Yölintuja

Vielä löytyi tällaiset illan hämärtyessä ja iltayöstä otetut konekuvat. Pimeässä kun kuvaa, täytyy vääntää se ISO-arvokin pilviin. Ei mahda mitään. Rakeita tulee, mutta sehän olisi tällä hetkellä syksyä jo toivottavaakin:)

Tämä taisi olla Blue 1 -lentoyhtiön Saab 340 -potkuriturbiinikone. Kuva Tampere-Pirkkalasta parin vuoden takaa. Nykyisin Näitä ei ymmärtääkseni tuolle kentälle enää ole aikoihin lentänyt. Suihkukoneisiin ovat siirtyneet.

Tällainen Cessna pörräili joskus myöhään illasta Pohjois-Pohjanmaalla.

Potkurin voimin

Muutama kuva taas Tampere-Pirkkalan lentokentän kiitotien A24 -päästä otettuna. Tästä kuvausvisiitistä on aikaa parisen kuukautta, mutta sää oli silloinkin melkein yhtä epävakaa kuin nytkin.... Menipä tuolla muutama Hornetti ja Boeing 737, mutta keskitytään nyt tällä kerralla näihin potkuriräpistimiin.

Olin juuri katsonut kännykästä lentotiedot, säätänyt kameran peruspotkurikoneelle sopivaksi ja asettunut odottamaan autoon puolihorrokseen, kun yhtäkkiä alkaa kuulua kopterin roottorin klapsatus. Pirkanmaan uusi lääkintähelikopteri lähestyy. Äkkiä ulos, ja huomattavasti pidempää valotusaikaa peliin, että saadaan tuohon isoon roottoriinkin liikettä. Varsinainen pikakuva. Ihme että onnistui näinkin hyvin:)

... Ja samaan aikaan kentää lähestyy tällainen ilmaliitäjä. Moottoripurjekone? Ilmeisesti kyllä. Aikaisemmin en ole tätä konetta nähnyt. Rekisterinumerostakaan en saanut selvää. Single-rakenteinen etupyörä näyttää olevan peräti sisään vedettävää mallia. Otin kuvia sarjana ja valotusaika jäi helikopterin asetuksille. Eli vähän turhan pitkäksi. No, saatiin ainakin täysin potkurikehä, mutta ei tuo muuten oikein toimi.

Ja taas seuraava. Tällä kertaa ihan oikea lentokone. Perus Cessna. Päätin että seuraava kuva ei tärähdä!

Eikä tärähtänyt! Tosin nyt ei tärähdä paljon potkurikaan, mikä kyllä olisi ollut toivottavaa. Täytyy puolustukseksi todeta, että tämä ultrakevyt puksutti kenttää kohti hitaasti liitäen moottori tyhjäkäynnillä. Mutta virhe mikä virhe. Tyylikäs kone silti.

No nyt alkoi pelittää! Pääsääntöhän on, että suihkarit kuvataan aukkoasetuksella ja potkurikoneet suljinaika-asetuksella. Täyden potkurikehän saa yleensä asetuksella 1/60, mutta tärähdysvaara kasvaa, kuten muutamista kuvista voi todeta. Jos vähempikin potkurin liike riittää, voi kokeilla 1/100-150. ISO-arvo kannattaa säätää mahdollisimman pieneksi. Monopodi on ihan hyvä varuste tällaisissa kuvauksissa.

Suihkukoneissa kannattaa käyttää aukkoasetusta ja säätää se F8-F11 haarukoille, jolloin koko kone yleensä näkyy terävänä taustan pehmetessä kauniisti. ISO-arvo kannattaa säätää siten, ettei valotusajasta tule kovin pitkää.

Nämä aukkoasetukset pätevät ainakin 200-300mm:n putkelle.

Sahalahden kirkko

Joulukuun kohta alkaessa kirkkoesittelytkin muuttuvat kuvitukseltaan hieman jouluisemmiksi, tai ainakin lumisemmiksi :)

Sahalahden kirkko on yksi Tampereen naapurikunnan, Kangasalan, neljästä kirkosta. Sahalahden taajama on tunnettu suuresta Saarioinen Oy:n valmisruokatehtaasta, joka viime aikoina on valitettavan paljon ollut julkisuudessa suurten yt-neuvottelujen johdosta.

