sunnuntai 31. elokuuta 2014
lauantai 30. elokuuta 2014
Metsäkansan kirkko
Pirkanmaan maakunnassa, Valkeakosken kaupungin alueella sijaitseva Metsäkansan kirkko on siitä erikoinen kirkkorakennus, että se on rakennettu täysin lahjoitusvaroin. Kirkko sijaitsee nimensä mukaisesti Metsäkansan kylässä reilun kymmenen kilometrin päässä Valkeakosken keskustasta.
Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1939. Se on vuorineuvos Eemil Aaltosen synnyinkyläänsä lahjoittama ja rakennuttama. Myös kirkon interiööri, kuten saarnastuoli, urut, alttaritaulu ja tapulin kellot ovat hänen lahjoittamiaan.
Kirkko on rakennettu tiilestä ja se on ulkopinnoiltaan rapattu. Kirkkosalissa on tilaa 200 henkilölle. Kirkon yhteydessä ja sen saliin yhdistettävissä on myös seurakuntasali jossa on tilaa 100 henkilölle. Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat 11-äänikertaiset, alttaritaulu on jäljennös espanjalaisen Murillon maalauksesta.
Kirkko oli vuoteen 1972 -saakka Metsäkansan rukoushuoneyhdistyksen omistama ja ylläpitämä. Sen jälkeen se on ollut Valkeakosken (nyk. Sääksmäen) seurakunnan omistama.
Osoite: Aaltosentie, Metsäkansa, Valkeakoski
Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1939. Se on vuorineuvos Eemil Aaltosen synnyinkyläänsä lahjoittama ja rakennuttama. Myös kirkon interiööri, kuten saarnastuoli, urut, alttaritaulu ja tapulin kellot ovat hänen lahjoittamiaan.
Kirkko on rakennettu tiilestä ja se on ulkopinnoiltaan rapattu. Kirkkosalissa on tilaa 200 henkilölle. Kirkon yhteydessä ja sen saliin yhdistettävissä on myös seurakuntasali jossa on tilaa 100 henkilölle. Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat 11-äänikertaiset, alttaritaulu on jäljennös espanjalaisen Murillon maalauksesta.
Kirkko oli vuoteen 1972 -saakka Metsäkansan rukoushuoneyhdistyksen omistama ja ylläpitämä. Sen jälkeen se on ollut Valkeakosken (nyk. Sääksmäen) seurakunnan omistama.
Osoite: Aaltosentie, Metsäkansa, Valkeakoski
torstai 28. elokuuta 2014
Maatalous vanhaan aikaan -arvauskilpailu torstaisin, osa 4
Viime torstain kuvassa näkyi hevosvetoinen haravakone. Lue lisätietoa tästä. Oikein vastanneita olikin melkoinen määrä, olipa joku tuollaisen istuimella pellolla istunutkin.
Uusi mietittävä on tässä. Tämä oli ymmärtääkseni viime vuosituhannen alkupuolen maatalouden yksi arvokkaimmista työkoneista. Mikä laite on kysymyksessä? Tämä on varmaan toisaalta helppo tunnistaa, jos alan historiaa tuntee. :)
Uusi mietittävä on tässä. Tämä oli ymmärtääkseni viime vuosituhannen alkupuolen maatalouden yksi arvokkaimmista työkoneista. Mikä laite on kysymyksessä? Tämä on varmaan toisaalta helppo tunnistaa, jos alan historiaa tuntee. :)
tiistai 26. elokuuta 2014
Läppärinheiton EM-kilpailut
Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että kyseessä ei ole trollausyritys, eikä mikään Päivän kevennys. Kyseinen kilpailu on todella olemassa ja kesälomalla sain olla sitä katsomassa ja todistamassa oikein kameran kanssa.
Saamieni tietojen mukaan kilpailun järjestäjä järjestää paikalle kilpailussa käytettävät läppärit, joten blogin lukijoiden ei kannata vielä tässä vaiheessa innostua ajatuksesta heittää omaa hidasta blogiläppäriänsä oikein kunnolla yleisön edessä.
Kilpailijoissa oli kiekonheittäjiä, painijoita, kuulantyöntäjiä... ja myös maallikoita. Tässä nyt lyhyt kuvareportaasi.
Tästä lähtee läppäri lentoon! Heittotyylin sai kilpailija vapaasti valita, samoin heitettävän läppärin!
Komeasti lentää! Epäilemättä tällainen urheilumuoto tuottaa heittäjälle (ja varmasti monelle katsojallekin) suurta mielihyvää. Meitä läppäriin hermonsa menettäneitä kun on varmasti paljon! =D
Pehmeä laskeutuminen! Ihmeen hyvin tuo läppäri kovempaakin kyytiä kestää. Itse tiedän henkilön, jolta putosi kerran melkein uusi läppäri kaupungilla kainalosta asfaltille ja sekin selvisi hajoamatta. Vähän kuulema vain taittui =D.
