Huittisten Pyhän Katariinan kirkko

Satakunnan maakunnan koillisosassa sijaitsee Huittisten reilun kymmenentuhannen asukkaan kaupunki. Huittinen tunnetaan paitsi Saarioisten valmisruokatehtaasta, myös siitä, että se on presidentti Risto Rytin syntymäkunta.

Huittisten vanhan Pyhän Katariinan harmaakivikirkon vanhin osa on peräisin vuodelta 1495, joka on todennäköinen kirkon valmistumisvuosi. Tosin tältä vuodelta peräisin nykyisessä kirkossa on ainoastaan kappelitilana toimiva runkohuoneen itäosa. Alunperin tornitonta suorakaiteen muotoista kirkkoa on laajennettu ja muutenkin muuteltu historian saatossa useaan kertaan ja nykyinen kirkko onkin huomattavan paljon alkuperäistä suurempi.

Kirkko paloi vuonna 1738, jonka jälkeen kirkkosali rakennettiin uudelleen huomattavin muutoksin. Nykyinen kellotorni on peräisin vuodelta 1794. Samana vuonna valmistui myös kuvassa näkyvä kirkkomaata ympäröivä kiviaita. 1860-luvulla rakennettiin sivulaivat, jolloin kirkosta tuli nykyinen ristikirkko. Sittemmin peruskorjauksia ja muutostöitä on tehty vielä vuosina 1897 ja 1958-1959. Nykyisessä muodossaan kirkkoon mahtuu jopa tuhat ihmistä.

Huittisten kirkko on niin vanha, että sen lattian alla on monen merkkihenkilön viimeinen leposija. Huittisissa kirkkoon hautaamisesta luovuttiin vuonna 1794.

Kirkon nykyisen pääalttaritaulun on maalannut taidemaalari Severin Falkman vuonna 1878. Kirkossa on myös vanhassa itäsakarassa, paikassa, jossa alun perin oli kirkon kuori ja alttari ja jota sanotaan Katariinan alttariksi, toinen suuri, kahdesta erillisestä taulusta muodostuva alttaritaulu. Alempi tauluista on vuodelta 1798, ylempi on myös 1700-luvulta peräisin. Kokonaisuus on varsin näyttävä.

Kolmantena alttaritauluna kirkossa on tulipalossa tuhoutuneen Pyhäjärven kirkon alttaritaulu vuodelta 1889. Sen on maalannut taidemaalari Alexanra Såltin. Huittisissa on paljon sukujuuriltaan Pyhäjärveläisiä, joten taulu päätettiin monen mutkan jälkeen sijoittaa Huittisten kirkkoon vuonna 1984.

Kirkosta löytyy myös monta keskiajalta peräisin olevaa erikoisuutta; esimerkkinä tästä puinen krusifiksi 1400-luvun lopulta. 

1600-luvulta peräisin olevassa saarnastuolissa on hauska alkuperäinen yksityiskohta; Suuri tiimalasi, jonka hiekka loppuessaan osoitti papille (ja ehkä siinä sivussa myös seurakuntalaisille!), että saarnan maksimipituus on ylitetty!

Ensimmäiset urut rakensi Uusikaupunkilainen Zachariassenin urkutehdas vuonna 1882. Näiden urkujen suuri ja näyttävä julkisivu on säilytetty nykyisiin Kangasalan urkutehtaan vuonna 1935 valmistamiin 34-äänikertaisiin urkuihin.

Tornissa on kolme kirkonkelloa vuosilta 1796, 1816 ja 1848. Niiden painot vaihtelevat 500 ja 870 kg:n välillä. 

Huittisten kirkko on monelta eri vuosisadalta peräisin olevassa nykymuodossaan varsin vaikuttava käyntikohde. Eri vuosilta olevat kirkon osat palautettiin viimeisessä suuressa peruskorjauksessa mahdollisimman tarkasti sellaisiksi, millaisia ne valmistuessaan olivat. Tämä tekee kirkosta suorastaan maassamme ainutlaatuisen.

Vaikka kirkko onkin hyvin vanha, se ei silti suinkaan ole Huittisten ensimmäinen kirkko! Historia tietää, että Huittisissa oli kirkko jo 1200-luvulla. Tämän, jo aikoja sitten manalle menneen ja täysin jäljettömiin hävinneen ensimmäisen kirkon paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1955. Muistomerkkiin on kaiverrettu sanat: "Tässä oli Huittisten kirkko 1200-luvulla. Paikka jolla seisot, on pyhä maa." 



Osoite: Kirkkotie, Huittinen