Empiretyylinen puinen ristikirkko on tunnetun kirkkoarkkitehdin, Carl Ludvig Engelin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1829. Ernst Bernhard Lohrmannin suunnittelema tapuli valmistui vuonna 1843, ja se on liitetty solarakennuksella runkohuoneeseen. 

Viimeisin peruskorjaus kirkolle tehtiin vuosina 1999-2002, jolloin mm. lämmitys uusittiin tietokonepohjaiseksi, kirkonkellojen soitto sähköistettiin ja kirkkosali palautettiin ulkonaisesti 1900-luvun alun asuun. Alttaritaulu on taidemaalari Alexandra Såltinin maalaama, Kangasalan urkutehtaan uruissa vuodelta 1981 on 16-äänikertaa. Kirkkosalissa on istumapaikat 550 henkilölle.

Osoite: Vanha Pakkalantie 35, Sahalahti

Kesän kukkatunnelmaa

Koska tämä syksy ei näytä helpottavan millään, pistetään nyt muutama kuva ajalta, jolloin kesä oli vielä kauneimmillaan, kukat kukki, linnut lauloi ja aurinko paistoi.

Tänään muuten paistoi aurinko noin 20 sekunnin ajan kunnes taas häipyi takaisin paksun pilviverhon taakse!

Onnellinen eläjä :))

Tässä jatkuvassa sateessa, tuulessa ja pimeydessä ei paljoa kuvattavaa ole. Pistetään nyt jotain vanhaa sentään. Tämän olen kuvannut Korkeasaaressa muistaakseni vuonna 2007. Sanonta "onnellinen kuin porsas pahnoilla" taitaa olla tämän kohdalla totta:) Vieläköhän on kaveri hengissä, en tiedä.

Valoa pimeään

Kuu. Synkkä kuin suomalainen syksy.

Merijärven kirkko

Merijärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kirkko on vuodesta 2006 toiminut Ylivieskan seurakunnan toisena kirkkorakennuksena. Em. vuoden alusta itsenäinen Merijärven seurakunta lakkautettiin ja siitä tuli osa Ylivieskan seurakuntaa, sen kappeliseurakunta.

Merijärven kirkko on puukirkoksi huomattavan vanha.  Se rakennettiin vuosina 1779-1781 ja sen lopulliset rakennuspiirustukset laati Tukholman intendenttikonttori. Arkkitehtuuriltaan se on aumakattoinen erivartinen puinen ristikirkko. Vihkimyksessään se sai nimen Sofia Magdalenan kirkko.

Joulupäivänä 1973 syttyi kirkossa tulipalo, jolloin koko kirkko olisi helposti voinut palaa maan tasalle. Palo saatiin sammutetuksi, mutta se vaurioitti kirkkoa pahoin. Vauriot saatiin kuitenkin korjatuksi.

Kirkon urut ovat historiallisesti varsin merkittävät. Ne ovat Bror Axel Thulén alunperin Alastaron kirkkoon vuonna 1882 -rakentamat ja ne siirrettiin Merijärven kirkkoon vuonna 1954. Myös urut kärsivät vaurioita kirkon tulipalossa. Palon jälkeisessä korjauksessa niitä hieman muuteltiin. Soittimen muutostyöt olivat kuitenkin sen verran maltillisia, että soitin säilytti historiallisen yleisilmeensä ja -äänensä. Ulkonaisesti suurehkon näköisessä soittimessa on 12 äänikertaa. Urut ovat Pohjois-Suomen vanhimmat käytössä olevat urut.

Ensimmäinen suuri korjaus kirkolle tehtiin vasta 1950-luvulla, jolloin se oli jo todella huonossa kunnossa. Seuraavassa korjauksessa 1970-luvulla kirkkoa jouduttiin korjaamaan tulipalon jäljiltä.

Nykyinen, Kristusta ristillä esittävä alttaritaulu on Merijärven kolmannen kanttorin pojan, Jeremias Alinin, vuonna 1877 maalaama.

Kirkon kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee myös muotoilullisesti omintakeinen kellotapuli. Se rakennettiin Sven Westmanin johdolla 1799.

Osoite: Kirkkotie 14, Merijärvi

S/S Bore

Suomen Joutsenen ohella toinen Aurajoella nykyisin oleva legendaarinen laiva on 21 vuotta Kristina Cruises -risteilylaivayhtiön lippulaivana seilannut Kristina Regina. Laiva rakennettiin vuonna 1960 ja oli alunperin höyrylaiva. Sen ensimmäinen nimi oli S/S Bore, sen jälkeen S/S Borea. Laiva on seilannut lukemattomilla vesillä. Cristina Cruisesille laiva tuli vuonna 1987, jolloin se muutettiin dieselkäyttöiseksi ja sai tuolloin nimen M/S Kristina Regina.