Tapahtumaa tallennettiin myös ihan ammattimaisella tasolla!
Merkkipaaluja. Kukin kilpailija sai heittää kolme heittoa. Niistä valittiin luonnollisesti paras. Taustalla melkoinen kamera ja ennen kaikkea melkoinen mikrofoni tuulisuojineen! Toimitsijallakin katse sinne kameraan päin, hyvä!
...ja sitten se heiton mittaaminen.
Osa läppäreistä näytti kovin pakkausteipillä korjatuilta. Niitä ilmeisesti oli käytetty kilpailuissa aikaisemminkin ja mikäs siinä ihmeellistä? Eihän kilpa-autollakaan kilpailla vain yhtä kertaa!
Heiton jälkeinen läppärin vaihto toimitsijalta toimitsijalle...
Jotkut läppärit oli maalarinteipillä korjattu siihen kuntoon, ettei pikaisesti vilkaisemalla aina tiennyt oliko kyseessä läppäri vai perhepizzalaatikko. Läppäreitä kuitenkin vain ja ainoastaa kisassa heiteltiin, siitä tulin vakuuttuneeksi. Tämä läppäri näyttääkin vielä ihan läppäriltä.:)
Teipeillä lienee kuitenkin pakko jonkin verran sitoa kantta kiinni, muutenhan tuo ehkä aukenisi heitossa.
Hyvin se lentää ja katselijoilla on mukavaa! Minkähän merkkiset läppärit mahtoivat lentää parhaiten? :)
Toimitsija toimittaa heitetyn läppärin takaisin kilpailijalle. Uusi heitto!
Hieno lähtö!
...ja hienoa lentoa!
Upean kisan päätteeksi seurasi parhaimpien tulosten julkistaminen ja palkintojen jako. Kaikkien sarjojen viime vuoden paras tulos, 31,70 metriä, ylittyi tänä vuonna reippaasti, muistaakseni voittotulos oli peräti 36,70! Tämä saavutettiin miesten sarjassa. Sarjoja ei kuitenkaan yhdistetty, vaan joka sarjassa (miehet, naiset, lapset, joukkueet) oli omat voittajansa. Muuten kameran takaa en itse kilpailua pystynyt juurikaan seuraamaan.
Palkinnot? Uusi läppäri valmiiksi paikattuna ensi vuoden kisaa varten! No ei tietenkään! Jostain kunnon taulutietokoneesta puhuivat...
Kiinnostuitko? Tuolta lisätietoa, käyhän lukemassa: www.lapparinheitto.fi. Tosin tämän vuoden tuloksia ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan (kesäkuu 2014) vielä siellä ollut, eikä ensi vuoden tapahtumastakaan vielä sanaakaan, mutta todennäköisesti "perinne" jatkuu, ainakin väki- ja osallistujamäärän perusteella!
Saamieni tietojen mukaan kilpailun järjestäjä järjestää paikalle kilpailussa käytettävät läppärit, joten blogin lukijoiden ei kannata vielä tässä vaiheessa innostua ajatuksesta heittää omaa hidasta blogiläppäriänsä oikein kunnolla yleisön edessä.
Kilpailijoissa oli kiekonheittäjiä, painijoita, kuulantyöntäjiä... ja myös maallikoita. Tässä nyt lyhyt kuvareportaasi.
Tästä lähtee läppäri lentoon! Heittotyylin sai kilpailija vapaasti valita, samoin heitettävän läppärin!
Komeasti lentää! Epäilemättä tällainen urheilumuoto tuottaa heittäjälle (ja varmasti monelle katsojallekin) suurta mielihyvää. Meitä läppäriin hermonsa menettäneitä kun on varmasti paljon! =D
Pehmeä laskeutuminen! Ihmeen hyvin tuo läppäri kovempaakin kyytiä kestää. Itse tiedän henkilön, jolta putosi kerran melkein uusi läppäri kaupungilla kainalosta asfaltille ja sekin selvisi hajoamatta. Vähän kuulema vain taittui =D.
Tapahtumaa tallennettiin myös ihan ammattimaisella tasolla!
Merkkipaaluja. Kukin kilpailija sai heittää kolme heittoa. Niistä valittiin luonnollisesti paras. Taustalla melkoinen kamera ja ennen kaikkea melkoinen mikrofoni tuulisuojineen! Toimitsijallakin katse sinne kameraan päin, hyvä!
