Saarijärven kirkko

Tämänkertainen kirkkomme edustaa uusklassismia ja erityisesti C. L. Engelin tyylin sisälle kehittämää pyöreälinjaista empireä pilastereineen ja roomalaistyylisine pylväineen. Saarijäven kirkko on hyvin tyypillinen Engelin nimeä kantava kirkko, vaikkakin sen todellisena suunnittelijana pidetään A. F. Granstedtia, joka oli Engelin johtaman intendenttikonttorin työntekijä. Tämäntyyppisiä kirkkoja tunnetaan Engeliltä useita. Tässä blogissa olen näistä aikaisemmin esitellyt ainakin Alajärven kirkon, joka on Saarijärven kirkon kanssa malliltaan lähes samanlainen. Lapuan tuomiokirkko on myös yksi tämän mallisarjan edustaja. Tämä Saarijärven kirkko valmistui vuonna 1849.

Kirkko on suurikokoinen. Keskikupolin sisähalkaisija on 18 metriä ja sen sisäkorkeus on reilut 29 metriä!

Alttaripäätyä lukuun ottamatta kirkkosalia kiertää suuri yhtenäinen lehteri, jonka takaparvella on Kangasalan urkutehtaan 40-äänikertaiset urut vuodelta 1961. Nykyinen kirkastusvuoren tapahtumia esittävä alttaritaulu on Alexandra Såltinin maalaama ja  vuodelta 1911. Kirkossa on myös kaksi edellisestä kirkosta peräisin olevaa alttaritaulua vuodelta 1756. Nykyinen saarnastuoli vuodelta 1930 on samankaltainen kuin kirkon esimmäinen saarnastuoli.

Kirkko on peruskorjattu viimeksi vuosina 1997-98. Kaiken kaikkiaan suuria peruskorjauksia sille on tehty neljä. Kaikki ovat antaneet kirkolle omat erityispiirteensä, mutta peruskokonaisuus on säilynyt samana sisätilojen suurehkoista muutoksistakin huolimatta. Tämä nykyinen kirkko on  järjestyksessä kolmas Saarijärven kirkkorakennus.

Hieman sirompi tapuli ei ole aivan yhtä pyöreälinjainen kuin kirkko, mutta sopii sen viereen mielestäni mainiosti. Tapuli on hieman kirkkoa nuorempi; sen suunnitteli kirkonrakentajana tunnetun Heikki Kuoikosken poika Jaakko Kuorikoski vuonna 1865.


Paavontie 8, Saarijärvi

Kesän esimakua, osa 6

Viime kesänä nähtiin myös muutamana päivänä sadepilvetöntä taivasta. Tosin se oli sen verran harvinaista, että piti ottaa kuva talteen todisteeksi =D. Toivotaanpa kaunista tulevaa kesää!

Päivän kevennys!

Tahdissa mars!
Nämä kaksi kyttyräeläintä eivät viime kesänä päässeet toisistaan irti sitten millään. Yhdessä kulkivat ja samaa tahtia. Ja koko ajan!
 =D

Sumiaisten kirkko

Nykyisin Äänekosken kaupunkiin kuuluvan Sumiaisen puukirkko on muodoltaan kahdeksankulmainen keskeiskirkko, jossa on neljä lyhyttä sivusakaraa. Kahdeksankulmainen pohjamuodoltaan "pyöreä" muoto on kirkkorakennuksissa hyvin vanha ja erityisen suosittu se oli bysantin ajalla. Myös Sumiaisten ensimmäinen, vuonna 1802 -valmistunut kirkko oli perusmuodoltaan samankaltainen. Se oli kuitenkin huomattavan lyhytikäinen, koska nykyinen, kuvassa näkyvä kirkko valmistui jo 1890. Sen suunnittelija on arkkitehti Theodor Granstedt.

Edellisestä kirkosta nykyiseen siirtyivät saarnastuoli ja alttaritaulu, joka tosin nykyisin on saanut väistyä kirkon sakastiin uudemman, vuodelta 1901 -peräisin olevan taulun tieltä. Nykyinen alttarirakennela on tyyliltään uusgotiikkaa. 15-nnikertaiset urut vuodelta 1979 ovat Hans Heinrichin urkurakentamon valmistamat. Kirkon istumapaikkaluvuksi ilmoitetaan 350-400 henkilöä. Henkilökohtaisesti luulen, että pienempi noista luvuista on lähempänä totuutta. Kirkon sisätiloista löytyy sekä uusklassisia että uugoottisia tyylipiirteitä, ulkoisesti kirkko on lähinnä uusklassinen.

