Joulun rippeitä 2

Tuossa aikaisemmin jo luulin pistäväni viimeisen jouluaiheisen kuvan tällä kertaa, mutta koska tuossa pöydällä nyt tuo amaryllis näyttää soittelevan viimeisiä sointujaan, niin pitihän sekin vielä ikuistaa, jos ei muuten niin muistoksi. Eipäs muuten tullutkaan koko joulun aikana katseltua sitä niin tarkasti kuin nyt kuvatessa:))

Taustasta olisi saanut nätimmän jos seinä olisi ollut hiukan kauempana, mutta kukka oli jo sen verran heikossa hapessa,että olisi todennäköisesti kuukahtanut lopullisesti, jos olisin lähtenyt pöytää siirtelemään. Joten näillä mennään!

Luanikas reissu

Tuo otsikko ei suinkaan ole Viroa, ei, niin helppoa se ei ole. Se on Raumaa. Kyseessä on varmaan yksi maapallomme vaikeimmista kielistä. Oli mukavaa kulkea pimenevässä talvi-illassa (oikeastaan purevassa viimassa) ja kuunnella kun ohikulkijat ja vastaantulijat puhuivat. Parhaimmillaan siitä ei paljoa ymmärrä, mutta mukavalta se silti kuulostaa:))

Raumalainen esimerkiksi tekee sinunkaupat sanomalla: "San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano." Jos taas Raumalainen sanoo: "Kat ko kat kara rapui" tai "Katt katt kara rapui", se on Suomeksi "Katso, kun kissa juoksee portaita" (murretiedot wikipediasta). Tosin aito murre on häviämässä niin Raumalla kuin muuallakin. Tämä kaupunkihan on vanhoista hyvin säilyneistä rakennuksista pitävälle kuvaajalle aivan paratiisi.

Tämä on Rauman vanha raatihuone vanhan Rauman kaupunginosassa. Tänne on pakko päästä joskus vähintään päiväksi kuvaamaan!

Joulun ripeitä

Loppiaista vielä puolitoista tuntia jäljellä:) Eli pistetään nyt vielä viimeinen joulukuva. Rauman suunnalla tuli muutama päivä sitten käytyä kyläily- ja valokuvausreissulla. Tämä kuusi nököttää, tai ainakin silloin vielä nökötti, Rauman torilla vanhassa kaupungissa. Se kaupunginosa olisi satojen kuvien arvoinen...

Suvannon kappeli

Olen kuvannut kirkkojen ohella satunnaisesti myös sellaisia siunauskappeleita, jotka olen kokenut arkkitehtuurillisesti tai muulla tavalla mielenkiintoisiksi kuvauskohteiksi. Tässä vaihtelun vuoksi yksi kohde tästä valikoimasta.

Tämä Suvannon kappeli sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Ylivieskassa. Se on Ylivieskan seurakunnan pääkappeli ja sitä käytetään siunaustilaisuuksien ohella paljon muuhunkin toimintaan, kuten konsertteihin, kuoroharjoituksiin ja jumalanpalveluksiin. Kappelissa pidetään myös seurakunnan kerhoja, joille siellä on omat toimitilat. Kappeli valmistui vuonna 1986.

Rakennus on yleisilmeeltään niin valoisa ja positiivisessa mielessä ei-kappelimainen, että sitä on vaikea siunauskappeliksi ulkopäin katsottuna uskoakaan. Eikä synkkyydestä ole tietoa sisälläkään. Kappelissa on jopa kahvio! Kellotornikin on suunniteltu todella hämäävästi vasemmalla puolella näkyvän tiiliaidanpätkän yhteyteen. Kaikesta näkyy tietoinen synkkyyden välttäminen. Ja miksipäs ei. Minkä vuoksi siunauskappelien pitäisikään aina olla tummia kivirakennuksia, joiden huipulla on musta risti. Kappelissa, jota käytetään paljon muuhunkin toimintaan, tuo ei varmasti viisasta olisikaan. Suunnittelija, Arkkitehtitoimisto Paloranta, on onnistunut hienosti. Vuonna 2006 samainen yritys on suorittanut vielä kappelin peruskorjauksen ja laajennustyön.

Kappelin välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös hautausmaa-alue.


Osoite: Renssulantie 12, Ylivieska

Oikea asuntovaunu!

Asuntovaunuksi nimitetään melkein mitä tahansa perässä vedettävää muovilaatikkoa, jossa on pyörät alla. Mutta katsokaapas tätä! Onko tämä nyt sitten omakotitalovaunu vai mikä? Bongasin ilmestyksen Pohjanmaalla. Oli kuulemma paikallistelevisiokin tulossa paikalle hetken kuluttua...

Tästä rakennusidea autotalliin kevättalven pakkasille! Saa kuulemma katsastettuakin, tai ainakin tämä yksilö oli katsastettu:)

Kivireki

"Painaa kuin kivireki" sanoi vanha kansa joskus. Joskus tuossa kivireessä on saattanut olla melkoisia jalokiviäkin. Tässä erään "kivireen" kiviä, joita siihen rekeen ei vielä oltu ehditty nostaakaan. Aitoja kiviä suoraan suomalaisesta luonnosta.

Uusi vuosi taivaalla

Tässä muutama tulituskuva. Tätähän sitä nyt jatkuu varmaan lähes aamuun asti.

Roomalainen.

Sehän valaisee hyvin:)

Väreissäkin löytyy.

Komeetta!

Ja tietysti juuri puuhun!

Ja lopuksi se iso jytky:)

Eivät olleet omia raketteja mutta hienoja olivat ja niitä oli paljon. Kuvaaja ei sen sijaan saanut tällä kertaa oikein kameran vipstaakeja oikeisiin asentoihin:) Eihän tuollaisen yksittäisen raketin kuvaaminen ihan helppoa toisaalta olekaan, melkein vastaavaa kuin yrittäisi ampua ilmaan heitettyä pingispalloa jousipyssyllä:) Automaattitarkennuskaan ei tarkenna pimeässä. Pitää sekin tehdä vielä käsin, aikaa on vähän jne..

Selittelyä ja selittelyä. No, eihän ne kuvat siitä sen paremmiksi muutu. Päätin kuitenkin nyt pistää blogin täytteeksi:)

Nyt on uusi vuosi suurimmalta osin jo tulitettu. Toivon mukaan suuremmilta vahingoilta yön aikana säästytään. Itse kompastuin pimeässä kameran kanssa. 300 millinen tele oli kamerassa kiinni ja kuin ihmeen kaupalla sain suojeltua sekä sen että kameran. Tuossa olisi voinut käydä ikävästi... Nyt ei tullut kuin pari mustelmaa.

Hyvää uutta vuotta jo toivottelin tuossa toisaalla. Toivottavasti siitä tulee mahdollisimman monelle oikeasti hyvä:) On se silti hyvä ettei uusi vuosi ole montaa kertaa vuodessa:))