Kristina Cruises luopui aluksesta vuonna 2010, jonka jälkeen se siirrettiin Aurajoen varteen museo- hotelli- ja ravintolalaivaksi. Aluksen ulkonäkö palautettiin sellaiseksi, millainen se valmistuessaan oli.

Suomen Joutsen

Upea Suomen Joutsen Turussa Aurajoella höyrylaiva S/S Ukkopekan takakannelta kuvattuna viime kesänä.

Sirkusta taivaalla

Nämä sirkus-väriset koneet kuuluvat puolalaiselle TEAM ISKRY -taitolentoryhmälle. Otin kuvat muutama vuosi sitten Lentäjien Juhannus -tapahtumassa kauhavalla. Nykyisinhän tämä maineikas pikät perinteet omaava ilmailutapahtuma on jo historiaa.

Itselleni tulee tästä kuvasta mieleen lentoon pyrähtänyt lintuparvi:) Ryhmä lentää puolalaisvalmisteisilla PZL TS-11 Iskra -suihkukoneilla.

Lähellä toisiaan nuo lensivät. Joku sanoi, että koneiden väli on pienimmillään parisen metriä. Tiedä sitten, mutta lähellä toisiaan menivät varmasti.

Yritys hyvä...

Ei ollut muuta mukana kuin vanha Nokian E63 kun tällainen viiletti lähietäisyydeltä ohi. Tällainen kuva siitä tuli.

Nukuttaa.

Pienimmästä suurimpaan :)

Korsholman rauniokirkko

Vuonna 1852 kohtasi Vaasan kaupunkia hirvittävä tragedia. Kaupungissa syttyi tulipalo, joka poltti koko kaupungin maan tasalle niin perusteellisesti, että vain muutama kivirakennus jäi pystyyn. Palossa tuhoutui myös tämä kuvassa näkyvä Pyhän Marian kirkko, joka on maamme tunnetuimpia kirkonraunioita. Nykyisin tätä kutsutaan myös Korsholman rauniokirkoksi.

Pyhän Marian harmaakivikirkko oli uusimpien tutkimusten valossa rakennettu 1500-luvun alkupuolella. Sitä laajennettiin kahteen kertaan. Ensin 1600- ja sitten 1700-luvulla, jolloin alunperin pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen kirkko muutettiin ristikirkoksi. Kirkosta on säilynyt meidän päiviimme tietoa hyvin rajallisesti, koska kirjoitettua historiaa tuhoutui tulipalossa valtava määrä. On arveltu, että tämä kirkko oli Vaasan järjestyksessä toinen kirkko, ja että tällä samalla paikalla se ensimmäinenkin kirkko sijaitsi.

Tästä kuvasta selviää, millainen Pyhän Marian kirkko aikoinaan oli. Koska kirkko muutenkin on ollut suhteellisen suuri, sen torni lienee kuvasta päätellen ollut melko korkea. Sisäänkäynti kirkkoon on ollut torninpuoleisesta päädystä ja niinhän siitä kirkkoon sisään mennään nytkin. Olosuhteet vain ovat muuttuneet melkoisesti kuvan kirkon ajoilta. 

Kirkon alttaritaulu vaihdettiin toiseen juuri ennen paloa, joten vanha alttaritaulu säästyi ja se on nykyisin Mustasaaren kirkossa. Paikallisille asukkaille palosta jäivät mieleen erityisesti kirkon tornikellon yölliset lyönnit ja urkujen valtava kuolinkamppailu, kun liekit soittivat kaikkia urkupillejä yhtäaikaa.

Katastrofiin syyliseksi paljastui Vöyriläinen kulkukauppias, joka oli yöpynyt kaupungissa Aurénintalon ulkovajassa. Hänellä oli ollut kuivaa sammalta makuualustana. Ennen nukkumaan menoa hän oli poltellut piippua. Piippua poltellessaan hän nukahti, kuivat sammalet syttyivät ja seuraukset olivat kammottavat. Mies itse heräsi paloon ja pakeni hevosineen täyttä laukkaa. Ennen  kuolemaansa vöyriläinen tunnusti tekonsa, mutta yleiseen tietoon asia tuli vasta kymmeniä vuosia miehen kuoleman jälkeen.

