Tä? Minäkö muka pahalla päällä?
Sarja jää kesätauolle mutta palaa taas jossain vaiheessa syksyn koittaessa. :)
tiistai 31. toukokuuta 2016
lauantai 28. toukokuuta 2016
Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Tämänkertainen kirkkomme on Raahen vuonna 1912 -valmistunut hieno Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Raahen edellinen kirkko oli valmistunut 1600-luvulla ja se oli siltä osin hieman erikoisempi ikäluokkansa edustaja, että se oli puukirkko. Tuo kirkko säilyi jopa vuoteen 1908, jolloin se tuhoutui tulipalossa. Seuraavaksi kirkokseen Raahelaiset halusivat kirkon, joka ei niin vain pala. Valinta oli siis kivi.
Arkkitehti Lars Stenbäck teki hienoa työtä ja punagraniitista pääosin tehty kirkko valmistui vuonna 1912. Rakennustaiteellisesti se edustaa kansallisromantiikan ja jugendin synteesiä, mikä oli yleistä Stenbäckin myöhäisemmissä kirkoissa. Kirkko näyttää kuvassa yllättävän pieneltä, mutta se on optinen harhavaikutelma. Katsotaanpa sisälle.
Tässä yleisnäkymä urkuparvelta. Hieno saarnastuoli on rakennettu edellisen kirkon historiallisesti arvokkaan saarnastuolin kaltaiseksi. Alttaritaulu on nimeltään "Jeesuksen kanssa myrskyssä" ja taiteilijaprofessori Eero Järnefeltin vuonna 1926 -maalaama.
Kirkkoon mahtuu istumaan 580 henkilöä. Parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta koko kirkkosalin. Kirkon sisätilat palautettin alkuperäiseen, Lars Stenbäckin suunnittelemaan asuun vuosien 2011-2012 -peruskorjauksessa.
Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n rakentamat urut vuodelta 2013 edustavat Saksalaista Fridrich Ladegastin 1800-luvun loppupuolen urkutyyliä.
Kirkkolaiva, jota sanotaan myös votiivilaivaksi on yleinen näky varsinkin rannikon kirkoissa. Tämän kirkon laiva on vuodelta 1990 ja sen valmisti raahelainen Olavi Pelkonen. Kattokruunut on takonut niin ikään raahelainen taidetakomo A. F. Westman ja niissä on muotoja laivan reelingeistä.
Kirkon tornin huippu kohoaa 56 metrin korkeuteen. Ulkoseinistä löytyy monenlaista muotoa ja kiven käyttöä.
Kirkkokatu 10, Raahe
Arkkitehti Lars Stenbäck teki hienoa työtä ja punagraniitista pääosin tehty kirkko valmistui vuonna 1912. Rakennustaiteellisesti se edustaa kansallisromantiikan ja jugendin synteesiä, mikä oli yleistä Stenbäckin myöhäisemmissä kirkoissa. Kirkko näyttää kuvassa yllättävän pieneltä, mutta se on optinen harhavaikutelma. Katsotaanpa sisälle.
Tässä yleisnäkymä urkuparvelta. Hieno saarnastuoli on rakennettu edellisen kirkon historiallisesti arvokkaan saarnastuolin kaltaiseksi. Alttaritaulu on nimeltään "Jeesuksen kanssa myrskyssä" ja taiteilijaprofessori Eero Järnefeltin vuonna 1926 -maalaama.
Kirkkoon mahtuu istumaan 580 henkilöä. Parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta koko kirkkosalin. Kirkon sisätilat palautettin alkuperäiseen, Lars Stenbäckin suunnittelemaan asuun vuosien 2011-2012 -peruskorjauksessa.
Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n rakentamat urut vuodelta 2013 edustavat Saksalaista Fridrich Ladegastin 1800-luvun loppupuolen urkutyyliä.
Kirkkolaiva, jota sanotaan myös votiivilaivaksi on yleinen näky varsinkin rannikon kirkoissa. Tämän kirkon laiva on vuodelta 1990 ja sen valmisti raahelainen Olavi Pelkonen. Kattokruunut on takonut niin ikään raahelainen taidetakomo A. F. Westman ja niissä on muotoja laivan reelingeistä.
Kirkon tornin huippu kohoaa 56 metrin korkeuteen. Ulkoseinistä löytyy monenlaista muotoa ja kiven käyttöä.
Kirkkokatu 10, Raahe
lauantai 21. toukokuuta 2016
Kurikan kirkko
Kurikan pyörökeskeinen ristikirkko
muistuttaa kauempaa katsottuna hyvin paljon maineikkaan Engelin
suunnittelemia kirkkoja. Lähemmäs käveltäessä huomaa sen olevan
kivirakenteinen, mikä ei Engelin kirkoissa ollut ollenkaan
tavallista. Tosin muutama kivikirkkokin häneltä löytyy. Tässä
blogissa näitä edustaa aiemmin esitelty Nokian kirkko. Myös Helsingin tuomiokirkko on kivirakenteinen, mutta tyyliltään muutenkin erilainen.
