Kuortane on pieni kunta Etelä-Pohjanmaalla. Paikkakunnalla on kaunis puinen Antti Hakolan rakentama ristikirkko vuodelta 1777. Tyylillisesti se edustaa 1700-luvun perinteistä kirkkorakennusta.
Kuortaneen kirkko on hieno ja sitä onkin pidetty yhtenä rakentajansa tyylipuhtaimmista luomuksista. Esim. tässä hyvänä vertailukohtana toimiva hyvin samankaltainen Ylihärmän puukirkko on ulkonaisesti suurin piirtein samanlainen, mutta tämä kirkko on ehkä kokonaismuotoilullisesti vieläkin harkitumpi. Ylihärmän kirkkoa voit vertailun vuoksi katsoa tästä.
Alttaritaulu lepää neljän pylvään välissä. Alttarirakennelma on kuin suurikokoinen antiikkinen portti. Samantapainen ratkaisu löytyy esim. Alajärven kirkosta, josta löytyy minulta kuvakin. Varsinaisen taulun on maalannut taidemaalari H. A. Barkman. Se esittää Jeesusta ristillä.
Useammassa lähteessä mainitaan kirkkoon mahtuvan jopa 1200 henkilöä, mikä on todella paljon tämäntyyppisessä kirkossa. Ilmeisesti se sitten kuitenkin pitää paikkansa. Kirkossa kun on kuitenkin urkuparvekkeen lisäksi reilun kokoiset sivulehterit...
Uusklassinen tapuli oli valmis vuonna 1837. Sen rakensi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Tapulia on joskus luonnehdittu jopa yhdeksi maamme kauneimmaksi.
Kuortaneen kirkko jäi rakentajansa Antti Hakolan viimeiseksi loppuun saakka rakentamaksi kirkoksi. Hän kuoli vuosi kirkon valmistumisen jälkeen rakentaessaan Nurmon kirkkoa.
Kirkkotie 19, Kuortane
lauantai 30. toukokuuta 2015
torstai 28. toukokuuta 2015
Kevään kunniaksi! - eräänlainen ilmailusarja, seitsemäs ja viimeinen osa. :)
Toukokuu päättyy ja niin päättyy tämä sarjakin. Eli tämä oli sitten tässä. Kömpelö ilmailuteeman käsittely on tältä erää ohi. Kiitos kommenteista ja kiinnostuksesta sarjaa kohtaan. Tätä on ennakko-odotuksistani poiketen katsottu verraten paljon. Tässä lopuksi tällaiset "pajulinnut" varmaan valmiina lentämään pois, ettei tarvitsisi osallistua tähän sarjaan.:) Kuvaaja oli nyt valitettavasti nopeampi!
tiistai 26. toukokuuta 2015
Päivän kevennys!
Ujo perhonen pakeni valokuvaajaa :)) - Samoin pakenee tämä sarjakin ja palaa takaisin syksyn synkeillä alkaen 8.9. (kuva viime kesältä)
lauantai 23. toukokuuta 2015
Mouhijärven kirkko
Joskus kirkkoa kuvatessa tuntee niin sanotusti olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ja joskus sitten juuri päinvastoin. Niin kävi tämän Mouhijärven kirkon kohdalla, jolloin kuvaushetkellä aurinko paistoi täysin väärästä suunnasta. Tosin kuvien katastrofaalinen tilanne valkeni lopullisesti vasta kotona isolla ruudulla. Kuvankäsittelyllä vähän sain tilannetta paranneltua, mutta kovin keskinkertaiseksi kokonaisuus silti jäi. Kuitenkaan en usko, että uutta kuvausreissua tulee kovinkaan pian, monta kirkkoa kun on vielä täysin kuvaamatta... Mennään siis näillä ja leikitään, että tämä parin vuoden takainen kuva on peräisin 60-luvulta. :) Ehkä retroajattelu tässä toimii, joten käydäänpä sitten itse asiaan.