Korsholman rauniokirkko on nykyisin nähtävyys, joka kertoo hyvin konkreettisella tavalla Vaasan kaupungin historiasta ja kaiken rajallisuudesta. Kirkko löytyy Vaasasta Vanhan Vaasan kaupunginosasta. Käynti sen oviaukosta muurien sisäpuolelle on pysäyttävä kokemus.

Ilmojen valtiaat

Kun kerran noita muitakin ilmavoimien koneita olen käynyt tässä läpi, niin täytyyhän sitä nyt muutama Hornetin kuvakin pistää:)

F-18 Hornet on ilmavoimiemme käyttämä hävittäjätyyppi nykyisin ja onhan tuo ymmärtääkseni ihan eturivin hävittäjä jopa maailmanlaajuisesti katsottuna. Ilmavoimillamme on näitä koneita 62, joista 7 on kaksipaikkaista mallia.

Tämän yleisemmän kaksipaikkaisen mallin pituus on 17,7 metriä, siipien kärkiväli 11,43 metriä ja korkeus 4,67 metriä. Isokokoinen kone.

Paino täysin tyhjänä on 10 680 kg ja täysin lastattuna suurimmillaan 23 541 kg !

Eipä ole kumma että moottorit ovat niin tehokkaat.

Konetyyppi lensi ensi kerran jo 1978. Meille ensimmäiset Hornetit tulivat loppuvuodesta 1995. Näiden edeltäjinä olivat Saab Draken ja Mig -hävittäjät. Näistä enemmän kategorian kohdasta "ilmailumuseo."

Vielä toistaiseksi näitä voi kuvailla Tampere-Pirkkalan lentokentällä, mutta lähivuosina nämä koneet muuttavat muualle. Pirkkalan kentälle tulee vastavuoroisesti enemmän sotilasrahtikoneita tulevaisuudessa. Monet ilmailuharrastajat eivät ole muutoksesta kovin hyvillään, mutta ainakin melutaso kentällä ja sen läheisyydessä laskee huomattavasti. Matkustajakoneet ja muu rahtiliikenne on kuin hyttysen ininää näiden tehopakkausten rinnalla.

Koiranilma

Tänä päivänä taas ollut melkoinen koiranilma. Siis tällainen ?

Mistähän tuo nimitys on muuten saanut alkunsa? Katsopa kommentteja. Termille löytyi yllättävä selitys. Näin sitä bloggaamalla viisastuu.

Taivaan lintuja

Eräänä viime kesän helteisenä lomapäivänä innostuin kuvaamaan aurinkotuolissa istuskellessani ajankuluksi taivaalla ohi kiitäviä lentokoneita. Niitä tulikin aika paljon. Tässä muutamia:)

Kaunis helteinen päivä, just just:) No vähän käsitelyä pienen dramatiikan saamiseksi muuten yksitoikkoiselle taivaalle. Mikäs siinä menee? En tiedä. Tosi ilmailuharrastaja tietäisi varmasti. Olkoon mikä on. Seuraava!

Tämä kuva-arvoitus onkin jo helpompi. Potkuriräpistin siinä menee. ATR se on mutta onko pätkä vai pitkä (42 vai 72). Olisiko kuitenkin pitkä... Lentoyhtiö ilmeisesti Finncom Airlines, vai olikos se jo tuolloin Flybe. Fuusiota fuusion päälle..

Tämä on Embraerin 190. Taitaa olla Finnairin kone siinä matkalla Helsinkiin.

Punanokka! Eli Norwegianin B737. Norjalainen halpalentoyhtiö. Ei aavistustakaan mistä tulee ja minne menee...

Tämä taas hivenen vaikeampi. Kone, Airbus A340, on kyllä tunnistettavissa mutta lentoyhtiö hivenen vaikeampi. Kyseessä on melko varmasti Brittiläinen Virgin Atlantic. Mistäkö tietää? No noista punaisista kannuista siivissä ja koneen rungon perässä olevasta tummansinisestä raidasta :)

Lisätäänpä vielä yksi. No, siinähän menee Air Balticin kone. Sen tuntee tuosta vihreästä peräsimestä. Ja noista moottoreistakin. Kyseessä on Latvialaisen lentoyhtiön Fokker Friendship -potkuriturbiinikone. Näitä laskeutuu Tampere-Pirkkalan lentokentällekin. Tässä ehkä matkalla Ouluun.