Kurikan kirkko rakennettiin vuosina
1845-47 ja sen piirustukset laadittiin Helsingin
intendenttikonttorissa. Siinä laitoksessa, missä Engel toimi
johtajana vuoteen 1940 -saakka. Hän ehtikin laatia kirkon
alkuperäiset piirustukset, mutta sen muotoihin myöhemmin vaikutti
huomattavan suuressa määrin rakentaja, Erkki Kuorikoski. Tämän
vuoksi kirkkoa pidetäänkin Kuorikosken suunnittelemana. On
mahdollista, että kirkon rakentaminen kivestä oli nimenomaan
Kuorikosken idea. Kirkon kattoon on kirjoitettu
sanat: ”Keisari
Nicolai I:sen aikana, on tämä Herran Huones Rakettu W: 1847. Erik
Kuorikoskelta.”
Istumapaikkoja kirkossa on 1000
henkilölle. Kaksiosainen alttaritaulu on ruotsalaisen taidemaalarin, Johan Zacharias Blackstadiuksen, maalaama ja peräisin vuodelta 1857.
Sen toisessa osassa kuvataan Jeesuksen ristiinnaulitseminen, toisessa
ehtoollisen asettaminen. Kirkon sivusakarasta löytyy myös edellisen
kirkon alttaritaulu, jonka tekijä on jäänyt meille
tuntemattomaksi. Urut rakensi Kangasalan urkutehdas
vuonna 1965. Soittimessa on 36 äänikertaa.
Kirkon vierellä oleva puinen
kellotapuli on kirkonrakentaja Salomon Köhlströmin suunnittelema ja
se valmistui jo edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1794.
Kurikantie 13, Kurikka
torstai 19. toukokuuta 2016
No nyt sillä on jo poikaset!
Jaa että millä? No sillä
inhottavasti raakkuvalla, siivekkäällä olennolla, joka reilu
kuukausi sitten kolisteli talon katolla tutkien aivan erityisesti
savupiippua. Elikko piti sen verran kovaa meteliä, että kiipesin
kaiken uhalla katolle pari kunnon lautaa kädessä.
Ei, en minä nyt sentään sitä
lyömään sinne mennyt, ei. Tarkoitus oli vain oleellisesti
vaikeuttaa olennon piippuun pääsemistä. Näin kesällähän ei
noita tulisijoja luultavasti paljoakaan tarvita, joten piipun päälle
voikin pistää pari lautaa. Asetin laudat paikoilleen ja poistuin
tyytyväisenä maan kamaralle toivoen, että muistan poistaa ne ennen
syksyn takkatulien tekoa, koska muussa tapauksessa lienee kohta
samantapainen meteli talon sisällä kuin aikaisemmin katolla, kun
savu puskee huoneisiin ja talon väki väki ”innostuu”:/
Yö siinä sitten menikin kovin
rauhallisesti. Aamulla viiden jälkeen heräsin niin kamalaan
raakkumiseen, että luulin piippua ihmettelemään saapuneen koko
naakkasuvun. Kuulosti siltä, että laudat olivat tehneet tehtävänsä
ja työstäni ylpeyttä tuntien käänsin vain kylkeä ja jatkoin
unia vielä hetken.
Kello seitsemältä jotenkin tuntui
siltä, että nyt vuorostaan jostain ilmanvaihtokanavasta kuului naakan
tyytyväinen räkätys. Päätin nousta katolle ja en meinannut uskoa
silmiäni.
Niitä lautoja piipun päältä ei
nimittäin löytynyt mistään. Ei koko katolta eikä edes talon
viereltä. Päätin ottaa järeämmät konstit käyttöön.
Kiipesin katolle uudelleen kädessä
tällä kertaa vanhan hiiligrillin ristikkoa ja tiiliskivet. Ristikot
siis piipun hormien päälle ja vielä tiiliskiviä niiden päälle.
Sitä ennen tietysti huutelin piippuun, että nyt on viimeinen
mahdollisuus poistua paikalta tätä kautta. Eipä siellä kukaan
näyttänyt olevan kotona.
Hypätäänpä tähän hetkeen. Nyt
naakalla on poikaset meikäläisen työhuoneen
ilmanvaihtoventtiilin hormissa
aivan ventiilin takana. Luonnollisesti haluan pitää tuon venttiilin
nyt tiiviisti kiinni, vaikka hyviä lähikuvia sanan varsinaisessa
mielessä varmasti noista linnunpoikasista saisinkin. Emo käy niitä
alituiseen ruokkimassa ja nauraa hormista pilkallisesti. Katolla en
ole enää uskaltanut käydä edes katsomassa. Liekö hajottaneet
koko piipun, mene ja tiedä. Tai minkä lie venttiilin kautta sitten
ovatkaan tuonne päässeet. Oli miten oli. Tämän erän nuo
siipiveikot voittivat. Tekisi mieli kutsua paikalle muurari ja käskeä
sen muurata joka ainoa reikä umpeen minkä ikinä talosta löytää.
