Lestijärven kirkko

Lestijärven kirkko on toinen Toholammin seurakunnan kirkoista. Järjestyksessä se on toinen kirkko Lestijärvellä. Kirkon suunnittelu- ja rakennusvaihe kesti huomattavan pitkään.  Ensimmäiset piirustukset kirkon rakentamiseksi valmistuivat jo 1804. Toiset hieman myöhemmin. Vuonna 1906 valmistui A. N. Edelcranzin suunnitelma kirkon rakentamiseksi, joka sitten viimein hyväksyttiin. Seurakunta oli kuitenkin pieni ja vähävarainen ja niinpä kirkko oli valmis vasta 1827. Varmaan myös väliin tullut Suomen sota ja sitä seurannut lama myös vaikutti asiaan.

Nykyisin kirkko ei ole likimainkaan samanlainen, mikä se alunperin oli. Ulkonäöllisesti suurimmat muutokset tehtiin vuoden 1901-peruskorjauksen yhteydessä, jolloin katosta tehtiin korkeampi harjaa korottamalla, ikkunoita korotettiin ja niistä tehtiin yläosastaan suipot ja myös kellotorni siirrettiin länsipäähän. Kirkosta haluttiin selvästi uusgoottilainen, se tyylisuunta oli silloin hyvin muodissa kirkkoarkkitehtuurissa.

Sisätilat puolestaan kokivat suurimmat muutokset vuonna 1952, jolloin rakennettiin urkuparveke, uusittiin penkit ja sisälle asennettiin kamiinat ja sisäseinät lautavuorattiin. Nykyisin kirkko on kaukolämpöverkossa. Istumapaikkoja on 400 henkilölle. Nykyinen ulkomaalaus on tehty 2000-luvulla.

Osoite: Lestintie 16, Lestijärvi

Kaustisen kirkko

Kaustisen puinen  ristikirkko rakennettiin vuonna 1859. Vuosina 1969-1970 sille tehtiin laaja peruskorjaus. Kirkon suunnitteli ja rakensi Jaakko Kuorikoski ja se on erityisen merkittävä siitä syystä, että Kaustinen on Kuorikosken maineikkaan, neljään polveen saakka ulottuvan kirkonrakentajasuvun kotipaikkakunta.

Tämä nykyinen kirkko on järjestyksessä toinen. Istumapaikkoja siinä on 450. Myös paikkakunnan ensimmäinen, vuonna 1777-1778 valmistunut kirkko ja kellotapuli oli luonnollisesti Kuorikosken kirkonrakentajien työtä. Ne rakensi Jaakko Kuorikosken isoisä, Matti Matinpoika Kuorikoski. Tämä ensimmäisen kirkon viereen alunperin valmistunut kaunis tapuli on käytössä edelleen.

Tapuli rakennettiin siinä mielessä hieman juhlavammin, että siinä on kolme kelloa ajan pienehköjen puukirkkojen tavanomaisen kahden asemesta. Tapuli on lähes täysin alkuperäisasussaan. Viimeksi se on ulkomaalattu vuonna 2006.

Tämän kirkonrakentajasuvulle pystytetyn muistomerkin valmisti Kaustisella syntynyt taiteilija Ilmari Wirkkala. Muistomerkistä löytyy kaikkien Kuorikosken kirkonrakentajien nimet, vuosiluvut ja heidän rakentamansa kirkkojen määrä. Se on varsin hätkähdyttävä; Neljään polveen saakka ulottuvassa joukossa kirkonrakentajia oli yhdeksän ja heidän rakentamiensa kirkkojen ja tapulien yhteismäärä on 82! Tämän lisäksi he urakoivat vielä valtavan määrän peruskorjauksia.

Kaiken kaikkiaan Kaustisen kirkkoa kannattaa käydä ohi kulkiessaan katsomassa. Se on jopa tiekirkko kesäaikaan, joten sisällekin pääsee kohtuullisen hyvin. Ja pihassa seisovassa kirkonrakentajasuvun muistomerkissäkin riittää ihmettelemistä hetkeksi jos toiseksikin.