Nämä kaikki koneet lensivät normaalissa 9 - 11 km:n lentokorkeudessa. Näitä kuvia en ottanut järkkärillä vaan Canonin superzoom -kameralla. Siinä kun putkea riitti yli 800 milliin. Ja ilman jalustaa. Suurin osa laukaisuista oli luonnollisesti tärähtäneitä (samaa voi varmaan sanoa kuvaajasta joka ilman jalustaa tällaista yrittää kuvata) :))






Taivaalla lentää koneita paljon. Matkustajalentoliikennettä voi seurata netistä kätevällä flightradarilla osoitteessa http://www.flightradar24.com/

Jos ei ole vielä tuttu niin käy katsomassa ja hämmästy.

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko on maamme ainoa kirkkorakennus, jota voi perustellusti kutsua katedraaliksi. Kirkon tarkkaa valmistumisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen on oletettu valmistuneen jo 1200-luvun lopussa.

Koska kirkkoa rakennettiin hyvin kauan, siinä on havaittavissa monia rakennustyylejä, mm. gotiikkaa, uusgotiikkaa ja romaanista tyyliä. 

Tornin korkeus on 85,53 m. Kirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello. Siinä on ainoastaan tuntiosoitin.  Viisarin pituus on 2,4 metriä!

Vuodesta 1944 turun tuomiokirkon kellot ovat soineet yleisradiossa keskipäivän hetken merkiksi.

Istumapaikat on sijoitettu valtavaan kirkkosaliin suhteellisen väljästi ja niitä on 900 henkilölle. Keskilaivan ulkokorkeus on 44,5 metriä, sisäkorkeus hivenen vähemmän. Tässä kirkossa on maamme pisin keskikäytävä, 81 metriä alttarille, Häämarssin pitää olla pitkä. :)

Etelälehterillä on kesäisin avoinna oleva monipuolinen kirkkomuseo.  

Pääkuorissa, eli "Kaikkien pyhien kappelissa" sijaitsevan alttaritaulun on maalannut ruotsalainen hovimaalari Fredrik Westin. Täällä sijaitsevat myös taidemaalari R. W. Ekmanin maalaamat freskot. Sama taiteilija maalasi myös kuorin katon.

Keskiajalla kirkossa oli 42 pyhimysalttaria. Kirkkoon on haudattu myös monia historian merkkihenkilöitä. Näistä tunnetuimpia on Kaarina Maununtytär, jonka marmorinen sarkofagi sijaitsee lähellä kirkon pääkuoria omassa kappelissaan. Kirkosta löytyy monia muitakin historiamme merkkihenkilöiden hautoja omissa kappeleissaan. Kaikkiaan kirkon sisältä löytyy 90 muurattua hautakammiota, mutta sinne on luultavasti haudattu kaiken kaikkiaan tuhansia ihmisiä.

Kirkon pääurut ovat suomen suurimmat mekaanisella soittokoneistolla varustetut urut. Niissä on neljä sormiota ja 81 äänikertaa. Äänikertojen hallinta on sähköinen ja se on tietokoneohjattu. Rakentaja on urkurakentamo Veikko Virtanen ja valmistumisvuosi 1980. Muita kirkon urkuja ovat samana vuonna valmistuneet pienehköt Tark' ampujain kappelin urut, vuonna 1973 valmistuneet 20 äänikertaiset Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat kuoriurut, Henk Klop -rakentamon valmistamat 5-äänikertaiset Pormestarin kuorin urut ja lasten kirkon Paul Ottin rakentamon 5-äänikertaiset urut. Melkoinen määrä soittimia, mutta kirkkokin on tietysti suuri ja siellä on hyvin monia kappeleita pinempien tilaisuuksien pitämiseen.

Kirkko on historiansa aikana joko palanut tai muulla tavalla vahingoittunut yli 20 kertaa. Kirkon nykyiset ulkomitat ovat: pituus on 89 m, leveys noin 38 m ja korkeus 44,5 m.

Turun tuomiokirkko ympäristöineen on määritelty erittäin arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Osoite: Tuomiokirkonkatu 1, Turku

Vesihanan matkamalli

Tällainen vesihana olisi matkavarusteena kuumana kesäpäivänä hyvä. Vaikka vähän pienempikin taskumalli kunhan vaan toimii. Ja toimiihan tuo, kuten kuvasta näkyy :) Mistähän saisi valmistajan yhteystiedot...