulle mielleyhtymän laivasta tai veneestä, mutta pohjamuodolle on eri lähteiden mukaan ollut myös oma teologinen ideologiansa. Kirkon suunnitteli ja sen rakentamistöitä johti ruoveteläinen kirkonrakentaja Mats Åkergren.

Kirkossa on kaksi alttaritaulua, jotka molemmat ovat taidemaalari Robert Wilhelm Ekmanin maalaamia ja peräisin vuodelta 1863. Kirkossa on myös kaksi vaikuttavaa lasimaalausta vuosilta 1925 ja 1963. Istumapaikkoja kirkkosalissa on 450. 28-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1972 -valmistamat.

Kirkon vieressä sijaitsee Carl Ludvig Engelin suunnittelema klassismityylinen kellotapuli vuodelta 1942. Kirkko tapuleineen sijaitsee pienehköllä mäellä ja on kohtuullisen tiheän puuston ympäröimä. Tämä tekee kuvausolosuhteista hieman haasteelliset.

Heinolan kirkon on museovirasto luokitellut erittäin arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.



Osoite: Siltakatu 18, Heinola 


Itse kuvasta vielä: Kuvauspäivän vielä aamulla poutainen sää alkoi nopeasti keskipäivää kohti pilvistyä ja Heinolaan saavuttaessa vettä satoi lähes taivaan täydeltä. Tämä teki kuvauksesta hyvin nopean toimituksen, jossa kameraa ei kovin paljon turhaan säädelty, jos ylipäätään lainkaan. :)  Valitettavasti kirkko oli kiinni juuri sinä päivänä kun olin kameroineni liikkeellä. Sisällä olisi ollut mielenkiintoista poiketa jo siitäkin syystä, että tuon lyhyen kuvaussession aikana kastuin läpimäräksi ja sadesuoja olisi todella ollut tarpeen. :)

torstai 29. elokuuta 2013

TAMPERE! Osa 11, Pispalanharju

Vanha, mutta huonolaatuinen pokkarikuva kertoo missä ollaan ja saa nyt olla jatkona tälle hitaasti päivittyvälle TAMPERE! -sarjalle, kun parempaa kuvaa ei ole.:) Sen verran harvoin tulee kuitenkin tuolla keskustassa käytyä. Kuva kertoo, miten Pispalassa asutaan; Naapurin talon kivijalka saattaa olla toisen naapurin katon harjan korkeudella. Siellä täällä harjulla menee teitä eri korkeuksilla. Täällä ajaminen on yhteispeliä muun liikenteen kanssa mitä suurimmassa määrin. Tiet ovat paikoin niin kapeita, että juuri ja juuri ajamaan rakennusten välistä mahtuu. Mutkat ovat paikoin jyrkkiä ja ala- ja ylämäet varsin mieliinpainuvia. Jarrujen toiminnasta ja talvella nastarenkaiden pitävyydestä kannattaa olla varma, kun tänne lähtee seikkailemaan. Muuten voi löytää autonsa vaikka jostain talon katolta. :)


tiistai 27. elokuuta 2013

Syksyn merkit III

Härkäpäisesti päätin jatkaa tätä sarjaa edelleen. Tämä kuva on 9-vuotiaan tyttäreni ottama. Sain julkaisuluvan, joten päätin pistää tänne näytille. :) Hyvää jälkeä tuolla hänen kuudenkympin pokkarilla näyttää tulevan. Kuvankäsittelyn tein itse, mutta tytär oli vieressä makutuomarina. :)


maanantai 26. elokuuta 2013

Syksyn merkit II

Edellisen kuvan jatkoksi ja lisätodistusaineistoksi syksyn etenemisestä sopinee tämä eilen otettu kuva. :)


lauantai 24. elokuuta 2013

Ylikiimingin kirkko

Kirkkoesittelyissä siirrymme nyt Pohjois-Suomeen. Entinen Ylikiimingin kunta liitettiin Oulun kaupunkiin vuoden 2009 -alusta. Ylikiimingissä sijaitsee yksi Pohjoisen Suomen vanhimmista kirkkorakennuksista.

