lauantai 25. marraskuuta 2017

Multian kirkko

Multia on pieni 1600 asukkaan paikkakunta Keski-Suomessa. Paikkakunnan Evankelis-Luterilainen seurakuntakin sinnittelee niin ikään edelleen itsenäisenä. Vaikka paikkakunnan väkiluku on menneinä vuosisatoina ollut hivenen suurempi, silti seurakunnan kirkko on aina ollut väkimäärään suhteutettuna todella suuri.

Multian kirkko valmistui vuonna 1796 kirkonrakentaja Matti Åkergrenin johdolla.
Nykyisin kirkko on tosin täysin erilainen, kuin miksi se alunperin valmistui.

Alunperin kirkko oli ristikirkko, jossa oli erillinen Erkki Leppäsen rakentama kellotapuli vuodelta 1810. Vuoden 1900-remontissa tuo huonokuntoiseksi käynyt tapuli purettiin pois ja kirkon itäsakaraa pidennettiin huomattavasti. Tuon sakaran jatkoksi rakennettiin goottilainen kellotorni. Kirkon alttari ja sen takana ollut sakaristo siirrettiin  eteläsakarasta länsisakaraan ja kirkko muuttui näin päätytornilliseksi pitkäkirkoksi, jossa torni sijaitsee itäsakarassa tavanomaisemman länsisarkaran asemesta. Uudistukset suunnitteli arkkitehti K.V. Reinius. Täysin muuttunut kirkko vihittiin uudelleen käyttöönsä syyskuussa 1900. Läheskään kaikki eivät muutoksiin olleet tyytyväisiä. Muun moassa Heikki Klemetti luonnehti uusittua kirkkoa "vandaalien tuhoamaksi".

Kirkon nykyinen tiilenpunainen väri on sen alkuperäisväri. Välillä kirkko on ollut valkoinen. Punainen väri kirkolle palautettiin vuonna 1972.

Melkoisen historian on Multian kirkko käynyt läpi. Suurimmat muutokset ovat ulkonäöllisiä, ja niitä pääseekin hyvin katselemaan, vaikka kirkko ei TIEKIRKKO-ketjussa mukana olekaan. Näin tietämättä millainen kirkko alunperin tarkalleen on ollut itselleni kävi mielessä, että kirkko saattaa olla jopa paremman näköinen näin pitkäkirkkona kuin mitä se olisi ollut alkuperäisessä muodossaan. Nyt se on tietyllä tavalla paljon ainutlaatuisempi.

Osoite: Kirkkoraitti 2, Multia



tiistai 21. marraskuuta 2017

Harmaan päivän Hornetit ja Hawkit

Muutamia päiviä sitten tuli käytyä Länsi-Tampereella ja samalla päätin pyörähtää myös Tampere-Pirkkalassa, kun reitin varrelle mukavasti osui. Kovin oli harmaa päivä ja otokset sen mukaisia. :) Mutta näin tällä kertaa, kyllä tämä tästä vielä värikkäämäksi muuttuu viimeistään ensi kesän koitteessa. Toisaalta harmaa sävy sopii näihin sotilaskoneisiin ihan hyvin.

Hornet! Jossain vaiheessa koko Hornet-laivasto siirtyi meidän ilmailuharrastajien suureksi suruksi Tikkakoskelle. Myöhemmin kävi ilmi, ettei Tikkakoskelta lennetä edes Hornetilla Suomenlahdelle tarpeeksi nopeasti jos tarve vaatii (näin olen ainakin kuullut). Pirkkalassa siis on ilmeisesti nyt jatkuvasti taas Hornet-miehitys paikalla.

Heti perässä turvallisen välimatkan päässä saapui platalle toinen HN.

Meteli on näissä uskomaton jopa laskussa noususta puhumattakaan. Mutta on siinä sitten sitä suorituskykyäkin!

Casa-kuljetuskone! Enpäs olekaan tainut nähdä puoleen vuoteen. Harmaa kone harmaata taustaaa vasten. Tuohan näyttää melkein tyylikkäältä. :))

Seuraavaksi minulla löikin hetki tyhjää, että mikäs sirkuskone se tämä on. Hawk-koulutuskonehan se on, mutta väritys... Tarkistettuani asian ilmeni, että kyseessä on yksi maamme ilmavoimien Sveitsistä ostamista käytetyistä Hawk-koneista, jotka on jätetty entisen omistajan väreihin. Kaikkiaan 18 konetta. No hyvä, hyvä. Piristävät muuten nykyisin niin harmaata sotilaskoneiden rivistöä!

