Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkko valmistui vuonna 1798. Sen suunnitteli ranskalainen, silloisen Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa ollut taidemaalari Louis Jean Desprez. Hän oli hyvin ihastunut muinaisen rooman Pantheon-temppeliin ja teki useita suunnitelmia sen muotoisista kirkoista, joista kuitenkin Hämeenlinnan kirkko jäi ainoaksi toteutuneeksi rakennustyöksi. Kustaa III:n kerrotaan valvoneen kirkon rakennustöitä tarkasti.

Kirkko rakennettiin alunperin pohjamuodoltaan pyöreäksi, jonka keskiosassa oli alttari. Tähän pyöreään runkohuoneeseen oli liitetty itäpäähän sakaristo ja länsipäähän eteishuone. Kirkon penkit nousivat istumariveittäin seiniä kohti amfiteatterimaisesti, joten kyseessä oli hyvin omintakeinen kirkkorakennus. Alunperin tapuli oli erillinen puinen ja edellisen kirkon yhteyteen alunperin valmistunut. Varsinainen oma kellotorni valmistui kirkon itäpäätyyn vasta 1837.

Kirkko peruskorjattiin ja uudistettiin vuonna 1892 Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaisesti.
Tuolloin sen alkuperäinen muoto ja luonne hävisi lähes täysin; kirkko sai sivusakarat, lehterit ja istumajärjestys muutettiin perinteisen ristikirkon mukaiseksi. Alttarin paikka vaihdettiin kirkkosalin itäpäähän. Näin huomattavista muutoksista huolimatta kirkkoa pidetään edelleen yhtenä kustavilaisen klassismin tyylipuhtaimmista edustajista maassamme. Tästä voinee päätellä muutostyön onnistuneen erittäin hyvin.

Kirkkosali oli alunperin hyvin pelkistetty. Vuoden 1964 -peruskorjauksessa salia haluttiin muuttaa vastaamaan paremmin kirkon alkuperäistä tunnelmaa. Koristeita ei paljonkaan salista löydy. Kattokupoli on huomattavan suuri.

Salissa on nykyisin 750 istumapaikkaa. 36-äänikertaiset urut rakensi saksalainen Georges Heintzin urkurakentamo 2003.

Alttarilaite kullattuine yksityiskohtineen muodostaa hienon kontrastin pelkistetylle kirkkosalille. Alttaritaulun maalasi Alexandra Såltin ja se lahjoitettiin kirkkoon 1892. Saarnastuoli työntyy omaleimaisesti esiin seinästä, eikä sen yläpuolella ole kaikukupolia. Tuo sijoitus saattaa olla tyylillistä perua kirkon ensimmäsiltä vuosikymmeniltä, jolloin alttaritaulun paikalla oli sakasti ja saarnastuoli oli sijoitettu sinne johtavan oven yläpuolelle..


Osoite: Kirkkorinne 2, Hämeenlinna