Ylikiimingin kirkon rakentamisesta vastasi ja sitä johti tunnettu kirkonrakentaja ja rakennnusmestari Jacob Rijf. Puinen ristikirkko valmistui luultavasti vuonna 1786 ja edustaa rakennustyylillisesti lähinnä uusklassismia.

Kirkkoa on useaan kertaan korjattu ja muuteltu. Viimeisimmässä peruskorjauksessa vuosina 1981-1986 kirkko palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuansa. Nykymuodossaan istumapaikkoja on 550. Alttaritaulu ja saarnastuoli ovat Gustav Holmgqvistin tekemät. 21-äänikertaiset urut vuodelta 1986 ovat Urkurakentamo tuomen valmistamat.

Vanha kirkko on luonnollisesti arvokas ja Ylikiimingin kirkon onkin museovirasto luokitellut merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Osoite: Palokoskentie 1, Ylikiiminki, Oulu


Itse kuvasta vielä: Kuva on "vanha" pokkarikuva vuoden 2006 -kesältä. Päivä oli tuolloin  poikkeuksellisen kaunis ja kirkas, mikä onkin kuvasta hyvin nähtävissä, ehkä liiankin kanssa. :) Kovalla retusoinnilla sain kuvasta kuitenkin tästä alunperin pahasti ylivalottuneesta kuvasta nipin napin julkaisukelpoisen. :) Kuvasta on myös poistettu etualta monenlaista tavaraa, joihin lukeutui muistaakseni ainakin liikennemerkki, katulamppu ja harmittavasti eteen pysäköity henkilöauto (joka ei tällä kertaa ollut kuvaajan!). Ellei etäisyyttä olisi niin tolkuttomasti, olisi ehkä ajallisesti ollut kannattavampaa mennä kuvaamaan koko kirkko uudelleen. :)

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Oll' kaunis kesäilta

"Oll' kaunis kesäilta..."

Tai sitten ei. Se riippuu vähän siitäkin, milloin sitä muistelet. Jos muistelet talven pakkasilla tai varsinkin syksyn sateilla, ne ovat olleet takuulla kauniita kaikki.:)  Tässä keskikesän maisemaa Pohjois-Pohjanmaalta. Ajalta, jolloin oli aina aurinko lähellä ja työt kaukana. =D


tiistai 20. elokuuta 2013

Päivän kevennys

Kirkkomarketti - ainakin muotoilunsa puolesta! - Tai elintason temppeleiksihän näitä sanotaankin. Tehdään sitten temppelin näköinenkin. :)


maanantai 19. elokuuta 2013

Kirkonkelloilla koreasti - erikoinen matkailukohde!

Tässä kesällä olin taas jossain vaiheessa kirkkojen kuvausmatkalla. Kaikki meni kovasta helteestä huolimatta hyvin siihen asti, kunnes saavuin Pyhäjärvelle. Siellä vastaan tuli sen laatuinen paikka, että luulin jo hetken, että nyt on kirkkoja kuvattu auttamattomasti liikaa. Onneksi kuitenkaan pää ei oikeasti ollut pettämässä, vaikka matkailukohde lievästi sanottuna hieman erikoinen olikin. Harvemmin sitä nuo kirkonkellot tällä tavalla melkein vastaan juoksevat.

Jo tien laidassa pihaan tultaessa meitä tervehti tämä. Enkä tarkoita tuota "Ravintola" -tekstiä, se jäi vähän sivuseikaksi:)












...ja tolkuton määrä kelloja itse pihassa. Näissä näyttäisi olevan jonkinlainen soittomeknismikin. Mitä soitetaan? Koskettimia en tosin löytänyt. Ehkä niin olikin parasta. Näissä kun ääni on aivan mielettömän iso.








Komeita! Näitä oli tänne tuotu ympäri maapalloa, tai ainakin ympäri eurooppaa. Monet kellot näyttivät olevan Saksasta, kuten nämäkin.










Puhelin ja kaikki! Tai ehkä tuo puhelin ei harvinaisuudestaan huolimatta kuitenkaan niin tässä seurassa hämmästyttänyt:)
Tyylikästä ruostepintakäsittelyä:)




















Kelloja riittää!



