Tiekirkko ajalla 27.6.-5.8. ma-pe klo 10-15
Osoite: Siltatie 3, Kaustinen

Vetelin kirkko

Tämän kirkon sain kuvattua viime kesänä kauniissa ilta-auringossa ja taivaalla näkyi jopa pala sateenkaarta. :) Itse kirkko on C. L. Engelin suunnittelema, luultavasti yhteistyössä arkkitehti A. W. Arppen kanssa. Vetelin kirkko liittyy arkkitehtuuriltaan Engelin empire-tyylisten puisten ristikirkkojen sarjaan, joiden pohjamuoto on ns. keskeiskirkko; sivusakarat kyllä löytyvät, mutta kirkkosali on keskikohtaa, eli kupolin alla olevaa osiota, painottava. Tämän tyylisiä kirkkoja Engeliltä löytyy useita, tästä blogista esimerkiksi aikaisemmin esitelty Alajärven kirkko, joka on tosin hieman suurempi. Vetelin kirkon rakennustöistä vastasi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Kirkko oli valmis 1939. Myöhemmin kirkonrakentajan poika Jaakko Kuorikoski rakensi viereen kellotapulin, vuonna 1959. Kirkko on järjestyksessä kolmas kirkko Vetelissä.

Kirkon paikasta ei oltu alunperin ihan yksimielisiä ja siitä kiisteltiin vuosikymmeniä. Kirkko rakennettiin pitäjän pohjoisosaan, Vetelinkylään, mutta jopa vielä 1920-1930 -lukujen taitteen peruskorjauksen yhteydessä keskusteltiin kirkon ja tapulin siirtämisestä 15 kilometrin päähän, Räyringin kylään. Viimeksi kirkkoa korjattiin vuosien 2006-2008 -aikana.

Taidemaalari Johan Backmanin maalaama alttaritaulu vuodelta 1751, on peräisin edellisestä kirkosta. Urkuja on kirkossa kahdet; 27-äänikertaiset vuodelta 1939 parvella ja 11-äänikertaiset kirkon kuorissa vuodelta 1979. Molempien rakentaja on Kangasalan urkutehdas.

Osoite: Torpantie 130, Veteli

Kälviän kirkko

Kälviän kirkko muistuttaa ulkonäöllisesti hyvin paljon aikaisemmin tässä sarjassa esiteltyä Oulaisten kirkkoa. Kirkon tyylistä museoviraston sivuilla sanotaan, että se edustaa nikkarityyliä ja wikipediassa tyyliksi mainitaan uusgotiikka. Mielestäni tämä jälkimmäinen osuu oikeaan kun kirkkoa tarkemmin katsoo. Täysin uusgoottilaiseltahan tuo näyttää, ainakin omiin silmiini. Ja itse asiassa vielä tyylipuhtaammin kuin Oulaisten kirkko, joka tyylisuunta uusgotiikka on.

Kälviän kirkko valmistui vuonna 1905 paikkuntalaisen rakennusmestarin, Odert W. Renellin piirustusten mukaan. Tämä on hänen tunnetuin arkkitehtityönsä. Kirkko on järjestyksessä kolmas tällä samalla paikalla.

Alttaritaulu on Alexandra Såltinin maalaama ja vuodelta 1912. Taulu esittää kirkastusvuoren tapahtumia. Kirkossa on esillä myös Kälviän ensimmäisen kirkon Golgata-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1729. Sen tekijä on Jacob Söderman. Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut ovat 27 äänikertaiset. Niiden kaunis julkisivu on peräisin kirkon ensimmäisistä uruista.

Kirkossa oli kuvauspäivänä menossa julkisivuremontti, minkä tarkkaavainen katsoja varmasti kuvasta huomaakin.