Kuten ehkä arvata saattaa, liikennettä kentällä oli suhteellisen runsaasti. Siinä ohessa saapui vielä pari reittilentoa, mutta jätetään ne toiseen kertaan. Mielestäni kohtuuhyvä saalis puolen tunnin otannaksi harmaudesta huolimatta. Ja Sveitsin Haukka teki reissusta minulle jopa merkittävän!

lauantai 18. marraskuuta 2017

Iin kirkko

Iissä on ollut historian saatossa monta kirkkoa. Seurakunta perustettiin jo 1300-luvulla ja nykyinen kirkko on järjestyksessä jo kahdeksas.

Voisi sanoa, että kirkko on aika tyypillinen 1950-luvun kirkkorakennus ainakin muotojensa puolesta. tämäntyyppisiä kirkkoja ovat esimerkiksi tässä kirkkosarjassa aikaisemmin esitellyt Kyyjärven ja Tikkakosken kirkot. Iin nykyinen kirkko valmistui vuonna 1950. Arkkitehteinä toimivat Gustaf Stradberg ja Aarne Hytönen. Istumapaikkoja kirkossa on 500 henkilölle. Alttaritaulun on maalannut Eero Nelimarkka. Kirkon sisustus on lämminhenkinen ja kaunis. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuosina 1993-1995.

Omintakeisen näköinen kellotapuli sopinee kirkon tyyliin hyvin. Sen kellot ovat kotimaisen Lokomo Oy:n valamat. Kirkkoon käydään sisään tapulin kaariholvin kautta. Varsinkin rannikoiden kirkoista löytyy paljon ns. votiivilaivoja. Tässäkin kirkossa sellainen riippuu kirkkosalin katosta, mutta eräänlainen sellainen löytyy myös kellotapulin huipusta!


Osoite: Puistotie 3, Ii


lauantai 11. marraskuuta 2017

Ulvilan Pyhän Olavin kirkko

Keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat enimmäkseen keskenään hyvin samakaltaisia. Suurimmat erot ovat yleensä kirkon sisäpuolella. Ulvilan kirkko tuo hieman poikkeusta tähän "harmaaseen kokoelmaan", mutta senkin suhteen ne poikkeukset ja samalla kirkon arvokkaimmat osaset löytyvät sen sisäpuolelta, jonne en valitettavasti ovien ollessa kiinni päässyt. Mutta tutustutaanpa kuitenkin ulkokuvan lisäksi näin tekstimuodossa.

Kirkko on järjestyksessä Ulvilan toinen kirkko. Ensimmäinen rakennettiin ehkä jo 1200-luvun alussa. Tämä nykyinen valmistui sekin jo vuosien 1495 - 1510 -välisenä aikana.

Ulvilan kirkko on maassamme erittäin arvokas kirkkorakennus. Se on ainoa nykypäiviin saakka säilynyt rakennus keskiaikaisesta Ulvilan kaupungista. Erillinen 1750-luvulta peräisin oleva tapuli on alunperin ollut sipulihuippuinen, mutta muutettiin nykyiseen muotoonsa 1862 -korjaustyön yhteydessä.

Kirkon sisältä löytyy poikkeuksellisen paljon säilynyttä keskiaikaista esineistöä; Krusifiksi (1430-luvulta), suojeluspyhimys Pyhän Olavin veistos (1430-luvulta), veistos "Pyhä Anna kolmantena" (1400-luvulta), ehtoolliskalkki (keskiajan lopulta) ja keskiaikainen messukasukka. Lisäksi hieman nuorempaa vuosikertaa edustavat saarnatuoli (1657), penkit joista vanhimmat vuodelta 1617, kuninkaanpenkit (1790), alttaritaulu (1700-luvulta) ja virsitaulu (1700-luvulta).

Kirkon alttaripöytä on keskiaikaiseen tapaan muurattu ja sen vasemmalla ja oikealla puolella ovat katokselliset piispan ja papin penkit! Lisäksi kirkosta löytyy useita, jopa 1300-luvulta peräisin olevia hautamuistomerkkejä, joista osa on noteerattu lajissaan jopa maamme hienoimpiin kuuluviksi.

Kirkon ulkopäätyjen koristus on tavanomaista rikkaampi, mutta tyypillinen Satakunnan keskiaikaisille harmaakivikirkoille.

Tämän kirkon kohdalla tuli tunne, että tulen käymään katsomassa sitä vielä joskus uudelleen ihan ajan kanssa. Kirkko on mukana myös TIEKIRKKO-ketjussa, joten sitä pääsee ihmettelemään sisäpuoleltakin. Suosittelen tutustumaan kun kohdalle sattuu!


Osoite: Saarentie 2, Ulvila