Mouhijärvi on entinen kunta Pirkanmaalla. Vuoden 2009 alusta syntyneessä Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven muodostamasta uudesta kunnasta tuli nimeltään Sastamala. Liitoksen myötä syntyi uusi Sastamalan seurakunta, jossa on kokonaista yksitoista kirkkoa. Mouhijärven kirkko on yksi näistä.
Tämän vuonna 1858 valmistuneen myöhäisempireä edustavan punatiilikirkon suunnitteli arkkitehti P. J. Gylich. Sama arkkitehti on piirtänyt myös seurakunnan pääkirkon, blogissani jo aiemmin esitellyn Tyrvään kirkon. Vaikka se kirkko on huomattavasti suurempi, on yhtymäkohtia silti näiden kahden kirkon kesken paljon. Valmistumisajankohtakin on sama vuosikymmen.
Mäellä sijaitseva kirkko korkeine torneineen näyttää ympäristössään vielä suuremmalta, kuin mitä se itse asiassa onkaan. Muodoltaan se on päätytornillinen sisäviisteinen ristikirkko
Sisällä kirkossa on Kristusta ristillä esittävä alttaritaulu vuodelta 1918. Sen on maalannut Felix Frang.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1969 ja niissä on 29 äänikertaa.
Kirkkoa kannattaa käydä katsomassa, jos tuolla päin liikkuu. Paikkakunnalta löytyy muutakin mielenkiintoista, joita voit katsoa esim. tästä.
Osoite: Kinkerikuja 3, Mouhijärvi, Sastamala
Mouhijärvi on entinen kunta Pirkanmaalla. Vuoden 2009 alusta syntyneessä Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven muodostamasta uudesta kunnasta tuli nimeltään Sastamala. Liitoksen myötä syntyi uusi Sastamalan seurakunta, jossa on kokonaista yksitoista kirkkoa. Mouhijärven kirkko on yksi näistä.
Tämän vuonna 1858 valmistuneen myöhäisempireä edustavan punatiilikirkon suunnitteli arkkitehti P. J. Gylich. Sama arkkitehti on piirtänyt myös seurakunnan pääkirkon, blogissani jo aiemmin esitellyn Tyrvään kirkon. Vaikka se kirkko on huomattavasti suurempi, on yhtymäkohtia silti näiden kahden kirkon kesken paljon. Valmistumisajankohtakin on sama vuosikymmen.
Mäellä sijaitseva kirkko korkeine torneineen näyttää ympäristössään vielä suuremmalta, kuin mitä se itse asiassa onkaan. Muodoltaan se on päätytornillinen sisäviisteinen ristikirkko
Sisällä kirkossa on Kristusta ristillä esittävä alttaritaulu vuodelta 1918. Sen on maalannut Felix Frang.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1969 ja niissä on 29 äänikertaa.
Kirkkoa kannattaa käydä katsomassa, jos tuolla päin liikkuu. Paikkakunnalta löytyy muutakin mielenkiintoista, joita voit katsoa esim. tästä.
Osoite: Kinkerikuja 3, Mouhijärvi, Sastamala
torstai 21. toukokuuta 2015
Kevään kunniaksi! - eräänlainen ilmailusarja, osa 6
Tämä sarja on ymmärtänyt sanan "ilmailu" niin laveasti, että lukijat ehkä jo kaipaavat jotain ihan oikeasti ilmailuun liittyvää. Ajattelin siis pistää putoavan lehden ( =D), mutta sitten muistin, että se kuva tulikin jo deletoitua. :)) Mutta hätäkös nyt sen kummempi, pistetään kuvaksi tällainen kuvatus! Siinähän se on, kuin avaruussukkula aikoinaan laukaisutelineessä. Aikoinaan tämäkin edusti ilmailua, nykyisin se taitaa edustaa metallijätettä. =D
lauantai 16. toukokuuta 2015
Nivalan ortodoksinen kirkko
Pohjois-suomessa Nivalan Karvoskylällä sijaitsee paikallinen erikoisuus: Pieni ortodoksinen kirkkorakennus. Se on nimetty Kristuksen kirkastumisen kirkoksi. Jännä juttu muuten sinänsä on, että naapuripitäjän, Haapaveden luterilaisen kirkon nimi on myös "Kristuksen kirkastumisen kirkko". :)
Kirkko valmistui alunperin tsasounaksi, eli ortodoksiseksi rukoushuoneeksi vuonna 1967. Kirkoksi tämä rakennus muutettiin vuonna 2007.
