Pyhännän kirkko

Pyhännän tornillinen pitkäkirkko edustaa harvinaista kalevalaista kansallisromanttista jugendia ja on ulkonäöllisesti hyvin ainutlaatuinen maassamme. Kaikista kirkoista, joita olen itse kuvannut, Samaa harvinaista puujugend-tyyliä edustava Oulujoen kirkko muistuttaa tätä hieman. Sekin löytyy haulla tästä blogista, jos haluat vilkaista ja vertailla. 

Arkkitehti W. A. Totterströmin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1909.  Sen rakensi itseoppinut kirkonrakentaja Jaakko Jäväjä. Kirkon 9-äänikertaiset urut vuodelta 1979 on rakentanut Urkurakentamo Tuomi, ja ne on sijoitettu lattiatasoon kirkon etuosaan. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1916 silloinen ylioppilas, myöhemmin filosofian tohtori ja kouluneuvos Kaarlo Metsävainio. Sen aiheena on "Hyvä Paimen".

Kirkon tapuli on ikään kuin upotettu kirkon päätyyn, eikä erillistä kellotapulia ole. Tämä tekee kirkosta päätytornillisen pitkäkirkon.


Osoite: Kirkkotie, Pyhäntä. 

Opasteet valtatieltä 19 

Maisemia Puijon tornista

Kuopiossa sijaitsevan puijon näköala-ravintola-kahvilatornin korkeus on sen juurelta mitattuna "vain" 75 metriä,  mutta koska se sijaitsee 150 metriä korkealla puijon mäellä, on kokonaiskorkeus Kallaveden pinnasta mitattuna hienot 225 metriä. Siis huomattavasti korkeammalta saa näköaloja ihailla kuin Tampereen Näsinneulasta.

Jos katsot ylöspäin, näet alimpana avotasanteen, josta alla olevat maisemakuvat on otettu. Tornin alla sijaitsee matkamuistomyymälä. Niin ja tietysti lippumyymälä, torniin kun ei ihan ilmaiseksi nousta.

Tornin hissi ei ole aivan yhtä nopea kuin Näsinneulan, mikä on mielestäni ihan hyvä asia. Mihinkäs sitä nyt niin kova kiire on. Myös "matkustaminen" on miellyttävämpää näin.

Pahuksen vastavalo tuntui avotasanteella paistavan joka suunnasta. Koska en paikkakuntaa sen tarkemmin tunne, en esittele kuvia sen enempää. Totean vain, että kuvissa on Kuopio. Tuuli oli tuolla korkealla niin voimakasta, että oli täysi työ kuvaa otettaessa pitää itsensä ja kamera paikallaan.

Lopuksi kuitenkin vielä kuva Puijon mäestä. Siitä vain laskemaan, mieluiten rullasuksilla!

Torni löytyy osoitteesta Puijontie 135, Kuopio. Tosin veikkaan sen löytyvän ilman osoitettakin melko hyvin, jos Kuopioon on osannut. :))

Raippaluodon kirkko

Raippaluodon kirkko on Raippaluodon saarella Vaasan kupeessa Mustasaaren kunnassa alueella sijaitseva puinen, vuonna 1781 valmistunut, arkkitehti Johan Elfströmin suunnittelema torniton pitkäkirkko. Kirkkoa kutsutaan myös  Kustaa Aadolfin kirkoksi rakennusaikakautensa kuninkaan mukaan.

Kirkon erikoisuuksista voisi mainita 1600-luvulta peräisin olevan arvokkaan alttarirakennelman alttaritauluineen ja saarnastuolin, jotka molemmat ehdittiin pelastaa Pyhän Marian kirkosta (tunnetaan nyk. Korsholman rauniokirkkona) vain muutamia vuosia ennen sen tuhoutumista Vaasan suuressa tulipalossa vuonna 1852, sekä huonon perustuksen seurauksena etelään kallellaan olevat seinät. 

Kirkon 17-äänikertaiset urut ovat Oulunsalon urkurakentamon vuonna 1985 valmistamat. Niiden valkoinen, kultauksin koristeltu julkisivu kirkon ensimmäisistä uruista vuodelta 1768, on erityisen kaunis. 

Kirkon vieressä oleva pohjalaistyylinen renessanssitapuli on rakennettu vuosina 1778-1781. Sen rakentaja on jäänyt tuntemattomaksi. 

Osoite: Kirkontie 58, Raippaluoto

Hyvää juhannusta!

Kuhmoisten kirkko

Kuhmoinen on pieni, vajaan 2500 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Sen Pirkanmaalaisina rajanaapureina ovat Orivesi ja Kangasala. Paikkakunnalla on vanha puukirkko.

Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi tunnettu eräjärveläinen kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkko on suhteellisen vanha, se valmistui vuonna 1785 ja sai nimekseen Kustaa III:n kirkko silloisen hallitsijan mukaan. Kirkon pohjamuoto on sisäviisteinen ristikirkko, mikä tarkoittaa sitä, että kirkon keskisosan seinät on "viistetty" kuten kuvastakin näkee. Pohjamuoto on lisäksi erivartinen, eli kaikki sivusakarat eivät ole saman pituisia.

Alttaritaulun on maalannut taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelm. Vuonna 1854 maalattu taulu on toisinto saman taiteilijan maalaamasta Liperin kirkon alttaritaulusta. Vuodelta 1985 olevissa Erolan urkurakentamon uruissa on 35 äänikertaa.

Kirkko on järjestyksessä kolmas kirkko Kuhmoisissa. Ensimmäinen kirkko valmistui paikkakunnalle oletettavasti jo 1500-luvun alkupuolella.

Ruoveteläisen kirkonrakentajan Matti Åkerblomin rakentama kellotapuli valmistui kirkon viereen 1786. Alunperin sen huippu oli 1700-luvun tapulien tyyliin sipulin muotoinen. Tyylillisesti se sopii hyvin kirkon yhteyteen nykyisessä asussaankin.

Osoite: Kirkkotie 1, Kuhmoinen

Sadetta

Ennustivat sadetta ensi viikolle. Kovan takana se tänä kesänä onkin ollut. Jospa tällä kertaa tärppäisi. :) Tässä lupaavan näköisiä pilviä parin päivän takaa pieneltä luontokuvausreissulta...

Päivän kevennys!

Kovasti se on helteitä pidellyt. Näyttää olevan kuuma vähän kaikilla. ;)