Lupasin vielä kolmannen lentokoneaiheisen kuva-artikkelin lähiaikoina. Tuohon kattaukseen tuli luvattua pienempiä lentokoneita. Kun arkistojani sittemmin tarkemmin tutkin huomasin, että kokoelma jääkin varsin vajaaksi. Piti siis tehdä kuvauskeikka lentokentälle. Parin tunnin kuluessa sain vain muutaman metallilinnun kokoelman täydennykseksi, mutta riittävästi kuitenkin. Sääkin oli sinänsä kaunis, vaikkakin todella kylmä ja aikaa tuli viettyä autossa ikkunat tiiviisti kiinni kuitenkin valmiina syöksymään ulos heti, sopivan kuvauskohteen ilmestyessä näkösälle. Tässäpä muutama otos useammalta kuvauskerralta.
OH-U408. Nopeasti vilkaistuna tämä näyttää ihan normikoneelta, mutta kyseessä on kuitenkin Pirkan Ilmailukerhon ultrakevyt, minkä huomaakin siipirakenteita lähemmin katsomalla. Tämä Comco Ikarus on maamme yleisin ultarkevyt lentokone. Valmistaja on saksalainen ja lajissaan maansa suurin.
Helsingin Malmin kentältä on siirtynyt Pirkkalaan hieman erikoisempaa kalustoa. Tämä itävaltalaisvalmisteinen Diamond DA42 twin star on todella erikoinen näky kaksine moottoreineen ja merkillisine runkomuotoineen. Konetta käytetään ilmeisesti opetustarkoituksiin. Ainakin kuvauspäivänä tuntui siltä, kuin oltaisiin harjoiteltu nousuja/laskuja. Oikein urakalla.
Tästä kuvakulmasta koneen merkilliset muodot näkyvät hyvin. Koneen runko on valmistettu komposiittimateriaaleista ja ilmeisesti materiaalin suoma kestävyys on antanut mahdollisuuden hieman vapaanpaan muotoiluun. Istumapaikkoja koneessa on neljä ja sen rekisterinumero on OH-RAJ.
Samanlainen muotokieli rungossa tässäkin koneessa. Tämä OH-STL on edellisen koneen tavoin siirtynyt Pirkkalaan Malmilta. Omistaja on Malmin ilmailukerho. Onkohan se sitten kohta Pirkkalan ilmailukerho. No, toisaalta tiedän kolmenkymmen vuoden takaa yhden pikkukaupungin etelä-pohjanmaalta, jossa toimi vuosikaudet sellainen liike kuin "Tampereen säästö-asu". Eli jos se siellä onnistui, niin ehkäpä yhtälailla Malmin ilmailukerho voisi toimia Pirkkalassakin. Toimiihan siellä muuten Satakunnan lennostokin!
Koulutuskone tämäkin ja hymy näyttää olevan leveä - vai onko se virnistys tai irvistys?
OH-TPF. Terveisiä Malmilta tässäkin tapauksessa. Kovasti ovat pieni-äänisiä nämä. Melua on tuskin syntyy enempää kuin ohi ajavasta henkilöautosta. Ainakin näin laskukiidossa. :)
Jo pelkästään tämän takia kannatti tulla kentälle. Pirkkalassa ei todella ole Vinkaa kovin usein näkynyt. Ehkä vain ilmailunäytöksissä. Nyt näistäkin saadaan nauttia ainakin silloin tällöin. Kauhavallahan ilmasotakoulun huomassahan nämä majaansa ovat pitäneet, mutta nythän sekin on lakkautettu... Viimeksi olen itse kuvannut Vinkaa vuonna 2010. Eipä näitä näillä leveysasteilla ole paljoa näkynyt. Koneen tarkka tyyppi on siis Valmet L-70 Vinka ja tämä yksilö tuntee rekisteritunnuksen VN18. Omistaja on Suomen ilmavoimat.
OH-CKF. Kovastipa näitä koulutuskoneita nykyisin lentelee. Tämä on Cessna C152. Maineikas, mallina vanha, mutta edelleen suosittu ylätaso, jonka tunnistaa helposti.
Ja kuten äsken tuli mainittua siitä helposta tunnistettavuudesta, ehkä jo tiedätkin, mikä kone tämä on? Aivan oikein. Tosin tämä Cessna ei ole C152 vaan C172. Mistäs sen tietää? Cabiinia katsomalla. C152 on kaksipaikkainen ja lähinnä koulutuskone, kun taas tämä C172 on on nelipaikkainen. Koneen valmistus alkoi muuten jo vuonna 1956 ja se on edelleen tuotannossa ja maailman suosituin siviilikone.
Tämäkin pikkuräpistimiin luettava eräänlainen ultrakevyt suoritti ylilennon jyrkässä nousussa kirkuvan metelin säestyksellä.
=DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!