Nivalassa ei ole omaa ortodoksista seurakuntaa, vaan kirkko kuuluu Kiuruveden ortodoksiselle seurakunnalle.
Pieni kirkko edustaa pienestä koostaan huolimatta tyylikkäästi ortodoksista perinnettä. Sen kauniissa ikonostaasissa (Luterilaisessa kirkossa alttaritaulu) on alkuperäiset Helge Dahlmanin maalaamat ikonit. Mitään soittimia ei kirkossa ortodoksisen tavan mukaisesti ole eikä käytetä.
Osoite: Jokikyläntie 7, Nivala
Kirkko valmistui alunperin tsasounaksi, eli ortodoksiseksi rukoushuoneeksi vuonna 1967. Kirkoksi tämä rakennus muutettiin vuonna 2007.
Nivalassa ei ole omaa ortodoksista seurakuntaa, vaan kirkko kuuluu Kiuruveden ortodoksiselle seurakunnalle.
Pieni kirkko edustaa pienestä koostaan huolimatta tyylikkäästi ortodoksista perinnettä. Sen kauniissa ikonostaasissa (Luterilaisessa kirkossa alttaritaulu) on alkuperäiset Helge Dahlmanin maalaamat ikonit. Mitään soittimia ei kirkossa ortodoksisen tavan mukaisesti ole eikä käytetä.
Osoite: Jokikyläntie 7, Nivala
torstai 14. toukokuuta 2015
Kevään kunniaksi! - Eräänlainen ilmailusarja, osa 5
Kesän esiinhoukuttelu ilmailuteeman häpäisemisen kustannuksella jatkuu. Viime viikkoisen postauksen yhteydessä jo epäiltiin, että seuraavaksi varmaan sitten nähdään lentopalloa, onhan sekin eräänlaista ilmailua. :) Lupasin että jotenkin näin tullaan tekemään, ainakin jotain pyöreää on tulossa. Eli tässä aitoja pieniä UFOJA suoraan marsista tai vaikka venukselta. Jos katsot tarkkaan, niiden sisällä saattaa näkyä jopa pieniä vihreitä olentoja. =D
tiistai 12. toukokuuta 2015
lauantai 9. toukokuuta 2015
Jämsän kirkko
Tällä kertaa katsomme Keski-Suomessa sijaitsevaa Jämsän kirkkoa. Jämsän kaupunki on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti kuntaliitosten vuoksi. Siihen liitettiin vuoden 2007 alussa osa Längelmäen kuntaa ja vuoden 2009 alusta Jämsänkosken kaupunki. Jo aikaisemmin, vuoden 2001 alussa Jämsään liittyi Kuorevesi. Nykyisen kunnan väkiluku on hieman vajaat 22 000. Jämsän kirkko on sen luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Se on ilmeisesti järjestyksessä jopa viides kirkkorakennus Jämsässä.
Kirkko sijaitsee näyttävällä paikalla mäen päällä. Se vihittiin käyttöönsä vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.
Seurakuntaa kohtasi suuri järkytys keväällä 1925, kun juuri satavuotisjuhliaan viettänyt suuri Engelin suunnittelema puinen ristikirkko tuhoutui tulipalossa kahdessa tunnissa maan tasalle. Nykyinen kirkko rakennettiin kivestä. Se on pienempi kuin tuhoutunut edellinen kirkko, mutta on ulkonäöllisesti hyvin paljon edellisen kirkon kaltainen.
Kirkko on nykymuodossaan hyvin kaunis. Sen viimeinen peruskorjaus tehtiin vuosina 1994-1995. Tämän yhteydessä rakennettiin mm. sivulehterit. Keskikupoli on suuri ja tekee kirkkosalin sen keskikohtaa painottavaksi. Istumapaikkoja salissa on 800.