Intendenttikonttorin piirustusten mukaan rakennettu kellotapuli valmistui jo edellisen kirkon yhteyteen vuonna 1851. Nykyisen kirkon yhteyteen se sopii tyylillisesti hyvin, vaikka hieman erilainen onkin. Tapulissa on kaksi kelloa


Sumiaisraitti 4, Sumiainen, Äänekoski

Kesän esimakua, osa 5

Viime kesänä satoi niin paljon, että sitäkin vesimäärää piti hyödyntää. :) Toivottavasti tuleva kesä on vähän vähemmän kostea. :)

Viimeinen hyppy

Moni tuonne on hypännyt, moni toisaalta hengissäkin selvinnyt. Väittävät, että se piristää, sen kyllä uskon! Tuon jälkeen varmasti taas arvostaa takkatulen lämpöä näin pakkasilla. Hyppäisitkö sinä tuonne? Älä ainakaan kameran kanssa. =D

(Teille ukomaalaisille lukijoilleni tiedoksi, että täällä Suomessa joillakin on tapana talvella hypätä hyytävän kylmään avantoon pahimmillaan yli -30 asteen pakkasella ja sen jälkeen yrittää nousta sieltä nopeasti pois ja juosta pahimmillaan +100 asteiseksi lämmitettyyn saunaan pitkittämään kärsimystä. :))

Vetokannaksen kirkko

Ennen kuin katsotaan tämänkertaista kirkkoa, ajattelin puhua hieman valosta, lähinnä auringon-sellaisesta. Oppineet kuvaajat opettavat, että paras ajankohta maisemakuvien ottamiseen on aina joko varhain aamulla auringonlaskun aikoihin tai sitten illalla saman mötikän laskiessa ja hieman sen jälkeen. No, eipä se kirkkokuvauksessa oikein toimi. Näissä kun joutuu kuvailemaan silloin kun paikalla parhaimmillaan satojen kilometrien päässä on, eikä aurinko kovinkaan usein siloin satu sille optimaalliselle paikalla taivaalla. Joskus kuitenkin näin näy, kuten tässä. Vaan mitä se sitten tarkoittaa?

Vetokannaksen kirkko sijaitsee Vaasan kaupungissa tiheästi rakennetulla alueella, jossa on lisäksi puustoa. Kirkko on käytännössä kuvattava siitä suunnasta, mistä sen parhaiten kuvatuksi saa, vaihtoehtoja ei ole paljon. Parhaalla kuvausajankohdalla ei ole näissä tapauksissa paljonkaan merkitystä, kun kuvakulmat ovat niin rajoitetut. Illalla aurinko paistaa kuvauskulmiin nähden aivan väärästä suunnasta ja tässä suurimmaksi haasteeksi muodostuikin sen väisteleminen. Tämän kirkon kuvaaminen keskellä pävää voisikin olla se hyvä ratkaisu. Silloin ehkä valo osuisi suoraan rakennukseen. No, tällä mennään nyt.

Kirkko valmistui vuonna 1961 arkkitehti Gösta Bergmanin piirustusten mukaan. 60-luvun modernia kirkkorakennustahan se edustaa, mutta omasta mielestäni tuossa on kuitenkin jotain tuttuakin mukana. Onhan jo tuo kolmiomuoto jo sinällään vahva raamatullinen symboli. Näen siinä myös jotain vanhempaa kivikirkkoperinnettä. Tiedän, eihän se silti samanlainen, mutta sinnepäin kuitenkin. Kirkoksi tunnistaa. Takana siintävä sivusiipi rikkoo hieman tunnelmaa, mutta tyypillinen näky pikkukirkoissa.

Salissa on 150 istumapaikkaa, 10 äänikertaiset Heinrichin urkurakentamon urut vuodelta 1969 ja alttaritauluna puinen risti. Rakennus sisältää myös muita tiloja kirkkosalin lisäksi, kuten diakonia- ja päiväkerhotilat. Kirkon takana on pelkistetty kellotapuli, jossa on yksi kello.

Gerbyntie 27, Vaasa