...ja sitten se heiton mittaaminen.
Osa läppäreistä näytti kovin pakkausteipillä korjatuilta. Niitä ilmeisesti oli käytetty kilpailuissa aikaisemminkin ja mikäs siinä ihmeellistä? Eihän kilpa-autollakaan kilpailla vain yhtä kertaa!
Heiton jälkeinen läppärin vaihto toimitsijalta toimitsijalle...
Teipeillä lienee kuitenkin pakko jonkin verran sitoa kantta kiinni, muutenhan tuo ehkä aukenisi heitossa.
Hyvin se lentää ja katselijoilla on mukavaa! Minkähän merkkiset läppärit mahtoivat lentää parhaiten? :)
Toimitsija toimittaa heitetyn läppärin takaisin kilpailijalle. Uusi heitto!
Hieno lähtö!
...ja hienoa lentoa!
Upean kisan päätteeksi seurasi parhaimpien tulosten julkistaminen ja palkintojen jako. Kaikkien sarjojen viime vuoden paras tulos, 31,70 metriä, ylittyi tänä vuonna reippaasti, muistaakseni voittotulos oli peräti 36,70! Tämä saavutettiin miesten sarjassa. Sarjoja ei kuitenkaan yhdistetty, vaan joka sarjassa (miehet, naiset, lapset, joukkueet) oli omat voittajansa. Muuten kameran takaa en itse kilpailua pystynyt juurikaan seuraamaan.
Palkinnot? Uusi läppäri valmiiksi paikattuna ensi vuoden kisaa varten! No ei tietenkään! Jostain kunnon taulutietokoneesta puhuivat...
Kiinnostuitko? Tuolta lisätietoa, käyhän lukemassa: www.lapparinheitto.fi. Tosin tämän vuoden tuloksia ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan (kesäkuu 2014) vielä siellä ollut, eikä ensi vuoden tapahtumastakaan vielä sanaakaan, mutta todennäköisesti "perinne" jatkuu, ainakin väki- ja osallistujamäärän perusteella!
sunnuntai 24. elokuuta 2014
lauantai 23. elokuuta 2014
Hämeenkosken kirkko
Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitseva Hämeenkoski on mielenkiintoinen paikkakunta, jolla sijaitsee mielenkiintoisen näköinen kirkko. Ennen kuin keskitymme tuohon kirkkoon, katsotaan hieman itse kunnan historiaa.
Paikkakunta mainitaan ensi kerran itsenäisenä jo 1400-luvun alussa. Sittemmin se on ollut historian saatossa osa Lammin kuntaa, kunnes jälleen itsenäistyi vuonna 1865. Paikkakunnalla on ollut historian saatossa myös monta nimeä; Ensin Koski, sitten Etola ja sen jälkeen jälleen Koski, jonka perään tuolloin liitettiin Hämeen lääniä tarkoittava lyhenne Hl. Vuodesta 1995 nimi on ollut Hämeenkoski.
Mutta nyt siis Hämeenkosken kirkkoa katsomaan. Se on erikoinen. Mikä sinulle tulee tästä ensimmäisenä mieleen? Aivan oikein! "Kalteritkin" paikoillaan, mutta ei se haittaa. Jotain ylevyyttä tässä kirkossa oli ja on. Jotain yhtäläisyyttä tuossa katon alareunassa on jopa tunnettuun, valtavaan Madeleinen kirkkoon Pariisissa. Tämä tietysti tietyin varauksin. :) Vihreä lämpökeskuksen piippu tosin rikkoo hiukan tuota arvokkuutta.
Kirkko on siis suorakaiteen muotoinen, torniton hallikirkko, jolla on tunnettu suunnittelija. Sen piirsi arkkitehti E. Lohrman ja se valmistui vuonna 1870. Rakennustiteellisesti se edustaa myöhäisempireä.
Kirkkosali on kolmilaivainen, joten sitä voi varauksin nimittää basilikaksi. Täydellinen basilika se olisi, jos keskilaiva olisi sivulaivoja korkeampi, mutta tämän kirkon sali on tasakattoinen. Alttaritaulun on maalannut taidemaalari Alexandra Såltin vuonna 1891.
Kirkon sisäänkäynnin muodostavat kolme vankkaa pyörökaariholvien reunustamaa ovea.
Puisen kellotapulin on piirtänyt Carl Ludvig Engel. Se valmistui edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1821.