Kangasalan urkutehtaan valmistamat rut ovat peräisin vuodelta 1934. Äänikertoja niissä on 26+2. Koneisto on ajan tavan mukaan pneumaattinen. Sekä urkulehteri että urkujen julkisivu rakennettiin edellisen, palaneen kirkon tyylisiksi. Nykyinen soitin on edeltäjäänsä hieman pienempi, kuten koko kirkkokin.
Kaksiosainen alttaritaulu onnistuttiin pelastamaan edellisen kirkon palosta. Se on vuodelta 1848 ja sen tekijä on taidemaalari Berndt A. Godendhjelm.
Saarnastuolin takana seinällä näkyvä keski-aikainen ristiinnaulittua esittävä veistos saatiin niin ikään pelastetuksi edellisestä kirkosta. Se on peräisin Keski-euroopasta ja lahjoitettu todennäköisesti 30-vuotisen sodan tuliaisina Jämsän kirkkoon.
Tulipalo onnistuttiin rajaamaan niin, että myös empiretyylinen Engelin suunnittelema tapuli säästyi. Tapuli on rakennettu vuonna 1857.
Jämsän kirkon ullakolla sijaitsee kirkkomuseo, jonne on koottu varsin laaja valikoima erilaista esineistöä kirkoista eri vuosisadoilta.
Osoite: Koskentie 30, Jämsä
Kirkko sijaitsee näyttävällä paikalla mäen päällä. Se vihittiin käyttöönsä vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.
Seurakuntaa kohtasi suuri järkytys keväällä 1925, kun juuri satavuotisjuhliaan viettänyt suuri Engelin suunnittelema puinen ristikirkko tuhoutui tulipalossa kahdessa tunnissa maan tasalle. Nykyinen kirkko rakennettiin kivestä. Se on pienempi kuin tuhoutunut edellinen kirkko, mutta on ulkonäöllisesti hyvin paljon edellisen kirkon kaltainen.
Kirkko on nykymuodossaan hyvin kaunis. Sen viimeinen peruskorjaus tehtiin vuosina 1994-1995. Tämän yhteydessä rakennettiin mm. sivulehterit. Keskikupoli on suuri ja tekee kirkkosalin sen keskikohtaa painottavaksi. Istumapaikkoja salissa on 800.
Kangasalan urkutehtaan valmistamat rut ovat peräisin vuodelta 1934. Äänikertoja niissä on 26+2. Koneisto on ajan tavan mukaan pneumaattinen. Sekä urkulehteri että urkujen julkisivu rakennettiin edellisen, palaneen kirkon tyylisiksi. Nykyinen soitin on edeltäjäänsä hieman pienempi, kuten koko kirkkokin.
Kaksiosainen alttaritaulu onnistuttiin pelastamaan edellisen kirkon palosta. Se on vuodelta 1848 ja sen tekijä on taidemaalari Berndt A. Godendhjelm.
Saarnastuolin takana seinällä näkyvä keski-aikainen ristiinnaulittua esittävä veistos saatiin niin ikään pelastetuksi edellisestä kirkosta. Se on peräisin Keski-euroopasta ja lahjoitettu todennäköisesti 30-vuotisen sodan tuliaisina Jämsän kirkkoon.
Tulipalo onnistuttiin rajaamaan niin, että myös empiretyylinen Engelin suunnittelema tapuli säästyi. Tapuli on rakennettu vuonna 1857.
Jämsän kirkon ullakolla sijaitsee kirkkomuseo, jonne on koottu varsin laaja valikoima erilaista esineistöä kirkoista eri vuosisadoilta.
Osoite: Koskentie 30, Jämsä
torstai 7. toukokuuta 2015
tiistai 5. toukokuuta 2015
Kirkkojen tyylikaudet, osa 3 - 1800-luku - kupolikirkkojen aikakaudelta kertaustyyleihin
1800-luku oli, varsinkin sen puoliväliin saakka puisten ristikirkkojen aikaa. Tyylisuunnaksi oli tullut jo 1700-luvun lopulla uusklassismi, jossa ideoita suunitteluun haettiin antiikista, erityisesti Roomalaisesta arkkitehtuurista. 1800-luvun loppupuoli taas oli jotain ihan muuta, mutta katsotaan ensin sitä alkupuolta.