Vieressä oleva tapuli on yksi kuuluisimmista puisista tapuleista, mitä maastamme löytyy. Tapulin rakennustyyli näyttää olevan hyvin erilainen kuin kirkon. Uusklassiselta se omiin silmiini näyttää - ja harvinaisen komealta sellaiselta. Tapuli suunniteltiin alunperin edellisen kirkon yhteyteen, sen piirsi Jacob Rijf ja se valmistui vuonna 1804. Epäilemättä tämä on hienoin kellotapuli, minkä olen itse kuvannut.

Pienellä mäellä sijaitseva kirkko ja sen tapuli muodostavat näyttävän maanmerkin kälviän keskustaa lähestyttäessä.

Kälviäntie 22, Kälviä, Kokkola

Toholammin kirkko

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva pieni Toholammin kunta on ollut viime aikoina surullisen paljon julkisuudessa kahden tuhoisan liikenneonnettomuuden vuoksi. Toissa kesänä vierailin paikkakunnalla kameran kanssa. Päivä oli oikein kaunis ja sain otettua aurinkoiset kuvat kirkosta.

Toholammin kirkko valmistui vuonna 1861. Se on puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka tyylillisesti edustaa gotiikkaa.

Kirkon on piirtänyt arkkitehti Carl Axel Setterberg. Hän tuli tunnetuksi uuden, palonjälkeisen Vaasan kaupungin pääsuunnittelijana. Vastaavana kirkonrakentajana toimi Jaakko Kuorikoski.

Kirkko on Toholammin järjestyksessä kolmas kirkko. Ensimmäisen kirkkonsa Toholampilaiset saivat vuonna 1665. Vaatimaton kirkkorakennus palveli kansaa sadan vuoden ajan, jonka jälkeen valmistui huomattavasti parempi ja suurempi kirkko. Sekin jäi kuitenkin pieneksi kasvavalle seurakunnalle, jonka vuoksi vuonna 1827 käynnistyivät jälleen selvitystyöt uuden (nykyisen) kirkon rakentamiseksi. 34 vuotta myöhemmin vietettiin kirkon käyttöönottojumalanpalvelusta.

Sisältä kirkko on yksilaivainen. Sen ehtoollisaiheinen alttaritaulu maalattiin alunperin edelliseen kirkkoon. Vuodelta 1761 peräisin oleva taulu on taidemaalari Johan Backmanin työtä.

Kirkossa on kahdet urut; Vanhat, B.A. Thulen vuonna 1907 rakentamat 14-äänikertaiset ovat urkuparvella kirkon takaosassa ja uudemmat, vuodelta 1975 peräisin olevat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 19-äänikertaiset kirkon kuorissa.

Vaivaisukko kiinnitti huomioni. Tämähän muistuttaa erästä toisen maailmansodan syntyyn hyvin paljon vaikuttanutta saksalaista henkilöä. Sotapukukin vielä päällä? Tämä tosin on valmistettu jo 1870-luvulla. Kukahan mahtoi olla mallina? Vaikuttaakohan ulkonäkö kolikon antamiseen?


Osoite: Kirkkotie 143, Toholampi

Halsuan kirkko

Oikein hyvää ja rauhallista Pyhäinpäivän aaton iltaa. Huomenna hautausmailla käy paljon ihmisiä. Monet käyvät siellä illalla.  Ajattelin pistää tälle viikolle esittelyyn siis kirkon, jossa olisi vähän iltatunnelmaakin mukana. Päädyin Halsuan kirkkoon. Tämä kuva on peräisin reilun kolmen vuoden takaa.

Halsua on hyvin pieni, reilun 1200 asukkaan kunta Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnalla on erikoislaatuista meriittiä: Siellä on maassamme eniten ravihevosia suhteessa asukaslukuun! Paikkakunta on tunnettu myös pesäpallosta ja kanteleensoitosta. Myös tunnettu kanteleensoittaja ja säveltäjä Kreeta Haapasalo (1815-1893) asui osan elämästään Halsualla.

