Keitäs nämä ovat?
tiistai 27. marraskuuta 2018
lauantai 17. marraskuuta 2018
Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko on tunnettu kirkkorakennus maassamme ja keskeinen Tampereen kaupungin tunnusmerkki. Katsotaanpa tarkemmin, mitä tämä vuonna 1907 -valmistunut kirkko pitää sisällään.
Kirkon tavattoman rikas koristelu herätti aikoinaan myös paheksuntaa, kuten esimerkiksi tämä pääholvin huippukohdassa sijaitseva käärme.
Simbergin koristelema saarnastuoli.
Pääsisäänkäynti.
Kirkko iltavalaistuksessa.
Vaikuttava kirkko on avoinna tutustumista varten jopa ympärivuotisesti. Tarkemmin sen, mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat voit katsoa tästä. Osoite on Tuomiokirkonkatu 12, Tampere.
Tämä Lars
Soncin piirtämä kirkko on tunnetuin kansallisromanttinen
kirkkorakennus maassamme. Sitä on luonnehdittu
rakennustaiteellisesti erittäin korkeatasoiseksi
kokonaistaideteokseksi, jonka jokainen yksityiskohta on toteutettu ajatuksella, tyylillä ja näkemyksellä.
Alunperin kirkon nimi oli Johanneksen kirkko. Kun Tampereen hiippakunta perustettiin vuonna 1923, kirkosta tehtiin Tampereen hiippakunnan pääkirkko, tuomiokirkko.
Kirkon tornin huippu kohoaa maasta
katsoen 64 metrin korkeuteen, mikä on kaksi metriä enemmän kuin
Helsingin tuomiokirkon keskihuipun korkeus, mutta jää
selvästi jälkeen Turun tuomiokirkon 86-metriselle tornille.
Sisälle astuessaan tulija
huomaa kirkon suuruuden; sisätiloissa on avaruutta sekä pituus- , leveys- että korkeussuunnassa. Istumapaikkoja on jopa 2000. Suurikokoisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Marcus Enckell. Sen aiheena on ylösnousemus. Kirkossa on lisäksi mahtava määrä fresko- sekko- ja lasimaalauksia ja muuta koristusta. Maalauksista voisi erityisesti mainita Hugo Simbergin tunnetut Freskot Köynnöksenkantajat, Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli. Simberg toteutti myös kirkon rikkaat lasimaalaukset. Kirkkosalin oikealla ja vasemmalla puolella
sijaitsevat lehterit yhdistyvät toisiinsa takalehterin kautta. Sivulehterillä sijaitsevat Kangasalan urkutehtaan tehtaan rakentamat 23-äänikertaiset barokkihenkiset urut vuodelta 1981.
Takalehterillä sijaitsevat massiiviset Kangasalan urkutehtaan rakentamat 68+5 -äänikertaiset pääurut vuodelta 1929. Niitä pidetään yhtenä maamme parhaimmista romanttistyylisistä uruista. Kirkossa järjestetään seurakunnallisten toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi monipuolisesti tasokkaita konsertteja ympäri vuoden.
Takalehterillä sijaitsevat massiiviset Kangasalan urkutehtaan rakentamat 68+5 -äänikertaiset pääurut vuodelta 1929. Niitä pidetään yhtenä maamme parhaimmista romanttistyylisistä uruista. Kirkossa järjestetään seurakunnallisten toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi monipuolisesti tasokkaita konsertteja ympäri vuoden.
Kirkon tavattoman rikas koristelu herätti aikoinaan myös paheksuntaa, kuten esimerkiksi tämä pääholvin huippukohdassa sijaitseva käärme.
Simbergin koristelema saarnastuoli.
Pääsisäänkäynti.
Kirkko iltavalaistuksessa.
Vaikuttava kirkko on avoinna tutustumista varten jopa ympärivuotisesti. Tarkemmin sen, mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat voit katsoa tästä. Osoite on Tuomiokirkonkatu 12, Tampere.
tiistai 13. marraskuuta 2018
maanantai 12. marraskuuta 2018
Pälkäneen kirkko
Pälkäneelle rakennettiin ensimmäinen kirkko tiettävästi jo 1300-luvulla. Todennäköisesti seurakunnan seuraava kirkkorakennus oli 1500-luvun alussa valmistunut harmaakivikirkko, joka 1800-luvun alkupuolella hylättiin ja jätettiin rapistumaan, mikä sinänsä on hyvin epätavallista. Perimätieto kertoo, että syynä oli kirkon sijainti hieman kyläkeskuksen ulkopuolella ja halu saada suurempi kirkko sen aikaiselle suurelle seurakunnalle. Näistä lähtökohdista valmistui nykyinen Pälkäneen kirkko.