Ja kun ensi kevään linnunpesäpuuhat jälleen koittavat, se on
varmaan siihen mennessä tehtykin!
Kuva
ei ole jutun linnuista, koska niitä en periaatteestakaan kuvaamaan
mene!
PS.
Osaako joku sanoa kuinka kauan nuo poikaset vielä tuolla pimeässä
ilmanvaihtokanavassa viihtyvät ja miten lähtemistä voisi
nopeuttaa? Alkaa mennä jo oikeasti hermot tuohon meteliin. t. nimim.
”muuraria tai pienisilmäisempää piipunristikkoa
odotellessa”
tiistai 17. toukokuuta 2016
lauantai 14. toukokuuta 2016
Kannelmäen kirkko
Kannelmäen kirkko Helsingissä on hyvin erikoinen kirkkorakennus. Ulkonäöllisesti se on hyvin moderni, mutta se edustaa modernilla tavalla perinteitä enemmän kuin kuvittelisikaan. Sen muotoihin kätkeytyy symboliikkaa ja sijaintiin merkillisiä asioita. Katsotaan tarkemmin.
Kirkon muodoista kerrotaan www.helsinginkirkot.fi -sivustolla seuraavaa:
"Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko muistuttaa ilmestysmajaa, israelilaisten pyhäkkötelttaa, joka kevytrakenteisena oli valmis otettavaksi mukaan ja pystytettäväksi uuteen, hedelmällisempään paikkaan. Muodollaan se puhuu entiseen takertumista ja paikalleen juuttumista vastaan."
Mielenkiintoinen tarina. Toisaalta kirkko taas pitäytyy arkkitehtoonisesti hyvinkin vanhaan ja nimen omaan paikalleen asettumiseen siltä osin, että sen muodon voi nähdä myös pyramidina. Meiltä löytyy myös toinen ns. pyramidikirkko, Hyvinkään uusi kirkko. Aikoinaan, tuhansia vuosia sitten, oli tärkeää, että pyramidit rakennettiin pääilmansuuntien mukaan, esimerkiksi, pohjoinen-etelä -akselille. Google mapsista ilmenee, että suoraan pohjoiseen lähdettäessä Hyvinkään kirkko sattuu juuri samalle akselille tämän kirkon kanssa! Uskomaton juttu. Löytyykö lähistöltä vielä kolmas pyramidi? Ei löydy, "uskomaton juttukaan" ei jatku loputtomiin. :)
Samanlaiset, todella vanhaan aikaan viittaavat symbolit jatkuvat kirkon sisätiloissa; Alttaritaulun korvaa 31 metriä (!) leveä lasimosaiikkityö, elämänpuu, joka käsitteenä tunnetaan raamatun alkulehdiltäkin paratiisi-kertomuksesta. Valmistuessaan tämä oli maamme suurin ikkunataideteos; Sen pinta-ala on noin 50 neliömetriä. Kirkkosalin sisäkorkeus on 24 metriä, eli katto on korkealla!
Erikoisen ja vaikuttavan kirkon suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen.
Ulkopuolelta sen korkeus ristin huippuun on 30 metriä. Kellotornia kirkossa ei ole, vaan digitaalisesti toteutetut kirkonkellojen äänet kuuluvat kirkon huipulle asennetuista kaiuttimista. Alunperin tosin arkkitehdit olivat suunnitelleet kirkon yhteyteen matalan kellotelineen, jota ei kuitenkaan jostain syystä rakennettu.
Varhaistentie 6, Helsinki
Kirkon muodoista kerrotaan www.helsinginkirkot.fi -sivustolla seuraavaa:
"Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko muistuttaa ilmestysmajaa, israelilaisten pyhäkkötelttaa, joka kevytrakenteisena oli valmis otettavaksi mukaan ja pystytettäväksi uuteen, hedelmällisempään paikkaan. Muodollaan se puhuu entiseen takertumista ja paikalleen juuttumista vastaan."