Osoite: Toijalantie 11, Hämeenkoski
Paikkakunta mainitaan ensi kerran itsenäisenä jo 1400-luvun alussa. Sittemmin se on ollut historian saatossa osa Lammin kuntaa, kunnes jälleen itsenäistyi vuonna 1865. Paikkakunnalla on ollut historian saatossa myös monta nimeä; Ensin Koski, sitten Etola ja sen jälkeen jälleen Koski, jonka perään tuolloin liitettiin Hämeen lääniä tarkoittava lyhenne Hl. Vuodesta 1995 nimi on ollut Hämeenkoski.
Mutta nyt siis Hämeenkosken kirkkoa katsomaan. Se on erikoinen. Mikä sinulle tulee tästä ensimmäisenä mieleen? Aivan oikein! "Kalteritkin" paikoillaan, mutta ei se haittaa. Jotain ylevyyttä tässä kirkossa oli ja on. Jotain yhtäläisyyttä tuossa katon alareunassa on jopa tunnettuun, valtavaan Madeleinen kirkkoon Pariisissa. Tämä tietysti tietyin varauksin. :) Vihreä lämpökeskuksen piippu tosin rikkoo hiukan tuota arvokkuutta.
Kirkko on siis suorakaiteen muotoinen, torniton hallikirkko, jolla on tunnettu suunnittelija. Sen piirsi arkkitehti E. Lohrman ja se valmistui vuonna 1870. Rakennustiteellisesti se edustaa myöhäisempireä.
Kirkkosali on kolmilaivainen, joten sitä voi varauksin nimittää basilikaksi. Täydellinen basilika se olisi, jos keskilaiva olisi sivulaivoja korkeampi, mutta tämän kirkon sali on tasakattoinen. Alttaritaulun on maalannut taidemaalari Alexandra Såltin vuonna 1891.
Kirkon sisäänkäynnin muodostavat kolme vankkaa pyörökaariholvien reunustamaa ovea.
Puisen kellotapulin on piirtänyt Carl Ludvig Engel. Se valmistui edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1821.
Osoite: Toijalantie 11, Hämeenkoski
torstai 21. elokuuta 2014
Maatalous vanhaan aikaan -arvauskilpailu torstaisin, osa 3
Nelipyöräiset hevosrattaathan siinä edellisen viikon kuvassa näkyivät. Koska tuo "hevosrattaat" on aika laaja ilmaisu, näille on kyllä täsmällisempikin nimitys; Tarkalleen niitä sanotaan trilloiksi (tai rilloiksi), eli Amen ja Minttulin komentit osuivat oikeaan :)
Nelipyöräiset trillat tunnettiin arvokkaana menopelinä, eikä niitä kaikista maalaistaloista löytynytkään. Ne olivat oman aikansa "edustusauto" johon läheskään kaikilla ei ollut varaa.
Sitten katsotaan tällaista. Mikä se on ja mihin sitä on käytetty? Kamman piikit siinä on, jopa pyörätkin, mutta silti se ei liene tarkoitettu jonkin suuren eläimen kampaamiseen. :)
Nelipyöräiset trillat tunnettiin arvokkaana menopelinä, eikä niitä kaikista maalaistaloista löytynytkään. Ne olivat oman aikansa "edustusauto" johon läheskään kaikilla ei ollut varaa.
Sitten katsotaan tällaista. Mikä se on ja mihin sitä on käytetty? Kamman piikit siinä on, jopa pyörätkin, mutta silti se ei liene tarkoitettu jonkin suuren eläimen kampaamiseen. :)
tiistai 19. elokuuta 2014
Päivän kevennys!
Kohta koittavan syksyn kunniaksi alkaa Päivän Kevennyksen uusi tuotantokausi, ja tämä tuotantokausi onkin pitkä kuin... siis pitkä tuotantokausi on tämä. Ehkä ensi vuoden puolelle joka toinen tiistai mennään... joka tapauksessa johonkin asti mennään! :)) Katsotaan nyt miten tämä tästä lähtee... Okei, tämä jatkuu ensi kesäkuun loppuun saakka!
Tästä se lähtee. Tämä ei ole sitten mikään Photoshop-kikkailu, vaan aito, rehellinen kuva. Osallistuinko?
En. Toivottavasti palkinto oli kuitenkin jotakin muuta kuin tuossa kilpailun otsikossa!
Tästä se lähtee. Tämä ei ole sitten mikään Photoshop-kikkailu, vaan aito, rehellinen kuva. Osallistuinko?
