lauantai 26. marraskuuta 2016

Keiteleen kirkko

Tällä kertaa kirkkoesittelyssä siirrymme Pohjois-Savon maakuntaan ja poimimme sieltä tarkasteluun Keiteleen kirkon. Paikkakunta on muuten siitä mielenkiintoinen, ettei se nimestään huolimatta sijaitse lainkaan Keitele-järven rannalla.

Keiteleen kirkosta itselleni tulee mieleen aikaisemmin esittelemäni Nivalan kirkko. Molemmat ovat ulkoisesti tyyliltään lähinnä uusgoottilaisia, samannäköisiä aika saman kokoisiakin. Tämä kirkko on hieman Nivalan kirkkoa suurempi, istumapaikkoja siinä on 800 henkilölle, mikä tuntuu kirkkoa ulkopuolelta katsoessa todella suurelta määrältä. Nivalassa vastaava luku on 600. Urkuparvea lukuun ottamatta kummassakaan kirkossa ei ole sivulehtereitä väkimäärää nostamassa. No, tämä tästä spekuloinnista. Jääköön vertailu tähän.

Keiteleen kirkko valmistui vuonna 1876 arkkitehti Wolmar Westlinin piirustusten pohjalta. Kirkon rakentamiseen tarvittavan puutavaran lahjoittivat paikalliset metsänomistajat.

Nykyinen alttaritaulu on taidemaalari Ilmari Heinosen 1941 maalaama "Jeesus ristillä". Taulu on tekijältä lahjoituksena kirkkoon saatu.

Urut ovat jo kirkon kolmannet. Vuodelta 1976 peräisin olevissa Kangasalan urkutehtaan uruissa on 16 äänikertaa.

Keiteleen kirkko on mielenkiintoinen käyntikohde jo siitä syystä, että se jäi 36-vuotiaana vuonna 1881 kuolleen arkkitehtinsä ainoaksi kirkkorakennukseksi.

Kirkkotie 1, Keitele



torstai 24. marraskuuta 2016

Kesämuistoja - osa 9

Sarjan päättää tämä vanhahenkinen kuva. Kesän värit ovat siinä haalistuneet, kuten ne ovat tehneet luonnossakin.


lauantai 19. marraskuuta 2016

Joutjärven kirkko

Lahdessa sijaitseva Joutjärven kirkko on sisäpuolelta ulkonäköään suurempi kirkkorakennus. Itsumapaikkoja on peräti 650 henkilölle. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu mm. seurakuntasali, jossa on 250 istumapaikkaa.

Kirkko valmistui vuonna 1962 arkkitehti Unto Ojosen piirustusten mukaan. Se on oolemukseltaa jyhkeä, jyrkkäkattoinen ja tapailee nykyaikaisin keinoin keskiaikaisen kivikirkon  muotoja. Viressä oleva kellotorni sopii olemukseltaan kirkon viereen hyvin, mutta on olemukseltaan huomattavasti modernimpi. Kelloja siinä on kolme tavanomaisen kahden asemesta.

Alttaritaulun paikalla kirkossa on kuvanveistäjä Pentti Papinahon suunnittelema Golgata-niminen moderni, mutta helposti ymmärrettävä reliefi vuodelta 1963. Samantapainen ratkaisu löytyy esim. Tampereelta Tesoman kirkosta. Vuonna 2004 Sotkamon urkurakentajat rakensi kirkkoon uudet 24-äänikertaiset urut.

Kirkon sisätiloista on varsin komea virtuaaliesittely Lahden seurakuntayhtymän sivuilla. Kannattaa katsoa. Virtuaaliesittelyyn pääset tästä.


Ilmarisentie 1, Lahti

tiistai 15. marraskuuta 2016

TAMPERE! - osa 19, Mikontalo

Tämä valtava kolossi on Mikontalo Etelä-Tampereella Hervannan kaupunginosassa. Rakennuksen omistaa Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö (TOAS).


