Kirkkojen tyylikaudet, osa 3 - 1800-luku - kupolikirkkojen aikakaudelta kertaustyyleihin

1800-luku oli, varsinkin sen puoliväliin saakka puisten ristikirkkojen aikaa. Tyylisuunnaksi oli tullut jo 1700-luvun lopulla uusklassismi, jossa ideoita suunitteluun haettiin antiikista, erityisesti Roomalaisesta arkkitehtuurista. 1800-luvun loppupuoli taas oli jotain ihan muuta, mutta katsotaan ensin sitä alkupuolta.

Vuonna 1810 perustetun valtakunnallisen intendenttikonttorin ensimmäinen johtaja oli Charles Bassi. Hän suunnitteli kaiken kaikkiaan 15 kirkkoa. Niiden tyylisuunta on Kustavilaistyylinen Klassismi.

Tätä, vuonna 1825 -valmistunutta Tampereen Vanhaa kirkkoa, pidetään Bassin kirkoista huomattavimpana. Arkkitehtooniset muodot ovat pyöristyneet jonkin verran ja katon keskiosaan on ilmestynyt on pieni kupoli. Seiniin on tullut pilastereita ja pylväitä joita 1700-luvulla ei esiintynyt. Bassin kirkoissa arkkitehtuuri on hyvin selkeää ja suoraviivaista, kuten uusklassismissa nyt yleensäkin. Kaikki hänen suunnittelemansa kirkot ovat ristikirkkoja.

Bassin jälkeen intendenttikonttorin johtajaksi tulleen Carl Ludvig Engelin kausi oli kirkkorakentamisen historiassa erittäin merkittävä ja tämän myötä hänestä tuli ehkä arvostetuin kirkkosuunnittelijamme näihin päiviin asti. Kustavilaistyylinen klassismi muuttui Engelin käsissä Pietarilaiseksi Empireksi. Arkkitehtuuriin tuli hänen kaudellaan yksi erityinen uusi seikka, joka muutti kirkkojen ulkonäköä oleellisesti. Nimittäin tämä:

Keskikupoli. Tämä muutti koko kirkkosalin tilavammaksi ja avaramman tuntuiseksi. Kirkkosali muuttui sen keskialuetta painottavaksi. Engel puhuikin monesti ns. keskeiskirkosta.

Palataan vielä havainnollistamisen vuoksi hetkeksi 1700-luvun puukirkkoihin. Niissä arkkitehtooninen pohjamuoto oli yleensä tämänkaltainen:

Sisäviisteet keskiosassa, mutta muuten tämä Kuhmoisten kirkko on pohjamuodoltaan "ristikirkko" sanan varsinaisessa merkityksessä. Eli keskiosa ei ole mitenkään korostetussa asemassa, ei varsinkaan, jos katsotaan kattoa. Katsotaanpa vielä Engelin kupolikirkkoa.

Engelin kirkkojen arkkitehtuurinen suuntaus - Pietarilainen empire - ei kuitenkaan ole sinällään uusi tyylikausi, vaan se sijoittuu uusklassisen rakennustyylin sisälle. Tämä Alajärven Gabrielin kirkko on Engelin kirkkojen arkkitehtuurista hyvä esimerkki. Enin osa  hänen kirkoistaan on pääpiirteiltään tämän näköisiä. Engel piirsi myös ainoan puisen tuomiokirkkomme, Lapuan tuomiokirkon, joka valmistui hieman ennen Alajärveä.

Engelin jälkeen intendenttikonttorin vakituiseksi johtajaksi uusia ideoita tuomaan tuli Ernst Lohrmann. Hän jäi auttamatta edeltäjänsä Engelin varjoon tunnettavuudessa, mutta kuitenkin häntä arvostettiin, koska hänen aikanaan kirkkoarkkitehtuurissa tapahtui jälleen huomattava murros siirryttäessä uusklassismista kertaustyyleihin.

Lohrmannin kirkot edustivat aluksi empireä, kuten tämä Kuhmalahden Kirkko vuodelta 1946. Hän saattoi myös loppuun Engelin aloittaman Helsingin Nikolainkirkon (nyk. tuomiokirkon) suunittelutyön, mutta muuten hän ei kuitenkaan jatkanut Engel-tyylisten kupolikirkkojen sunnittelua.

Lohrmann on suunnitellut muutamia erityisen merkittäviä kirkoja. Tämä 1851 -valmistunut tavattoman upea"Ylistaron komia kirkko" on hänen töistään ylivoimaisesti tunnetuin, koska se oli valmistuessaan ensimmäinen uusgoottilainen kirkko maassamme. Tämän myötä kirkkoarkkitehtuurimme tyylisuunta alkoi vaihtua verraten vähän aikaa kukoistaneesta, mutta tavattoman tuotteliaasta ja moni-ilmeisestä  uusklassismista ns. kertaustyyleihin ja uusi, aivan erilainen arkkitehtooninen aika oli alkamassa.

Sarja jatkuu syyskuussa.