Helsinki-Vantaalla lentokoneita kuvailemassa

Tulipa käytyä Helsingissä. Siinä ohessa tuli käytyä myös maamme suurimmalla lentokentällä. Aikaa oli niukasti, mutta tuon vajaan puolen tunnin aikanakin koneita nousi ja laskeutui säännöllisesti 1-2 koneen minuuttivauhdilla. Suurin osa oli Finnairin ulkomaanliikennettä ja en julkaise siitä läheskään jokaista ottamaani kuvaa jo senkin vuoksi, että alkava iltahämärä teki liikkuvien koneiden kuvaamisesta perin hankalaa, mikä taas teki monesta kuvasta vieläkin luokattomamman, kuin nämä alla olevat otokset. Hämäryydestä johtuen en myöskään saanut rekisterinumeroita kaikista koneista näkyville, joten koneiden tyypitykset ovat omia veikkauksiani, jotka toivottavasti osuvat ainakin suurimmalta osin kohdalleen.

Finnairin Airbus 330-300. Toinen yhtiön laajarunkoisista pitkien matkojen konetyypistä.
Hieno näky!

Tämä Airbus 350-900 on vielä reilusti edellistäkin suurempi ja kyljessä oleva suurikokoinen "Finnair"-teksti näkyy kauas koneen noustessa. Yhtiön suurin kone kautta aikojen, vaikka ei nyt sentään jätti-380 -Airbusille vertoja vedäkään.

Airbus 321. Finnair on tykästynyt merkkiin niin kovasti, että kaikki sen suihkumatkustajakoneet pieniä Emraereita lukuun ottamatta ovat Airbuseja.

Tässä meni hieman vaikeaksi. Ilmeisesti tämä kuitenkin on Airbus 319... on se, onhan?

Japan Airlinesin Boeing 787-800 Dreamliner. Iso kone tämäkin. Silti nuo kaksi ensimmäistä Finnairin konetta ovat huomattavasti suurempia. Kehutaan nyt Finnairia, kun kerrankin on oikeasti hienoja ja suuria koneita!

British Airways ja sen Airbus 320-232. Hieno väritys tällä lentoyhtiöllä - tai ainakin itse pidän.

Tämä oli varsinainen Airbusien päivä! Tässä vielä lopuksi Turkish Airlinesin A320-232 laskussa. Kuva on otettu hyvin kaukaa ja myös kropattu.

Olisipa ollut aurinkoinen ilta. Ja olisipa ollut hieman enemmän aikaa. Jos haluat itse mennä tuolla käymään kuvailemassa, suosittelen kuvauspaikaksi Katriinantietä. Sen kuvauspaikoilta on hyvät näkymät kiitoradoille ja sieltä löytyy jopa ilmaiset parkkipaikat!

Saapa nähdä

Tuo otsikon lause taitaa olla monella viljelijällä mielessä. Polttava ja sateeton kesä kun on vaikuttanut sadon suuruuten - tai paremminkin pienuuteen -  huomattavasti. Saapa nähdä, miten tuo näkyy viljatuotteiden hinnoissa tulevana talvena...

PS. kuvan sato on ainakin näillä leveyasteilla sieltä paremmasta päästä.

Kotilo kylässä

Tällainen poikkeuksellinen suuri kotilo mönki eräänä hellepäivänä pihamaalle. Olisi ehkä pitänyt pistää tuohon viereen vaikka tulitikku mittatikuksi, mutta ei ollut aikaa hakea. :)

Helsinki by night

Kaiken tämän kesän valon keskelle hieman tummempaakin kuvaa. Tai siis on onhan tässäkin valoa, hieman erilaista vain! Kuva on otettu MS Mariellan kannelta viime syksynä. Klikkaa se täyteen kokoonsa.

Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkko valmistui vuonna 1798. Sen suunnitteli ranskalainen, silloisen Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa ollut taidemaalari Louis Jean Desprez. Hän oli hyvin ihastunut muinaisen rooman Pantheon-temppeliin ja teki useita suunnitelmia sen muotoisista kirkoista, joista kuitenkin Hämeenlinnan kirkko jäi ainoaksi toteutuneeksi rakennustyöksi. Kustaa III:n kerrotaan valvoneen kirkon rakennustöitä tarkasti.

Kirkko rakennettiin alunperin pohjamuodoltaan pyöreäksi, jonka keskiosassa oli alttari. Tähän pyöreään runkohuoneeseen oli liitetty itäpäähän sakaristo ja länsipäähän eteishuone. Kirkon penkit nousivat istumariveittäin seiniä kohti amfiteatterimaisesti, joten kyseessä oli hyvin omintakeinen kirkkorakennus. Alunperin tapuli oli erillinen puinen ja edellisen kirkon yhteyteen alunperin valmistunut. Varsinainen oma kellotorni valmistui kirkon itäpäätyyn vasta 1837.