Iso kello on peräisin Budapestistä ja painaa varmaan tonnin. Toivottavasti ei ole tilattu postimyynnistä. ;) Postikulut olisivat ehkä olleet melkoiset... Taustalla päivystävän lentävän lautasen allakin näyttää olevan tiukuja melkoiset määrät.











Ilman tätä valtavaa kelloarsenaalia tämä olisi vain tavallinen huoltoasema. Nyt se on ainutlaatuinen!













perjantai 16. elokuuta 2013

Haapaveden kirkko

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Haapaveden kirkko on eräs uudemmista kirkoistamme. Paikkakunnan edellinen, historiallisesti merkittävä, vuonna 1784 valmistunut lähes tuhat henkeä vetänyt puinen ristikirkko paloi tuhopolton seurauksena toukokuussa 1981. Uusi kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1984.

Uusi kirkko on täysin erilainen kuin edellinen. Rakennus on tyypillinen monitoimikirkko, jossa saman katon alla sijaitsevat varsinaisen kirkkosalin lisäksi seurakuntasali, kirkkoherranvirasto ja pienryhmätiloja. Jonkin matkan päässä kirkosta, hautausmaan laidassa, seistä nököttää edellisen kirkon palosta säästynyt kellotapuli.

Kirkkosali on modernista arkkitehtuuristaan huolimatta pylväistön jakama, kaksilaivainen leveä basilika, eli sinänsä vankan perinteinen kirkkosalimalli.

Lehtereitä kirkkosalissa ei ole, ja urut sijaitsevat salin etuosassa, lähellä alttaria. Alttaritaulun paikalla on suuri, siro risti. Kantikkaasta ulkomuodostaan huolimatta kirkko on sisätiloiltaan erittäin kaunis, avara ja valoisa.



Osoite: Tähtelänkuja 5, Haapavesi 


Itse kuvasta vielä: Tähän asti minulla on ollut heti huono omatunto, jos laajakulman käytön seurauksena jokin torni, siipi tai seinä on kuvassa kallellaan johonkin suuntaan. Niitä kellistymiä ja kallistumia olen sitten pyrkinyt korjaamaan milloin Photoshopilla, milloin Gimpillä tai jollain muulla ohjelmalla. Tässä en ole korjannut niitä vähääkään. Joihinkin rakennuksiin tämä rehellinen laajakulma ihan näyttää sopivankin, vai mitä mieltä sinä olet?





keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kuva-arvoitus ratkaistu!

Pistetäänpäs vähän arvoitusta peliin. Mitäs veikkaatte, mitä tämä ilme meinaa?


Kommenteista Sirpan Kirstin vastaukset osuivat lähimmäksi oikeaa. Koira suuttui kuvaamisesta siinä määrin että seuraavaksi ruokalistalle olisi ehkä joutunut kameran objektiivi:) Kyllä tipsukin näköjään suuttua osaa:)) Onnittelut!  


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Viljan kypsyessä...

...syksyn edetessä. Kuvaa tältä illalta. Ennen vanhaan olisi ollut viljelijällä edessä kohta pitkä ja totinen urakka. Nyt riittää, että pyörittelevät puimurin rattia, mikä tietysti aamusta iltaan tehtynä alkaa käydä raskaaksi sekin. Jossain kohtaa jo leikkuupuimurin pellolla näinkin.

Kannattaa klikata suuremmaksi varsinkin tämä kuva!


lauantai 10. elokuuta 2013

Liperin kirkko

Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitsevan Liperin jyhkeän punatiilikirkon on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz. Kirkko valmistui vuonna 1858. Se on Pohjois-Karjalaan valmistunut ensimmäinen tiilikirkko. Seurakunnan edellisten kirkkojen huono-onnisuus tulipalojen suhteen vaikutti todennäköisesti aikanaan rakennusmateriaalivalintaan.

Tämä nykyinen kirkko on järjestyksessään jo Liperin viides kirkkorakennus. Ensimmäistä kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1642, mutta työn tulos tuhoutui tulipalossa jo rakennusvaiheessa. Toinen kirkko valmistui vuonna 1669 ja kolmas jo 1760. Sen korvasi edelleen Carl Ludvig Engelin suunnittelema, jopa 3000 henkilöä vetänyt puinen ristikirkko. Tämä kirkko valmistui vuonna 1839, mutta tuhoutui  tulipalossa jo vuonna 1842!

