Tämä Lars
Soncin piirtämä kirkko on tunnetuin kansallisromanttinen
kirkkorakennus maassamme. Sitä on luonnehdittu
rakennustaiteellisesti erittäin korkeatasoiseksi
kokonaistaideteokseksi, jonka jokainen yksityiskohta on toteutettu ajatuksella, tyylillä ja näkemyksellä.
Alunperin kirkon nimi oli Johanneksen kirkko. Kun Tampereen hiippakunta perustettiin vuonna 1923, kirkosta tehtiin Tampereen hiippakunnan pääkirkko, tuomiokirkko.
Kirkon tornin huippu kohoaa maasta
katsoen 64 metrin korkeuteen, mikä on kaksi metriä enemmän kuin
Helsingin tuomiokirkon keskihuipun korkeus, mutta jää
selvästi jälkeen Turun tuomiokirkon 86-metriselle tornille.
Sisälle astuessaan tulija
huomaa kirkon suuruuden; sisätiloissa on avaruutta sekä pituus- , leveys- että korkeussuunnassa. Istumapaikkoja on jopa 2000. Suurikokoisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Marcus Enckell. Sen aiheena on ylösnousemus. Kirkossa on lisäksi mahtava määrä fresko- sekko- ja lasimaalauksia ja muuta koristusta. Maalauksista voisi erityisesti mainita Hugo Simbergin tunnetut Freskot Köynnöksenkantajat, Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli. Simberg toteutti myös kirkon rikkaat lasimaalaukset. Kirkkosalin oikealla ja vasemmalla puolella
sijaitsevat lehterit yhdistyvät toisiinsa takalehterin kautta. Sivulehterillä sijaitsevat Kangasalan urkutehtaan tehtaan rakentamat 23-äänikertaiset barokkihenkiset urut vuodelta 1981.
Takalehterillä sijaitsevat massiiviset Kangasalan urkutehtaan rakentamat 68+5 -äänikertaiset pääurut vuodelta 1929. Niitä pidetään yhtenä maamme parhaimmista romanttistyylisistä uruista. Kirkossa järjestetään seurakunnallisten toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi monipuolisesti tasokkaita konsertteja ympäri vuoden.
Takalehterillä sijaitsevat massiiviset Kangasalan urkutehtaan rakentamat 68+5 -äänikertaiset pääurut vuodelta 1929. Niitä pidetään yhtenä maamme parhaimmista romanttistyylisistä uruista. Kirkossa järjestetään seurakunnallisten toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi monipuolisesti tasokkaita konsertteja ympäri vuoden.
Kirkon tavattoman rikas koristelu herätti aikoinaan myös paheksuntaa, kuten esimerkiksi tämä pääholvin huippukohdassa sijaitseva käärme.
Simbergin koristelema saarnastuoli.
Pääsisäänkäynti.
Kirkko iltavalaistuksessa.
Vaikuttava kirkko on avoinna tutustumista varten jopa ympärivuotisesti. Tarkemmin sen, mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat voit katsoa tästä. Osoite on Tuomiokirkonkatu 12, Tampere.
On kaunis kirkko todella! Kiitos tästä upeasta esittelystä.
VastaaPoistaKiitos Katinka. Tosin tuon kohdalla tämä esittely jäi omasta mielestäni kovin vajavaiseksi. Kirjoitettavaa kun olisi vaikka kuinka paljon, mutta pakko tiivistää. :))
VastaaPoistaEine schöne Kirche und ein tolles Panoramabild vom inneren der Kirche.
VastaaPoistaGruß
Noke
Yes! Thank you Noke.
PoistaKomea kirkko. En ole sisällä käynyt, nähnyt kirkon kuitenkin.
VastaaPoistaToivottavasti katsoit vielä sitten myös tuon sisätilojen esittelyn tuolta linkistä. :) Kiitos kommentista Aimarii.
PoistaHieno kirkko, tykkään kivikirkkojen jykevyydestä.
VastaaPoistaJa jykevä tuo tosiaan on, sanan varsinaisessa mielessä. Kiitos kommentista Ame.
PoistaAika erikoisen näköinen kirkko. Hieno se on.
VastaaPoistaNoin upeita kirkkoja ei suomessa montaa ole ja lajissaan tuo on ihan ainutlaatuinen. Maamme tunnetuimpia kirkkoja. Kiitos kommentista Orvokki.
PoistaSimbergin taidetta, siitä sen soveliaisuudesta kirkkoon on kiistelty. Tuo katon käärme.
VastaaPoistaPuhuttanut on köynnöstä kantavat pojatkin.
Oli miten oli niin tykkään tästä hulpeasta kirkosta ja sen taiteesta.
Upeita kuvia!
Kiitos myös kerronnasta.
Jylhä kaunis vanhanajan kirkko.
VastaaPoistaTykkään Simbergin taiteesta.