Kalajoen kirkko

Kalajoella. Paikkakunnalla, joka on hiekkasärkistään tunnettu, on hieno päätytornillinen punatiilikirkko. Katsotaanpa tarkemmin.

Kirkko valmistui 1879. Se edustaa rakennustyylillisesti uusgotiikkaa. Sen suunnitteli alunperin arkkitehti Frans Wilhelm Lüchow. Tämä kirkko jäi hänen suunittelemista kirkoista viimeiseksi.

Kalajoen kirkkoja on vainonnut tulipalo monia kertoja. Tämä kirkko on jo peräti seitsemäs kirkko paikkakunnalla, eikä sekään ole saanut olla tulelta rauhassa; vuonna 1930 kirkkoa kohtasi tuhoisa lämmityslaitteista alkunsa saanut tulipalo niin, että se piti käytännössä rakentaa uudelleen! Vain perustus ja tiiliseinät jäivät tuolloin pystyyn. Kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin piirustusten mukaan, jolloin sen selvä uusgoottilainen ilme hieman hävisi; mm. kellotorni rakennettiin alkuperäistä matalammaksi.

Vanha kuva 2000-luvun alkupuolelta näyttää kirkon sisältä. Kirkko on suuri; istumapaikkoja on suurimmillaan ollut jopa 1300 henkilölle. Istumapaikkalukua kasvattavat myös suuret lehterit. Nykyasussaan väljemmästi sijoitettuna istumapaikkaluku on 900.

Kirkossa on kahdet erityyliset urut, joista kuvassa näkyvät uudet, Sotkamon urkurakentamon vuonna 2000 valmistamat barokkityyliset 23-äänikertaiset kuoriurut.
Alttaritaulu on taidemaalri Aadolf von Beckerin maalaama ja peräisin vuodelta 1887. Sen vieressä sijaitsevat pienemmät taulut vuodelta 1908 ovat taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamat. Kynttiläkruunut ovat peräisin seurakunnan kuudennesta kirkosta.

Takaparven romanttistyylisten urkujen rakentaja on Kangasalan urkutehdas. Urut valmistuivat vuonna 1931 ja äänikertoja niissä on 27+1. Kuvassa näkyy myös varsinkin rannikon kirkoissa yleinen ns. votiivilaiva. - komea nimi laivalla. On se paljon komeampi nimi kuin Ruotsinlaiva! :)

Kalajoen kirkon myötä opin tuntemaan erään merkillisen tyylisuunnan vaivaisukkojen suhteen. Se on vaivaispohatta! Vai miksi itse kutsuisit tätä tyylikkääseen frakkiin pukeutunutta silinteripäistä kävelykeppiherrasmiestä, joka seisoi tapulin seinän vieressä ja kerjäsi rahaa "köyhälle":)) Arvoltaan kaveri näytti tehtaanjohtajalta. Ei tuo kovin köyhältä näyttänyt, kuten ei muuten moni muukaan lähitienoon kirkkojen vaivaisukoista! En saa nyt tarkasti selvää kirjoituksesta, mutta monesti näiden päällä lukee "joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle". Tässä tapauksessa tuo "herralle lainaaminen" varmasti pitää paikkansa." Vaivais"ukko löytyi tapulin ulkoseinästä.

Kyseessä lienee maamme rikkain vaivaisukko. Se on tuntemattomaksi jääneen reisjärveläismiehen työtä ja vuodelta 1815.

Onkohan edellä kuvattu vaivaisukko lahjoittanut tapulinkin? Komea se ainakin on. Se on itse asiassa rakennettu alunperin paikkakunnan edellisen, kuudennen kirkon yhteyteen vuonna 1815 ja säilyi ehjänä kirkon palosta. Tapulin rakensi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Tapulia korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1858.

Periaatteessa kirkko tulisi toimeen ilman erillistä tapuliakin, koska siinä on päätytorni. En saanut selvitettyä, onko kirkon tornissa kelloja lainkaan, jos tämä tapuli on edelleen käytössä, niin kuin olen ymmärtänyt. Vanhaa tapulia ei ymmärrettävästi ole haluttu hävittää.




Osoite: Etelänkyläntie, Kalajoki