Vuonna 1810 perustetun valtakunnallisen intendenttikonttorin ensimmäinen johtaja oli Charles Bassi. Hän suunnitteli kaiken kaikkiaan 15 kirkkoa. Niiden tyylisuunta on Kustavilaistyylinen Klassismi.
Tätä, vuonna 1825 -valmistunutta Tampereen Vanhaa kirkkoa, pidetään Bassin kirkoista huomattavimpana. Arkkitehtooniset muodot ovat pyöristyneet jonkin verran ja katon keskiosaan on ilmestynyt on pieni kupoli. Seiniin on tullut pilastereita ja pylväitä joita 1700-luvulla ei esiintynyt. Bassin kirkoissa arkkitehtuuri on hyvin selkeää ja suoraviivaista, kuten uusklassismissa nyt yleensäkin. Kaikki hänen suunnittelemansa kirkot ovat ristikirkkoja.
Bassin jälkeen intendenttikonttorin johtajaksi tulleen Carl Ludvig Engelin kausi oli kirkkorakentamisen historiassa erittäin merkittävä ja tämän myötä hänestä tuli ehkä arvostetuin kirkkosuunnittelijamme näihin päiviin asti. Kustavilaistyylinen klassismi muuttui Engelin käsissä Pietarilaiseksi Empireksi. Arkkitehtuuriin tuli hänen kaudellaan yksi erityinen uusi seikka, joka muutti kirkkojen ulkonäköä oleellisesti. Nimittäin tämä:
Keskikupoli. Tämä muutti koko kirkkosalin tilavammaksi ja avaramman tuntuiseksi. Kirkkosali muuttui sen keskialuetta painottavaksi. Engel puhuikin monesti ns. keskeiskirkosta.
Palataan vielä havainnollistamisen vuoksi hetkeksi 1700-luvun puukirkkoihin. Niissä arkkitehtooninen pohjamuoto oli yleensä tämänkaltainen:
Sisäviisteet keskiosassa, mutta muuten tämä Kuhmoisten kirkko on pohjamuodoltaan "ristikirkko" sanan varsinaisessa merkityksessä. Eli keskiosa ei ole mitenkään korostetussa asemassa, ei varsinkaan, jos katsotaan kattoa. Katsotaanpa vielä Engelin kupolikirkkoa.
Engelin kirkkojen arkkitehtuurinen suuntaus - Pietarilainen empire - ei kuitenkaan ole sinällään uusi tyylikausi, vaan se sijoittuu uusklassisen rakennustyylin sisälle. Tämä Alajärven Gabrielin kirkko on Engelin kirkkojen arkkitehtuurista hyvä esimerkki. Enin osa hänen kirkoistaan on pääpiirteiltään tämän näköisiä. Engel piirsi myös ainoan puisen tuomiokirkkomme, Lapuan tuomiokirkon, joka valmistui hieman ennen Alajärveä.
Engelin jälkeen intendenttikonttorin vakituiseksi johtajaksi uusia ideoita tuomaan tuli Ernst Lohrmann. Hän jäi auttamatta edeltäjänsä Engelin varjoon tunnettavuudessa, mutta kuitenkin häntä arvostettiin, koska hänen aikanaan kirkkoarkkitehtuurissa tapahtui jälleen huomattava murros siirryttäessä uusklassismista kertaustyyleihin.
Lohrmannin kirkot edustivat aluksi empireä, kuten tämä Kuhmalahden Kirkko vuodelta 1946. Hän saattoi myös loppuun Engelin aloittaman Helsingin Nikolainkirkon (nyk. tuomiokirkon) suunittelutyön, mutta muuten hän ei kuitenkaan jatkanut Engel-tyylisten kupolikirkkojen sunnittelua.