Mielenkiintoinen tarina. Toisaalta kirkko taas pitäytyy arkkitehtoonisesti hyvinkin vanhaan ja nimen omaan paikalleen asettumiseen siltä osin, että sen muodon voi nähdä myös pyramidina. Meiltä löytyy myös toinen ns. pyramidikirkko, Hyvinkään uusi kirkko. Aikoinaan, tuhansia vuosia sitten, oli tärkeää, että pyramidit rakennettiin pääilmansuuntien mukaan, esimerkiksi, pohjoinen-etelä -akselille. Google mapsista ilmenee, että suoraan pohjoiseen lähdettäessä Hyvinkään kirkko sattuu juuri samalle akselille tämän kirkon kanssa! Uskomaton juttu. Löytyykö lähistöltä vielä kolmas pyramidi? Ei löydy, "uskomaton juttukaan" ei jatku loputtomiin. :)
Samanlaiset, todella vanhaan aikaan viittaavat symbolit jatkuvat kirkon sisätiloissa; Alttaritaulun korvaa 31 metriä (!) leveä lasimosaiikkityö, elämänpuu, joka käsitteenä tunnetaan raamatun alkulehdiltäkin paratiisi-kertomuksesta. Valmistuessaan tämä oli maamme suurin ikkunataideteos; Sen pinta-ala on noin 50 neliömetriä. Kirkkosalin sisäkorkeus on 24 metriä, eli katto on korkealla!
Erikoisen ja vaikuttavan kirkon suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen.
Ulkopuolelta sen korkeus ristin huippuun on 30 metriä. Kellotornia kirkossa ei ole, vaan digitaalisesti toteutetut kirkonkellojen äänet kuuluvat kirkon huipulle asennetuista kaiuttimista. Alunperin tosin arkkitehdit olivat suunnitelleet kirkon yhteyteen matalan kellotelineen, jota ei kuitenkaan jostain syystä rakennettu.
Varhaistentie 6, Helsinki
torstai 12. toukokuuta 2016
Kesän esimakua, osa 15, Sarjan päätös
Kesä alkaa jo oikeasti kohta koittaa, joten lopetetaan unelmointi ja katsotaan ikkunasta ulos. Kyllä se sieltä jostain jo hahmottuu. =D Tämä kuva kuitenkin viime kesältä.
lauantai 7. toukokuuta 2016
Tuuloksen kirkko
Harvoin sää on ollut niin täydellinen kirkon kuvaamista varten kuin kolmisen vuotta sitten Tuuloksen kirkkoa kuvatessani. Vuodesta 2009 Tuulos on kuulunut Hämeenlinnan kaupunkiin. Seurakuntana Tuulos on kuitenkin edelleen itsenäinen, tosin se on osa Hämeenlinnan seurakuntayhtymää, eli talous on yhteinen.
Tuuloksen kirkko on yksi maamme pienimmistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista. Istumapaikkoja on 200. Kirkko on omistettu Pyhälle Birgitalle ja sen rakennustyöt aloitettiin ehkä jo vuonna 1478. Puinen kellotapuli valmistui kirkon viereen 1780. Sen rakentajan tiedetään olleen Martti Jaakonpoika.
Vanhin esine kirkossa on Pyhän Birgitan puuveistos 1400-luvulta. Nykyinen alttaritaulu on tuuloslaisen taiteilijan, Hjalmar Munsterhjelmin maalaama ja vuodelta 1863. Aihe on paljon käytetty, Kristus Getsemanessa. Vuodelta 1966 olevat 15-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas.
Historiallisesti arvokkaassa kirkossa olleet kosteusvauriot korjattiin vuoden 2013 aikana. Samalla kirkko peruskorjattiin. Edellinen peruskorjaus tehtiin 1950-luvulla. Nykyisin kirkko on hyvässä kunnossa.
Kirkkokuja 27, Tuulos, Hämeenlinna
Tuuloksen kirkko on yksi maamme pienimmistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista. Istumapaikkoja on 200. Kirkko on omistettu Pyhälle Birgitalle ja sen rakennustyöt aloitettiin ehkä jo vuonna 1478. Puinen kellotapuli valmistui kirkon viereen 1780. Sen rakentajan tiedetään olleen Martti Jaakonpoika.
Vanhin esine kirkossa on Pyhän Birgitan puuveistos 1400-luvulta. Nykyinen alttaritaulu on tuuloslaisen taiteilijan, Hjalmar Munsterhjelmin maalaama ja vuodelta 1863. Aihe on paljon käytetty, Kristus Getsemanessa. Vuodelta 1966 olevat 15-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas.
Historiallisesti arvokkaassa kirkossa olleet kosteusvauriot korjattiin vuoden 2013 aikana. Samalla kirkko peruskorjattiin. Edellinen peruskorjaus tehtiin 1950-luvulla. Nykyisin kirkko on hyvässä kunnossa.
Kirkkokuja 27, Tuulos, Hämeenlinna
torstai 5. toukokuuta 2016
Kesän esimakua, osa 14
Tässä kännykkäkuva viime kesältä edellisellä kännykälläni taltioituna. On se parempi kuvauskapine tuo nykyinen, huomaan kuvaa katsellessa :)
tiistai 3. toukokuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)