Valmistuessaan vuonna 1980 Mikontalo oli Pohjoismaiden suurin asuinrakennus. Alunperin siinä oli 768 asuntopaikkaa sisältäen yksiöitä, kaksioita ja 2-3 hengen soluasuntoja.

Rakennuksen idea oli tarjota ennen kaikkea hyvältä paikalta edullinen opiskelija-asumismuoto. Asumismukavuus ei tosin alunperin ollut kovin kummoinen; Huoneet olivat pieniä ja niistä puuttuivat tyystin parvekkeet.

Talolle tehtiin perusteellinen korjaus vuosina 2008-2009, jolloin mm. huoneita osin suurennettiin, viihtyvyyttä parannettiin ja melkein kaikkiin huoneistoihin asennettiin ranskalaiset parvekkeet. Tämän johdosta asuntopaikkoja on nykyisin ”vain” 648. Mikontalo on edelleen suosittu asumispaikka opiskelijoiden keskuudessa, vaikkakin peruskorjauksen yhteydessä sen vuokria jouduttiin nostamaan, eikä se enää kilpaile edullisilla vuokrilla niin kuin joskus aikaisemmin...

Legendaarinen Mikontalo on merkittävä maamerkki Hervannassa ja se on ikuistettu jopa postimerkiin. Talo sijaitsee osoitteessa Insinöörinkatu 60.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Tervolan kirkko - Lapin suurin puukirkko

Tervolassa, pienellä lappilaisella reilun 3000 asukkaan paikkakunnalla on kirkko, jonka nähdessään satunnainen matkailija varmasti hieraisee silmiään. Tämä tornilla varustettu ristikirkko edustaa rakennustaiteellisesti uusgotiikkaa ja on koko pohjoisen suomen suurin kirkkorakennus. Suurimmillaan sen sisään on mahtunut yli 1800 henkilöä, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin Turun tuomiokirkkoon. Kirkossa ei lehtereitäkään muualla kuin pienehkö sellainen alttarin vastakkaisella seinällä, joten väkimäärä on mahtunut lattiatasoon! Nykyisin kirkkoon lasketaan mahtuvan 1200 ihmistä. Istumapaikkalukua pieenennettiin huomattavasti, kun kirkkoon asennettiin lämmitys.

Kirkon rakentaminen kesti neljä vuotta. Sen piirustukset laati arkkitehti Ludvig Iisak Lindqvist. Tervolan kirkko on ensimmäisiä puhdastyylisesti uusgotiikkaa edustavia kirkkoja maassamme. Se on ainutlaatuinen lisä suurten puukirkkojemme joukkoon, mutta ainutlaatuinen on sen historiakin, mikä tekee siitä nykymuodossaan surullisen tapauksen. Se on jopa saanut 1970-luvun alkupuolella purkutuomion. Kuinka tämä on mahdollista? Katsotaanpa kirkon historiaa tarkemmin.

Tässä on Tervolan ensimmäinen kirkkorakennus. Pieni puukirkko on todella hyvin säilynyt meidän päiviimme asti ja se onkin yksi parhaiten säilyneitä 1600-luvun kirkkorakennuksia maassamme. Istumapaikkoja tässä kirkossa on 200 henkilölle.

Seurakunta päätti kuitenkin rakentaa uuden, huomattavasti suuremman kirkon 1800-luvulla. Näin valmistui vuonna 1864 ensimmäisesssä kuvassa näkyvä jättiläiskirkko vanhan kirkon viereen. Samassa pihapiirissä oli tämän jälkeen kaksi kirkkoa, kuten on vielä tänäkin päivänä.

Vanha kirkko poistui käytöstä uuden kirkon myötä, mutta sitä ei kuitenkaan purettu. Uusi kirkko oli aktiivisessa käytössä vain vajaat sata vuotta, kunnes sen sähkö- ja ylläpitokustannukset tulivat seurakunnalle ylivoimaisiksi ja kirkko poistettiin käytöstä vuonna 1950. Tämän jälkeen kirkollinen toiminta siirrettiin takaisin vanhaan kirkkoon ja uusi suuri kirkko sai nököttää vieressä autiokirkkona.