En. Toivottavasti palkinto oli kuitenkin jotakin muuta kuin tuossa kilpailun otsikossa!
sunnuntai 17. elokuuta 2014
lauantai 16. elokuuta 2014
Tampereen vanha kirkko
Pirkanmaan pääkaupunki ja maakuntakeskus, 220 000 asukkaan Tampere, itsenäistyi alunperin Messukylän kunnasta. Ensin siitä tuli Messukylän kappeliseurakunta 1700-luvulla, kunnes vuonna 1860-perustettiin itsenäinen Tampereen kaupunki Messukylän naapurikunnaksi. Tämä olikin suoraastaan pakko tehdä; Tampereen kappeliseurakunta oli kasvanut hyvin nopeasti ja oli tuolloin jo huomattavasti emäseurakuntaansa suurempi. Nykyisin tuo entinen emäpitäjä, Messukylä, on puolestaan osa Tamperetta, sen Itäpuolella sijaitseva kaupunginosa.
Edellä mainittu selittää seikan, miksi Tampereen ensimmäinen kirkko valmistui suhteellisen myöhään, vasta 1800-luvun alkupuolella. Siihen asti Tampereen kirkkona toimi nyk. Messukylän vanha kirkko. Emäseurakunnan (lähinnä kirkkoherran) valta oli vahva, eikä Tampereen puolelle kirkkoa aikaisemmin rakennettu. Itse asiassa ei olisi rakennettu vielä tuolloinkaan, mutta esivalta myönsi poikkeusluvan kirkon rakentamiseen vastoin Messukylän kirkkoherran ja hänen kannattajiensa tahtoa. Rakennusvaiheessa epäiltiinkin kirkon olevan vain väliaikainen ja lyhytikäinen, mutta toisin kuitenkin kävi ja vanha kirkko seisoo ylväänä ja ryhdikkäänä Tampereen ydinkeskustassa edelleen. Katsotaanpa itse kirkoa vähän tarkemmin.
Tämä Arkkitehti Carlo Bassin piirustusten mukaan rakennettu Tampereen vanha kirkko valmistui vuonna 1824. Itsenäistyvä Tampere sai ensimmäisen oman kirkkonsa aivan ydinkeskustaan keskustorin laidalle. Carl Ludvig Engelin piirtämä tapuli valmistui kirkon viereen neljä vuotta myöhemmin.
Kirkkoa on laajennettu, muuteltu ja korjattu useaan kertaan. Nykyisin se on lähes alkuperäisasussaan. Istumapaikkoja on 310. Jeesusta Getsemanessa esittävän alttaritaulun on maalannut taidemaalari Robert Ekman vuonna 1831. Urkujen julkisivu, eli fasadi,on peräisin kirkon ensimmäisistä uruista vuodelta 1848. Nykyisin historiallisen fasadin takana on kuitenkin vuodelta 1988 peräisin oleva Kangasalan urkurakentamon rakentama 21-äänikertainen soitin.
Kirkko on nykyisin yksi tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista. Uusklassismia edustava kirkko toimii nykyisin pääasiallisesti ruotsinkielisen Luterilaisen seurakunnan kokoontumispaikkana. Siellä pidetään myös englanninkielisiä jumalanpalveluksia. Se on myös suosittu vihkikirkko.
Osoite: Keskustori, Tampere
Messukylän vanhan kirkon esittelyn voit halutessasi katsoa tästä
Edellä mainittu selittää seikan, miksi Tampereen ensimmäinen kirkko valmistui suhteellisen myöhään, vasta 1800-luvun alkupuolella. Siihen asti Tampereen kirkkona toimi nyk. Messukylän vanha kirkko. Emäseurakunnan (lähinnä kirkkoherran) valta oli vahva, eikä Tampereen puolelle kirkkoa aikaisemmin rakennettu. Itse asiassa ei olisi rakennettu vielä tuolloinkaan, mutta esivalta myönsi poikkeusluvan kirkon rakentamiseen vastoin Messukylän kirkkoherran ja hänen kannattajiensa tahtoa. Rakennusvaiheessa epäiltiinkin kirkon olevan vain väliaikainen ja lyhytikäinen, mutta toisin kuitenkin kävi ja vanha kirkko seisoo ylväänä ja ryhdikkäänä Tampereen ydinkeskustassa edelleen. Katsotaanpa itse kirkoa vähän tarkemmin.
Tämä Arkkitehti Carlo Bassin piirustusten mukaan rakennettu Tampereen vanha kirkko valmistui vuonna 1824. Itsenäistyvä Tampere sai ensimmäisen oman kirkkonsa aivan ydinkeskustaan keskustorin laidalle. Carl Ludvig Engelin piirtämä tapuli valmistui kirkon viereen neljä vuotta myöhemmin.
Kirkkoa on laajennettu, muuteltu ja korjattu useaan kertaan. Nykyisin se on lähes alkuperäisasussaan. Istumapaikkoja on 310. Jeesusta Getsemanessa esittävän alttaritaulun on maalannut taidemaalari Robert Ekman vuonna 1831. Urkujen julkisivu, eli fasadi,on peräisin kirkon ensimmäisistä uruista vuodelta 1848. Nykyisin historiallisen fasadin takana on kuitenkin vuodelta 1988 peräisin oleva Kangasalan urkurakentamon rakentama 21-äänikertainen soitin.