Lohrmann on suunnitellut muutamia erityisen merkittäviä kirkoja. Tämä 1851 -valmistunut tavattoman upea"Ylistaron komia kirkko" on hänen töistään ylivoimaisesti tunnetuin, koska se oli valmistuessaan ensimmäinen uusgoottilainen kirkko maassamme. Tämän myötä kirkkoarkkitehtuurimme tyylisuunta alkoi vaihtua verraten vähän aikaa kukoistaneesta, mutta tavattoman tuotteliaasta ja moni-ilmeisestä uusklassismista ns. kertaustyyleihin ja uusi, aivan erilainen arkkitehtooninen aika oli alkamassa.
Sarja jatkuu syyskuussa.
Vuonna 1810 perustetun valtakunnallisen intendenttikonttorin ensimmäinen johtaja oli Charles Bassi. Hän suunnitteli kaiken kaikkiaan 15 kirkkoa. Niiden tyylisuunta on Kustavilaistyylinen Klassismi.
Tätä, vuonna 1825 -valmistunutta Tampereen Vanhaa kirkkoa, pidetään Bassin kirkoista huomattavimpana. Arkkitehtooniset muodot ovat pyöristyneet jonkin verran ja katon keskiosaan on ilmestynyt on pieni kupoli. Seiniin on tullut pilastereita ja pylväitä joita 1700-luvulla ei esiintynyt. Bassin kirkoissa arkkitehtuuri on hyvin selkeää ja suoraviivaista, kuten uusklassismissa nyt yleensäkin. Kaikki hänen suunnittelemansa kirkot ovat ristikirkkoja.
Bassin jälkeen intendenttikonttorin johtajaksi tulleen Carl Ludvig Engelin kausi oli kirkkorakentamisen historiassa erittäin merkittävä ja tämän myötä hänestä tuli ehkä arvostetuin kirkkosuunnittelijamme näihin päiviin asti. Kustavilaistyylinen klassismi muuttui Engelin käsissä Pietarilaiseksi Empireksi. Arkkitehtuuriin tuli hänen kaudellaan yksi erityinen uusi seikka, joka muutti kirkkojen ulkonäköä oleellisesti. Nimittäin tämä:
Keskikupoli. Tämä muutti koko kirkkosalin tilavammaksi ja avaramman tuntuiseksi. Kirkkosali muuttui sen keskialuetta painottavaksi. Engel puhuikin monesti ns. keskeiskirkosta.
Palataan vielä havainnollistamisen vuoksi hetkeksi 1700-luvun puukirkkoihin. Niissä arkkitehtooninen pohjamuoto oli yleensä tämänkaltainen:
Sisäviisteet keskiosassa, mutta muuten tämä Kuhmoisten kirkko on pohjamuodoltaan "ristikirkko" sanan varsinaisessa merkityksessä. Eli keskiosa ei ole mitenkään korostetussa asemassa, ei varsinkaan, jos katsotaan kattoa. Katsotaanpa vielä Engelin kupolikirkkoa.
Engelin kirkkojen arkkitehtuurinen suuntaus - Pietarilainen empire - ei kuitenkaan ole sinällään uusi tyylikausi, vaan se sijoittuu uusklassisen rakennustyylin sisälle. Tämä Alajärven Gabrielin kirkko on Engelin kirkkojen arkkitehtuurista hyvä esimerkki. Enin osa hänen kirkoistaan on pääpiirteiltään tämän näköisiä. Engel piirsi myös ainoan puisen tuomiokirkkomme, Lapuan tuomiokirkon, joka valmistui hieman ennen Alajärveä.
Engelin jälkeen intendenttikonttorin vakituiseksi johtajaksi uusia ideoita tuomaan tuli Ernst Lohrmann. Hän jäi auttamatta edeltäjänsä Engelin varjoon tunnettavuudessa, mutta kuitenkin häntä arvostettiin, koska hänen aikanaan kirkkoarkkitehtuurissa tapahtui jälleen huomattava murros siirryttäessä uusklassismista kertaustyyleihin.
Lohrmannin kirkot edustivat aluksi empireä, kuten tämä Kuhmalahden Kirkko vuodelta 1946. Hän saattoi myös loppuun Engelin aloittaman Helsingin Nikolainkirkon (nyk. tuomiokirkon) suunittelutyön, mutta muuten hän ei kuitenkaan jatkanut Engel-tyylisten kupolikirkkojen sunnittelua.