1970-luvun alussa Tervolassa alettiin suunnitella uutta seurakuntakeskusta. Sen yhteyteen oli tarkoitus rakentaa pieni, nykyaikainen kirkkosali.

Kirkkohallitus ei hyväksynyt suunnitelmaa kolmannen kirkon rakentamisesta sellaisenaan, vaan pyysi seurakuntaa selvittämään, voisiko ison kirkon muuttaa seurakuntakeskukseksi. Muussa tapauksessa uuden seurakuntakeskuksen rakentamisen ehtona on ison kirkon purkaminen!

Uusi seurakuntakeskus kirkkosaleineen valmistui vuonna 1974 parin sadan metrin päähän kirkoista. Ennen sitä seurakunta joutui allekirjoittamaan ison kirkon purkusopimuksen. Sen hyväksyi myös museovirasto!

Ison kirkon purkamista ei kuitenkaan onneksi pantu toimeen ja se peruutettiin vuonna 1982, kun museovirasto ymmärsi kirkon ainutlaatuisuuden ja kultuurihistoriallisen arvon. Tällä välin kirkko oli kuitenkin kärsinyt vuotavasta katosta ja rapistunut muutenkin. Kirkkoa on siitä asti kunnostettu ja maalattu museoviraston tukemanakin, mutta kattavaa peruskorjausta sille ei ole tehty. Käytössä kirkko on vain poikkeustapauksissa korkeintaan muutamana päivänä vuodessa kesällä. Jumalanpalvelukset ja muut toimitukset pidetään vanhassa kirkossa kesäaikana ja talvikaudeksi ne siirtyvät seurantakeskukseen. Tervolan suuri kirkko seisoo vanhan kirkon vierellä käyttöä vailla olevana mahtavana monumenttina entisaikojen kirkkorakennustaidosta.

Sekä museovirasto että ympäristöministeriö on nykyisin luokitellut Tervolan kirkot miljöineen arvokkaaksi rakennetuksi kultuuriympäristöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uutta purkamispäätöstä tälle isollekaan kirkolle ei varmasti enää tule. Tervolan kirkot ovat ehdoton tutustumiskohde joita kannattaa käydä paikan päällä ihmettelemässä jos tuolla suunnalla liikkuu. Kahden kirkon muodostama miljöö on maassamme ainutlaatuinen ja ainakin kesäaikaan se on kovin kaunis.

Osoite: Kirkkokuja 4, Tervola






tiistai 8. marraskuuta 2016

lauantai 5. marraskuuta 2016

Ranuan kirkko

Ensimmäisenä Lapin maakunnan kirkkona blogissani saa vuoron Ranuan persoonallinen pieni puukirkko, joka piti ilman muuta kuvata paikallisen eläinpuistokäynnin yhteydessä. Siinä kuvatessa huomasin kirkon oven olevan auki, joten yllättäen sain jopa sisäkuvat kohteesta. Tämä oli hieno sattuma, sillä kirkko ei ole tiekirkko, ainakaan sitä ei tiekirkkojen listalta löydy.

Kirkko on hirsirakenteinen ja ulkopuolelta laudoitettu. Se valmistui vuonna 1914 arkkitehti Jan Eklundin laatimien piirustusten pohjalta. Pohjamuodoltaan se on pieni ristikirkko, jonka yhteen ulkonurkkaukseen on lisätty torni. Ranuan kirkko on arkkitehtinsä ainut kirkkorakennus. Muita julkisia rakennuksia hän on sen sijaan suunnitellut paljon etenkin Helsinkiin.

Kirkossa on sisällä hirsiseinien luoma kodikas tunnelma, joka sopii Lappilaiseen pieneen kirkkoon hyvin. Se on vähän kuin erämaamaja. Lähes kaikki on valmistettu puusta.  Istumapaikkoja on 338 henkilölle. Alttaritaulun on maalannut kuvataiteilija Martti Visanti vuonna 1951.