Kirkko on nykyisin yksi tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista. Uusklassismia edustava kirkko toimii nykyisin pääasiallisesti ruotsinkielisen Luterilaisen seurakunnan kokoontumispaikkana. Siellä pidetään myös englanninkielisiä jumalanpalveluksia. Se on myös suosittu vihkikirkko.
Osoite: Keskustori, Tampere
Messukylän vanhan kirkon esittelyn voit halutessasi katsoa tästä
torstai 14. elokuuta 2014
Maatalous vanhaan aikaan -arvauskilpailu torstaisin, osa 2
Viime viikon keltainen möhköfantti on nimeltään viskuri. Koska en itse tiedä siitä paljonkaan, tässä linkki wikipediaan, josta löytyy hieman lisätietoa.
Seuraavaksi hiukan helpompi. Tässä. Toisaalta jokainen näkee, että joku kärry se on, mutta mikä tarkalleen? Ja jos et tiedä, niin veikata kannattaa aina! ;)
Seuraavaksi hiukan helpompi. Tässä. Toisaalta jokainen näkee, että joku kärry se on, mutta mikä tarkalleen? Ja jos et tiedä, niin veikata kannattaa aina! ;)
tiistai 12. elokuuta 2014
Viikon erikoinen
Lehteenkin vielä on päästy, tai mikä lie tarjouskuvasto onkaan =D. Tämä pilailusarja oli tällä kertaa tässä. Kiitos jos kun katsoit ja kestit. :)
sunnuntai 10. elokuuta 2014
lauantai 9. elokuuta 2014
Toholammin kirkko
Keski-Pohjanmaalla sijaitseva pieni Toholammin kunta on ollut viime aikoina surullisen paljon julkisuudessa kahden tuhoisan liikenneonnettomuuden vuoksi. Toissa kesänä vierailin paikkakunnalla kameran kanssa. Päivä oli oikein kaunis ja sain otettua aurinkoiset kuvat kirkosta.
Toholammin kirkko valmistui vuonna 1861. Se on puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka tyylillisesti edustaa gotiikkaa.
Kirkon on piirtänyt arkkitehti Carl Axel Setterberg. Hän tuli tunnetuksi uuden, palonjälkeisen Vaasan kaupungin pääsuunnittelijana. Vastaavana kirkonrakentajana toimi Jaakko Kuorikoski.
Kirkko on Toholammin järjestyksessä kolmas kirkko. Ensimmäisen kirkkonsa Toholampilaiset saivat vuonna 1665. Vaatimaton kirkkorakennus palveli kansaa sadan vuoden ajan, jonka jälkeen valmistui huomattavasti parempi ja suurempi kirkko. Sekin jäi kuitenkin pieneksi kasvavalle seurakunnalle, jonka vuoksi vuonna 1827 käynnistyivät jälleen selvitystyöt uuden (nykyisen) kirkon rakentamiseksi. 34 vuotta myöhemmin vietettiin kirkon käyttöönottojumalanpalvelusta.
Sisältä kirkko on yksilaivainen. Sen ehtoollisaiheinen alttaritaulu maalattiin alunperin edelliseen kirkkoon. Vuodelta 1761 peräisin oleva taulu on taidemaalari Johan Backmanin työtä.
Kirkossa on kahdet urut; Vanhat, B.A. Thulen vuonna 1907 rakentamat 14-äänikertaiset ovat urkuparvella kirkon takaosassa ja uudemmat, vuodelta 1975 peräisin olevat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 19-äänikertaiset kirkon kuorissa.
Vaivaisukko kiinnitti huomioni. Tämähän muistuttaa erästä toisen maailmansodan syntyyn hyvin paljon vaikuttanutta saksalaista henkilöä. Sotapukukin vielä päällä? Tämä tosin on valmistettu jo 1870-luvulla. Kukahan mahtoi olla mallina? Vaikuttaakohan ulkonäkö kolikon antamiseen?
Osoite: Kirkkotie 143, Toholampi
Toholammin kirkko valmistui vuonna 1861. Se on puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka tyylillisesti edustaa gotiikkaa.
Kirkon on piirtänyt arkkitehti Carl Axel Setterberg. Hän tuli tunnetuksi uuden, palonjälkeisen Vaasan kaupungin pääsuunnittelijana. Vastaavana kirkonrakentajana toimi Jaakko Kuorikoski.