Nykyiseen päätytornilliseen pitkäkirkkoon mahtuu noin 1500 henkilöä. Alttaritaulun on maalannut taidemaalari Berndt Godenhjelm. Kirkossa on paljon myös taidemaalari Emil Ruokolaisen maalauksia.

Kirkon urut ovat historiallisesti hyvin merkittävät; Ne ovat Pohjois-Karjalan alueen vanhimmat käytössä olevat kirkkourut ja ensimmäiset J.A. Zachariassenin urkutehtaan tälle alueelle rakentamat urut. 16-äänikertainen soitin on edelleen hyvässä soittokunnossa alkuperäisasussaan.

Liperin kirkko on seurakunnan pääkirkko. Toisena kirkkona seurakunnalla on huomattavasti pienempi Viinijärven kirkko.

Tiekirkkojen listalta en tätä kirkkoa löytänyt. Seurakunnan nettisivujen mukaan kirkkoa kuitenkin pidetään kesäisin avoimena. Tarkemmat aukiolotiedot voi katsoa Liperin seurakunnan nettisivuilta.


Osoite: Tutjuntie 1, Liperi

tiistai 6. elokuuta 2013

Päivän kevennys

Tuijotus! Kuvan laatu on karmiva, mutta ensimmäistä kertaa näen tuon olennon silmät näinkin hyvin. Perhonenhan on  kamalannäköinen peto:)


perjantai 2. elokuuta 2013

Alavuden kirkko

VIIKON 31 KIRKKOESITTELY

Alavuden kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja siellä asuu vajaat 12 500 ihmistä. Alavuden alueella on ollut asutusta jo kivikaudella (8000-5000 eKr.) Alavuden kirkko ei sentään ole ihan niin iäkäs. :D

Alavuden nykyinen kirkko valmistui vuonna 1914. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema valkeaksi rapattu kivikirkko edustaa Jugend -tyyliä ja on rakennustaiteellisesti varsin ainutlaatuinen.

Tämä kirkko on järjestyksessä Alavuden neljäs kirkko. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle valmistui jo vuonna 1674.

Jeesuksen ristiltä ottamista esittävä alttaritaulun on maalannut taiteilija Oskari Paatela. Nykyiset 35-äänikertaiset urut on rakentanut Urkurakentamo Hans Heinrich ja ne ovat vuodelta 1970. Urut peruskorjattiin laajasti vuosina 2006-2007. Istumapaikkoja kirkossa on nykymuodossaan noin 800.

Kirkon vieressä on seurakunnan edellisen, tulipalossa tuhoutuneen kirkonrakentaja Jaakko Rijfin suunnitteleman kirkon entinen kellotapuli vuodelta 1826. Sen on suunnitellut kirkonrakentaja Juho Kohlström.

Alavuden hautausmaalla, kirkon läheisyydessä, sijaitsee seurakunnan ensimmäisen ja toisen kirkon sijaintipaikalle pystytetty Muistojen kappeli. Kappelin lattiapinta-ala on täsmälleen samankokoinen kuin Alavuden ensimmäisen kirkon virkaa hoitaneen saarnahuoneen lattiapinta-ala. Kappeli rakennettiin aikoinaan Alavutelaisten sankarivainajien muistoksi.


Osoite: Kirkkotie 7, Alavus

Taivaan kulkijoita

Edelliseen bloggaukseen viitaten, sain sentään muutaman kuvan niistä koneistakin:) Nämä menevät ihan täydessä lentokorkeudessa, tai siis niin täydessä, kuin kotimaan lennoilla lennetään. Ulkomaanlennot menevät noin 10 km:n korkeudessa. Nämä kaksi konetta ovat molemmat Helsinki-Rovaniemi -linjalla.

Tässä Norvegianin Boeing 737, tuttavallisemmin Punanokka:)

Ja tässä Finnairin Airbus A320

Jos haluat kurkistaa, mikä kone ylitsesi lentää, katso www.flightradar24.com. Sivusto ei tosin näytä ihan kaikkia koneita, esim MD-sarjan (ent. DC) koneet eivät sillä näy. Muu matkustajaliikenne kuitenkin ilmeisesti näkyy.