Idyllinen Halsuan kirkko sijaitsee pienellä mäellä omassa rauhassaan. Sen on sunnitellut tunnettu kirkonrakentaja Heikki kuorikoski. Rakennustöitä valvoi hänen poikansa, Jaakko Kuorikoski. Puinen tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1826. Sittemmin kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1968-1969 ja 2001. Tosin lisäksi vuonna 1906, jolloin kirkko sai ensimmäiset urkunsa, kirkolle tehtiin pieni kohennus, jossa rakennettiin urkuparveke. Nykyisin kirkossa on 11-äänikertainen Jemchlich-Fazerin urkutehtaan rakentama soitin vuodelta 1959.

Kirkossa on arvokas kolmiosainen alttaritaulu, jonka kahden alimman maalauksen tekijäksi on vuosien saatossa paljastunut taidemaalari Thomas Kiempe. Ylimmän tekijää ei sen sijaan tunneta. Sen tyyli poikkeaa Kiempen tyylistä hyvin oleellisesti. Tiedossa ei liioin ole, miltä vuodelta taulut ovat peräisin ja onko ne alunperin tarkoitettu juuri Halsuan kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie, Halsua

Ullavan kirkko

Ullava on entinen kunta Keski-Pohjanmaalla. Kunta lakkautettiin vuoden 2009 -alusta ja alue liitettiin Kokkolan kaupunkiin. Ullavan kirkko valmistui vuonna 1783.

Kirkon on suunnitellut ja sen rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kirkko oli alunperin Koivulahden kirkon tapaan arkkitehtoonisesti harvinainen kahdeksankulmainen pitkäkirkko. Vuoden 1900 -peruskorjauksessa siihen lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja myös ristikeskukseen lyhtytorni.

Kirkon sisätiloissa alkuperäisintä sisustusta edustavat saarnastuoli ja virsitaulu. Alttaritaulun on maalannut 18-vuotias ullavalainen tuleva taideprofessori Veikko Laine, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Veikko Vionoja. Kirkon urut ovat 13-äänikertaiset, ja ne on rakentanut urkutehdas Jehmlich-Fazer vuonna 1958.

Perhon kirkko

Muutaman viikon takainen kuvausmatka Keski-Pohjanmaalle tuotti saaliina useammankin yllättävän hienon kirkon. Kaikki pieniltä paikkakunnilta. Olen hyvin iloinen siitä, että tältä matkalta tarttui mukaan taas uudentyyppistä kirkkoarkkitehtuuria. Tässä eräs tuolla matkalla kuvatuista kirkkkorakennuksista.

Perhon vuonna 1903 valmistunut puinen ristikirkko on mielenkiintoinen kirkkokohde. Vaikka kirkko onkin perinteinen aumakattoinen ristikirkko vailla sen kummempia erikoisuuksia, sen katon keskiosasta nouseva korkea huippu, ns. kattoratsastaja, sekä monet pienet yksityiskohdat tekevät siitä arkkitehtoonisesti varsin ainutlaatuisen kirkkorakennuksen. Lähinnä jugend-tyyliä edustavan kirkon on suunnitellut arkkitehti Valter Thomé.

Kirkkoon mahtuu 650 ihmistä. Alttaritaulu, "Erämaiden Kristus", on taiteilija Ilmari Virkkalan maalaama ja peräisin vuodelta 1938. Nykyiset urut ovat Urkurakentamo Hans Heinrichin rakentamat ja vuodelta 1989. Äänikertoja niissä on 20.

Kirkko on järjestyksessä seurakunan toinen kirkko. Ensimmäinen kirkko rakennettiin tälle samalle paikalle jo vuonna 1782. Vanhan kirkon hirsiä on käytetty rakennusmateriaalina myös tässä nykyisessä kirkossa. Kirkolle on tehty sekä korjaustöitä että täydellinen ulko- ja sisämaalaus 1990- ja 2000 -luvuilla.

Taustalla näkyvä tapuli on vuodelta 1799 ja se rakennettiin alunperin edellisen kirkon yhteyteen.


Osoite: Sahintie 3, Perho