Kirkko on Toholammin järjestyksessä kolmas kirkko. Ensimmäisen kirkkonsa Toholampilaiset saivat vuonna 1665. Vaatimaton kirkkorakennus palveli kansaa sadan vuoden ajan, jonka jälkeen valmistui huomattavasti parempi ja suurempi kirkko. Sekin jäi kuitenkin pieneksi kasvavalle seurakunnalle, jonka vuoksi vuonna 1827 käynnistyivät jälleen selvitystyöt uuden (nykyisen) kirkon rakentamiseksi. 34 vuotta myöhemmin vietettiin kirkon käyttöönottojumalanpalvelusta.
Sisältä kirkko on yksilaivainen. Sen ehtoollisaiheinen alttaritaulu maalattiin alunperin edelliseen kirkkoon. Vuodelta 1761 peräisin oleva taulu on taidemaalari Johan Backmanin työtä.
Kirkossa on kahdet urut; Vanhat, B.A. Thulen vuonna 1907 rakentamat 14-äänikertaiset ovat urkuparvella kirkon takaosassa ja uudemmat, vuodelta 1975 peräisin olevat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 19-äänikertaiset kirkon kuorissa.
Vaivaisukko kiinnitti huomioni. Tämähän muistuttaa erästä toisen maailmansodan syntyyn hyvin paljon vaikuttanutta saksalaista henkilöä. Sotapukukin vielä päällä? Tämä tosin on valmistettu jo 1870-luvulla. Kukahan mahtoi olla mallina? Vaikuttaakohan ulkonäkö kolikon antamiseen?
Osoite: Kirkkotie 143, Toholampi
torstai 7. elokuuta 2014
Maatalous vanhaan aikaan - arvauskilpailu torstaisin, osa 1
Arvuutellaanpa vähän aikaa muutamia maalaistaloissa viime vuosituhannen alkupuolella käytössä olleita koneita. Jos et tiedä, mihin ko. kapinetta aikoinaan käytettiin, myös villejä veikkauksia otetaan mieluusti vastaan. :)
Tässä ensimmäinen kuva. Mikäs se tämä on??? Kampi siinä on kyljessä, mutta soittorasia se ei ole. Kyseessä ei myöskään ole mekaaninen elefantti.:) Oikea vastaus selviää ensi viikon torstaina, ellei sitä aikaisemmin kommenteissa.
Tässä ensimmäinen kuva. Mikäs se tämä on??? Kampi siinä on kyljessä, mutta soittorasia se ei ole. Kyseessä ei myöskään ole mekaaninen elefantti.:) Oikea vastaus selviää ensi viikon torstaina, ellei sitä aikaisemmin kommenteissa.
keskiviikko 6. elokuuta 2014
Superhelle väsyttää!
Jos päivän kevennys olisi tällä hetkellä tuotannossa, tämä menisi siihen mutta kun ei ole niin ei sitten. Helle väsyttää kissanpoikaa (ei ole oma poika eikä oma kissa, minä vaan kuvasin) :D
tiistai 5. elokuuta 2014
sunnuntai 3. elokuuta 2014
lauantai 2. elokuuta 2014
Sievin vanha kirkko
Viikon kirkko on palannut kesälomiltaan ja on aika jälleen katsella mitä moninaisimpia kirkkorakennuksia eri puolilta maatamme. Tämänkertainen kirkkokohteemme sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Sievin kunnassa. Vuorossa on Sievin vanha kirkko.
Harvoin kirkon löytäminen on ollut niin vaivalloista kuin tämän kirkon kohdalla. Tuntui että joka lähde vaikenee sen sijainnista. Google-kartoistakaan kirkon sijainti ei selvinnyt, vaikka tämäntyyppiset rakennukset niissä yleensä näkyvätkin. Lopulta löysin jonkinlaisen paikkaan viittaavan osoitteen, Vanhankirkontien. Auton nokka siis sitä kohti, eiköhän se kirkkokin sen varrella sijaitse.
Auton navigaattoripa ei löydäkään Vanhankirkontietä. Sen verran kuitenkin muistin, että kirkko sijaitsee Sievin keskustasta kymmenisen kilometriä Kokkolaan päin. Jossain vaiheessa, epätoivon jo melkein saavuttaessa, näin valtatien oikealla puolen kyltin Vanhakirkko. - Löytyihän se sentään näilläkin tiedoilla ja hataralla muistikuvalla!
Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen. Oikealle kääntyvä tie ei ollutkaan karttojen Vanhankirkontie, vaan jokin ihan muu, joka ei edes jäänyt mieleeni. Usean kilometrin ajon jälkeen kapeata metsätietä pitkin viitat kuitenkin osoittavat vanhan kirkon parkkipaikalle. Nousin autosta ulos helteeseen ja mitä sitten näin:
Tällaisen minä siis näin. Vanhan kirkkovainaan muistoksi pystytetyn hautakiven. Oikeaa vanhaa kirkkoa on turha siis tavoitella, mutta paikalla oli muutakin ja se itse asiassa olikin syy, miksi olin tästä paikasta kiinnostunut:
Tämä vanhan kirkon paikalle vuonna 1956 rakennettu kappeli on erittäin idyllinen. Ulkoisesti se muistuttaa täysin päätytornillista pitkäkirkkoa, mutta mitat ovat huomattavasti keskikokoista kirkkorakennusta pienemmät, mikä tekee siitä suorastaan söpön näköisen.
Kappelin ovet eivät luonnollisestikaan olleet tuona kesäiltana auki, mutta sen verran sain selville, että sen sisustuskin on hyvin samanlainen kuin kirkoissa yleensä; mm. alttaritaulu ja alttaripöytä ovat aivan samoin sijoitettu torniosan vastakkaiseen päätyseinään. Parveketta sen sijaan kappelissa ei ollut lainkaan.
Tällä samalla paikalla on ennen tätä kappelia sijainnut järjestyksessä kolme Sievin kirkkorakennusta vuodesta 1654 -lukien. Nykyinen, järjestyksessä viides kirkko ja sen edeltäjä sen sijaan rakennettiin Sievin nykyiselle kirkonkylälle.
Google maps antaa kirkolle osoitteeksi Vanhankirkontie, Sievi.
Komenteista löytyy lisätietoja niin vanhasta kirkosta kuin nykyisestä vanhan kirkon kappelistakin!
Harvoin kirkon löytäminen on ollut niin vaivalloista kuin tämän kirkon kohdalla. Tuntui että joka lähde vaikenee sen sijainnista. Google-kartoistakaan kirkon sijainti ei selvinnyt, vaikka tämäntyyppiset rakennukset niissä yleensä näkyvätkin. Lopulta löysin jonkinlaisen paikkaan viittaavan osoitteen, Vanhankirkontien. Auton nokka siis sitä kohti, eiköhän se kirkkokin sen varrella sijaitse.
Auton navigaattoripa ei löydäkään Vanhankirkontietä. Sen verran kuitenkin muistin, että kirkko sijaitsee Sievin keskustasta kymmenisen kilometriä Kokkolaan päin. Jossain vaiheessa, epätoivon jo melkein saavuttaessa, näin valtatien oikealla puolen kyltin Vanhakirkko. - Löytyihän se sentään näilläkin tiedoilla ja hataralla muistikuvalla!
Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen. Oikealle kääntyvä tie ei ollutkaan karttojen Vanhankirkontie, vaan jokin ihan muu, joka ei edes jäänyt mieleeni. Usean kilometrin ajon jälkeen kapeata metsätietä pitkin viitat kuitenkin osoittavat vanhan kirkon parkkipaikalle. Nousin autosta ulos helteeseen ja mitä sitten näin:
Tällaisen minä siis näin. Vanhan kirkkovainaan muistoksi pystytetyn hautakiven. Oikeaa vanhaa kirkkoa on turha siis tavoitella, mutta paikalla oli muutakin ja se itse asiassa olikin syy, miksi olin tästä paikasta kiinnostunut:
Tämä vanhan kirkon paikalle vuonna 1956 rakennettu kappeli on erittäin idyllinen. Ulkoisesti se muistuttaa täysin päätytornillista pitkäkirkkoa, mutta mitat ovat huomattavasti keskikokoista kirkkorakennusta pienemmät, mikä tekee siitä suorastaan söpön näköisen.
Kappelin ovet eivät luonnollisestikaan olleet tuona kesäiltana auki, mutta sen verran sain selville, että sen sisustuskin on hyvin samanlainen kuin kirkoissa yleensä; mm. alttaritaulu ja alttaripöytä ovat aivan samoin sijoitettu torniosan vastakkaiseen päätyseinään. Parveketta sen sijaan kappelissa ei ollut lainkaan.
Tällä samalla paikalla on ennen tätä kappelia sijainnut järjestyksessä kolme Sievin kirkkorakennusta vuodesta 1654 -lukien. Nykyinen, järjestyksessä viides kirkko ja sen edeltäjä sen sijaan rakennettiin Sievin nykyiselle kirkonkylälle.
Google maps antaa kirkolle osoitteeksi Vanhankirkontie, Sievi.
Komenteista löytyy lisätietoja niin vanhasta kirkosta kuin nykyisestä vanhan kirkon kappelistakin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)