Kirkko peruskorjattiin ja uudistettiin vuonna 1892 Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaisesti.
Tuolloin sen alkuperäinen muoto ja luonne hävisi lähes täysin; kirkko sai sivusakarat, lehterit ja istumajärjestys muutettiin perinteisen ristikirkon mukaiseksi. Alttarin paikka vaihdettiin kirkkosalin itäpäähän. Näin huomattavista muutoksista huolimatta kirkkoa pidetään edelleen yhtenä kustavilaisen klassismin tyylipuhtaimmista edustajista maassamme. Tästä voinee päätellä muutostyön onnistuneen erittäin hyvin.

Kirkkosali oli alunperin hyvin pelkistetty. Vuoden 1964 -peruskorjauksessa salia haluttiin muuttaa vastaamaan paremmin kirkon alkuperäistä tunnelmaa. Koristeita ei paljonkaan salista löydy. Kattokupoli on huomattavan suuri.

Salissa on nykyisin 750 istumapaikkaa. 36-äänikertaiset urut rakensi saksalainen Georges Heintzin urkurakentamo 2003.

Alttarilaite kullattuine yksityiskohtineen muodostaa hienon kontrastin pelkistetylle kirkkosalille. Alttaritaulun maalasi Alexandra Såltin ja se lahjoitettiin kirkkoon 1892. Saarnastuoli työntyy omaleimaisesti esiin seinästä, eikä sen yläpuolella ole kaikukupolia. Tuo sijoitus saattaa olla tyylillistä perua kirkon ensimmäsiltä vuosikymmeniltä, jolloin alttaritaulun paikalla oli sakasti ja saarnastuoli oli sijoitettu sinne johtavan oven yläpuolelle..


Osoite: Kirkkorinne 2, Hämeenlinna

Vedessä vai ilmassa

Suht kallista kyytiä molemmissa. Kummassakohan paahtuisi tällä helteellä vähemmän?

Kalevan kirkko

Kalevan kaupunginosaan Liisankalliolle valmistui vuonna 1966 moderni kirkkorakennus. Muutamaa vuotta aiemmin kirkon rakentamiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Raili ja Reima Pietilän suunnitelma, jota kuitenkin pienennettiin 15 prosenttia alkuperäiskoosta.

Kirkko herätti valmistuessaan modernilla ulkonäöllään paljon keskustelua ja herättää sitä vielä tänä päivänäkin. Joskus sitä on pilkattu viljasiiloksi, joskus sielujen siiloksi tai Viljasen siiloksi sen edesmenneen kirkkoherran Paavo Viljasen mukaan. Joskus taas sen suuruudesta ja varsinkin korkeudesta johtuvia suuria lämmityskustannuksia on kauhisteltu...

...mutta yhtä kaikki, tämä kirkko on yksi vaikuttavimmista nähtävyyksistä mitä Tampereelta löytyy. Ellet usko, mene katsomaan ja myös sisäpuolelta. Pieneksi siinä itsesi tunnet.

Tässä näkymää pääovelta. Kirkkosalissa on kuoron istuimet mukaan lukien 1120 istumapaikkaa. Sen sisustus on kuttaaltaan Pietilöiden suunnittelema. Kirkkosali on pääovelta alttarille 50 metrin pituinen ja 30 metriä korkea. 41-äänikertaisten urkujen fasadi noudattelee samaa taivaita hipovaa arkkitehtuuria; sen korkeus on peräti 16 metriä! Kirkon jälkikaiku on katedraalimaisen pitkä, pisimmillään 10 sekuntia!

Varsinaista alttaritaulua ei kirkossa ole, vaan sen tilalla on suuri puuveistos "Särkynyt ruoko."
Kirkkosalin alapuolella kellarikerroksessa on huomattava määrä seurakunnan kokoontumistiloja, mm. useita seurakuntasaleja. Kirkko sisältää myös kappelin pienimuotoisia kokoontumisia varten.

Kirkko on rakennettu betonista ja päällystetty tiilillä. Jos kirkkoa tarkastelee ylhäältä päin, se on kalan muotoinen. Tämä taas on vanha kristillinen symboli. Katolla olevassa kellotornissa on kolme vaskikelloa, painoiltaan 1300, 840 ja 550 kg. Kalevan kirkon kellot lyövät Turun tuomiokirkon kellojen tapaan joka päivä kello kahdentoista lyönnit kaupunkilaisille.

Osoite: Liisanpuisto 1, Tampere