Tämän 1839 valmistuneen punatiilisen päätytornillisen ristikirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel. Etualla näkyvään sankarihautausmaahan on haudattu 165 pälkäneläistä sankarivainajaa.
Rakennustyyliltään kirkko edustaa uusgotiikkaa, mikä on sinänsä hieman ihme, koska Engel tunnettiin nimenomaan uusklassisena arkkitehtina ja tyylin merkitävimpänä kehittäjänä. Kun itse tuota kirkkoa katselen, näkisin siinä kyllä mukana myös Engelille ominaista uusklassista tyyliä. No oli miten oli, uusgoottilaisena kirkkoa kuitenkin pidetään. Ainakin ulkopuolelta katsottuna.
Näkymää urkuparvelta. Kirkko on sisältä avara ja valoisa. Alttaritaulun tekijä on professori P. E. Limnell. Vuodelta 1841 -peräisin oleva taulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Yleisilmeeltään kirkon sisustus on hieman pelkistetty, jolle kuitenkin valkoinen puukatto tuo hyvän lisän.
Urut ovat vuodelta 1958 ja niissä on 28+1 äänikertaa. Soitin on Kangasalan urkutehtaan tuotantoa ja se on hyvin tunnusomainen oman aikakautensa edustaja.
Urkuparven kaide on mielenkiintoisesti pilaroitu, mikä keventää parven yleisilmettä.
Salin sisäviisteistä huolimatta sivusakaroihin muodostuu katvealueita.
Pälkäneen kirkko on kaiken kaikkiaan kirkkorakennus, jota kannattaa ohi kulkiessaan käydä katsomassa jo rakennusmateriaalinsakin puolesta. Kirkko on ulkopuolelta katsottuna myös huomattavan ison näköinen mikä vaikutelma syntyy pääosin korkeasta tornista. Kirkko on ainoa maastamme löytyvä Engelin suunnittelema punatiilikirkko.
Osoite: Onkkaalantie 81, Pälkäne
Tämän 1839 valmistuneen punatiilisen päätytornillisen ristikirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel. Etualla näkyvään sankarihautausmaahan on haudattu 165 pälkäneläistä sankarivainajaa.
Rakennustyyliltään kirkko edustaa uusgotiikkaa, mikä on sinänsä hieman ihme, koska Engel tunnettiin nimenomaan uusklassisena arkkitehtina ja tyylin merkitävimpänä kehittäjänä. Kun itse tuota kirkkoa katselen, näkisin siinä kyllä mukana myös Engelille ominaista uusklassista tyyliä. No oli miten oli, uusgoottilaisena kirkkoa kuitenkin pidetään. Ainakin ulkopuolelta katsottuna.
Näkymää urkuparvelta. Kirkko on sisältä avara ja valoisa. Alttaritaulun tekijä on professori P. E. Limnell. Vuodelta 1841 -peräisin oleva taulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Yleisilmeeltään kirkon sisustus on hieman pelkistetty, jolle kuitenkin valkoinen puukatto tuo hyvän lisän.
Urut ovat vuodelta 1958 ja niissä on 28+1 äänikertaa. Soitin on Kangasalan urkutehtaan tuotantoa ja se on hyvin tunnusomainen oman aikakautensa edustaja.
Urkuparven kaide on mielenkiintoisesti pilaroitu, mikä keventää parven yleisilmettä.
Salin sisäviisteistä huolimatta sivusakaroihin muodostuu katvealueita.
Pälkäneen kirkko on kaiken kaikkiaan kirkkorakennus, jota kannattaa ohi kulkiessaan käydä katsomassa jo rakennusmateriaalinsakin puolesta. Kirkko on ulkopuolelta katsottuna myös huomattavan ison näköinen mikä vaikutelma syntyy pääosin korkeasta tornista. Kirkko on ainoa maastamme löytyvä Engelin suunnittelema punatiilikirkko.
Osoite: Onkkaalantie 81, Pälkäne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)