Lohrmann on suunnitellut muutamia erityisen merkittäviä kirkoja. Tämä 1851 -valmistunut tavattoman upea"Ylistaron komia kirkko" on hänen töistään ylivoimaisesti tunnetuin, koska se oli valmistuessaan ensimmäinen uusgoottilainen kirkko maassamme. Tämän myötä kirkkoarkkitehtuurimme tyylisuunta alkoi vaihtua verraten vähän aikaa kukoistaneesta, mutta tavattoman tuotteliaasta ja moni-ilmeisestä uusklassismista ns. kertaustyyleihin ja uusi, aivan erilainen arkkitehtooninen aika oli alkamassa.
Sarja jatkuu syyskuussa.
lauantai 2. toukokuuta 2015
Konginkankaan kirkko
Äänekosken kaupunkiin nykyisin kuluva Konginkangas on tullut surullisen kuuluisaksi maamme kaikkien aikojen tuhoisimman liikenneonnettomuuden tähden. Olen monesti kulkenut tuon onnettomuuspaikan ohi. Joka kerta se on pysäyttävä kokemus. Paikkakunnalla on kaunis puukirkko, jonka kuvasin vajaat kymmen vuotta sitten kauniina kesäpäivänä.
Kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Se valmistui vuonna 1866 ja sai nykyisen ulkomuotonsa vuoden 1899 peruskorjauksessa. Kirkon rakennustyöstä päävastuuun kantoivat kirkonrakentajat Jaakko Kuorikoski ja hänen poikansa Lauri Heikki Kuorikoski. Sen suunnittelijaa ei tiedetä. Kirkko saattaa olla viimeisiä "kansanmiehen" suunnittelemia kirkkoja maassamme. Tuollainenhan oli yleistä vielä 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla jo hyvinkin harvinaista.
Kirkon alttaritaulu on Taidemaalari Alexandra Såltinin vuonna 1912 maalaama. 16-äänikertaiset urut vuodelta 1981 ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Istumapaikkoja on 550 henkilölle.
Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui vuonna 1880. Sitä ennen oli yhden kirkonkellon teline, joka muodostui kahdesta hirrestä, joiden välissä kirkonkello roikkui. Tapulin myötä kellojen lukumäärä tuplaantui kahteen.
Kirkko yritettiin tuhopolttaa jouluyönä 1984. Se onneksi epäonnistui. Vuonna 1969 seurakunnan pääkirkko, Äänekosken kirkko, paloi tuhopolton seurauksena maan tasalle. Paikalla on nykyisin moderni tiilikirkko.
Kirkkotie 5, Konginkangas, Äänekoski
Kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Se valmistui vuonna 1866 ja sai nykyisen ulkomuotonsa vuoden 1899 peruskorjauksessa. Kirkon rakennustyöstä päävastuuun kantoivat kirkonrakentajat Jaakko Kuorikoski ja hänen poikansa Lauri Heikki Kuorikoski. Sen suunnittelijaa ei tiedetä. Kirkko saattaa olla viimeisiä "kansanmiehen" suunnittelemia kirkkoja maassamme. Tuollainenhan oli yleistä vielä 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla jo hyvinkin harvinaista.
Kirkon alttaritaulu on Taidemaalari Alexandra Såltinin vuonna 1912 maalaama. 16-äänikertaiset urut vuodelta 1981 ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Istumapaikkoja on 550 henkilölle.
Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui vuonna 1880. Sitä ennen oli yhden kirkonkellon teline, joka muodostui kahdesta hirrestä, joiden välissä kirkonkello roikkui. Tapulin myötä kellojen lukumäärä tuplaantui kahteen.
Kirkko yritettiin tuhopolttaa jouluyönä 1984. Se onneksi epäonnistui. Vuonna 1969 seurakunnan pääkirkko, Äänekosken kirkko, paloi tuhopolton seurauksena maan tasalle. Paikalla on nykyisin moderni tiilikirkko.
Kirkkotie 5, Konginkangas, Äänekoski
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)