Matalalle parvekkeelle on saatu sovitettua 14-äänikertaiset Hans Heinrichin urkurakentamon vuonna 1982 rakentamat urut. Parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta kirkkosalin.

Kaiken kaikkiaan Ranuan kirkko on hyvin mielenkiintoinen kirkkorakennus jo siistäkin syystä, että se poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta kirkkokannastamme. Tätä kannattaa käydä katsomassa vaikka samalla kun käy jääkarhuja tervehtimässä paikallisessa eläinpuistossa!


Kirkkotie 10, Ranua


tiistai 1. marraskuuta 2016

TAMPERE! - osa 18, Härmälän lentokenttä

Tässä eräs erikoinen seikka Tampereen ilmailuhistoriasta. Vuonna 1921 Härmälän kaupunginosaan, vain neljän kilometrin päähän ydinkeskustasta, perustettiin lentokonetehdas. Tämän vuoksi Härmälässä on paljon ilmailuaiheisia kadunnimiä, kuten Koelentäjänkatu, Pilotinkatu jne. Lentokonetehtaan toiminta loppui Härmälässä 1945, mutta sen "sivutuotteena" 1936 Härmälään perustettiin Tampere-Härmälän lentoasema vastavalmistuneiden koneiden koelentoja varten. Siis lähes keskelle kaupunkia! Kenttä oli maamme ensimmäinen sisämaan lentokenttä. Vaikka kenttä olikin varsinaisesti lentokonetehtaan käytössä, siviililiikennekin alkoi kentällä jo vuonna 1937, kun Finnairin edeltäjä, Aero, aloitti kentältä säännöllisen matkustajaliikenteen Tampere-Helsinki-Viipuri Reitillä. Myöhemmin Härmälästä alkoi lentää myös Veljekset Karhumäki. Tulevina vuosikymmeninä kentältä lennettiin Helsingin ja Viipurin lisäksi Ouluun, Vaasaan, Kemiin ja Tukholmaan. Kentältä nousivat monet maineikkaat potkurikoneet, mm. Convair Metropolitan ja jo suorastaan kulttimaineeseen noussut DC-3. Koska kentän kiitoradan pituus oli vain reilu kilometri, koneiden oli laskeuduttava kiitotielle lähes lähitienoon talojen kattoja hipoen tarvittavan jarrutusmatkan varmistamiseksi. Liikenne kentällä oli hyvin runsasta ja se olikin monta vuotta maamme vilkkain lentokenttä.

Tässä Tampere-Härmälän lentokentän kiitorata vuonna 2016. Lentokoneet ovat vaihtuneet pyöräilijöihin ja autoilijoihin. Lähistölle rakennettu jättimäinen Pirkkahallikin tarvitsee paikoitustilaa ja niinpä koko kenttä onkin joskus suurten tapahtumien aikaan täydessä käytössä paikoitustilana.

Kenttä lopetti toimintansa vuonna 1979. Sen kohtaloksi muodostui kiitorata, jonka pituus ei mitenkään riittänyt uusien suihkumatkustajakoneiden tarpeisiin. Toiminta loppui ja uusi suurempi lentoasema valmistui Pirkkalaan. Uuden kentän kiitorata on lähes kolme kertaa pidempi, joten pienestä pidennystarpeesta ei ollut kysymys.

Lentoaseman terminaali on edelleen pystyssä, mutta se sijaitsee nykyisin keskellä omakotitaloaluetta. Sen edessä näkyy kuvassa pätkä kenttää, joka nykyisin toimii katuna.

Tämä terminaali valmistui vasta vuonna 1942. Sen suunnittelija on Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Rakennuksen katolla on matala lennonjohtotorni. Nykyisin terminaalissa toimii käsittääkseni Tampereen laskuvarjokerho. Hyvä, ettei rakennusta ole purettu pois, niin merkittävä osa Tampereen historiaa tässä on kysymyksessä.

Kenttä löytyy Tampereen Härmälästä Pirkkahallin kupeesta ja se on nykyisin osa Ilmailunkatua. Terminaali sijaitsee puolestaan Sarankadun päässä.