sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kempeleen kirkko

Kempeleen uusi kirkko on valmistumisestaan asti herättänyt paljon mielipiteitä. Moni sanoo, ettei se ole kirkon näköinen lainkaan. Samaahan sanotaan melkein kaikista moderneista kirkoista. Niistä ani harva on siinä mielessä perinteisen näköinen, että sen tavallaan "hyväksyy" kirkoksi. Tämä herättääkin kysymyksen, minkä näköinen kirkon pitäisi olla.

Palalaneen Ylivieskan kirkon tilalle on moni toivonut rakennettavaksi aivan samanlaista. Kirkko on kuitenkin aina oman aikansa tuotos. Ajatus siitä, että nyt 2000-luvulla rakennettaisiin samanlaisia kirkkoja kuin esimerkiksi 1700-luvun lopulla, on mahdoton. Emmehän me rakenna talojakaan samalla tavalla. Miksi kirkkoa ei sitten voitaisi rakentaa?

Nykyajan kirkkojen rakentamista säätelevät aivan samanlaiset lakipykälät, paljon tiukemmatkin, kuin muidenkin rakennusten kohdalla. On vaatimuksia ulkonäön suhteen, ts. pitää sulautua massaan tietyllä tavalla. On vaatimuksia paloturvallisuuden suhteen. On vaatimuksia energiatehokkuuden ja käytännöllisyyden suhteen. Lisäksi monet vanhat kirkot ovat yksinkertaisesti nykypäivän seurakunnallisista tarpeista johtuen tietyllä tavalla epäkäytännöllisiä ja puukirkot melkein aina talvisin kylmiä. Miksi ei sitten rakennettaisi edes ulkoisesti samannäköisiä vaikka eri materiaalista? Ehkä siksi, että emme elää enää uusklassismin tai uusgotiikan aikaa. Henkilökohtaisesti pidän enemmän vanhemmista kirkoista, mutta olen satojen kirkkotutustumisteni aikana oppinut ymmärtämään myös nykyajan kirkkoarkkitehtuuria ja sen syitä.

Kempeleen uusi, Pyhän Kolminaisuuden kirkko valmistui vuonna 1993 arkkitehti Jorma Tepon piirustusten mukaan. Jos tarkkaan katselee, siitäkin löytää perinteisiä kirkkojen tyylipiirteitä. Esimerkiksi modernisti runkohuoneeseen liitetty kellotapuli, korkeat ikkunat kirkkorakennuksessa, pyöreät muodot katoissa tuovat mieleen 1800-luvun kirkkoja. Em. sisäistäminen tosin edellyttää katsojalta aikamoista avarakatseisuutta.

Kuten sanottu, itselleni vanhemmat kirkkorakennukset ovat lähempänä sydäntä kuin nämä modernit. Se ei kuitenkaan estä ennakkoluulottomasti pohtimasta, miksi kirkkojen rakennustyyli on vuosisatojen kuluessa niin paljon muuttunut. Asian havainnollistamiseksi voisimme ajatusleikkinä ottaa vertaulukohdaksi auton, jossa muutos on ollut vielä suurempi. Me ihailemme monesti museoissa 1900-luvun alun T-Fordeja, mutta olisimmeko valmiit siihen, että nykypäivänä kaikki autot olisivat edelleen samankaltaisia. Tuskin.

Osoite: Piriläntie 190, Kempele



4 kommenttia:

  1. Vanhanajan kirkkoja tulee ihailtua enempi.
    Se on niin vaikea luopua totutusta, sitähän se liene kirkonkin kohdalla.

    Onkohan jotain alitajuntaista turvallisuuden tunnetta osittain.

    Kun oikein muokataan kirkon näköä niin mielestäni siitä puuttuu arvokkuus ja juhlavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus kommentista. Kyllähän vanhat kirkot ovat hienoja, mutta toisaalta kirkkojen arkkitehtuuri on aina ollut aikaansa sidoksissa, eikä kirkkorakennusta ole koskaan rakennettu museoksi vaan rakennus on omalla aikakaudellaan ollut huippuajanmukainen. Hienoja kirkkoja rakennetaan nykypäivänäkin ja erilaisia tyylikausia on ollut niiden rakentamisessa kautta historian. Nykyaika ei ole poikkeus. Käväisepä joskus katsomassa esim. Kuokkalan kirkkoa Jyväskylässä. Kovasti kehuttu kirkko on kyseessä ja ihan moderni.

      Poista
  2. Onneksi nämä nykyaikaiset kirkot ovat sisältä niin kauniita, että unohtaa ennakkoluulon , jonka koki niihin mennessään. Minä kyllä tykkään vanhoista kirkoista enemmän ja taloistakin. Kai siksi, että itsekin olen vanha! Täytyyhän nykyarkkitehtien saada "toteuttaa itseään" ja tehdä uudenlaista, kun kauniit on jo ennestään tehty. Ja silmä tottuu aina, ajan myötä ne alkavat näyttää kauniilta-

    VastaaPoista
  3. Pyhättö kuin pyhättö. Samalla lailla Jumala on niissä läsnä. Tämän Kempeleen kirkon tunnen, olen siellä ollutkin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!