lauantai 15. syyskuuta 2018

Alavan kirkko

Olen jo pitkään halunnut saada kuvan aidon betonibrutalistisesta kirkosta. Ai miksi ihmeessä? No ehkä siksi, että ne herättävät niin voimakkaita mielipiteitä. Yleensä kansan syvissä riveissä negatiivisia, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Kuopion Alavan kirkko edustaa tätä tyyliä hyvin.

Ennen kuin sanomme Alavan kirkkoa oikopäätä rumaksi, on hyvä ymmärtää, että aikanaan tämä kirkko oli huippumoderni ja rakennustaidon mestarinäyte. Ja että ymmärtäisimme myös sen, että kirkkojen rakentaminenkin on kautta historian ollut tyylillisiä kontrasteja hakevaa. Kun betonibrutalismi tuli, oli siihen mennessä lähes kaikki ajateltavissa olevat tyylikaudet käyty läpi. Oli käyty läpi puukirkkojen pehmeä tunnelma. Oli käyty läpi kivikirkkoarkkitehtuuri lähes kaikissa muodoissa. Piti keksiä jotain aivan uutta ja yksi aikansa esimerkki on kuvassa.

Sääli, ettei kirkko ollut auki kuvauspäivänä. Olen kuitenkin käynyt kirkossa aikaisemmin ilman kameraa. Sen 550-paikkainen kirkkosali on melkoisen avara. Koska ikkunoita ei ole, tulee tunne, että on täysin erillään muusta maailmasta. Rakenne eristää myös hyvin ulkopuolelta kuuluvia ääniä. Jälkikaiku salissa on pitkä ja tulee tunne modernista katedraalista. Kattokin on korkealla. Korkealle korokkeelle rakennetut Kangasalan urkutehtaan 36-äänikertaiset urut näyttävät todellista kokoaan suuremmilta. Alttarille näkee joka suunnasta hyvin.

Kirkko valmistui vuonna 1968 Sveitsiläisen arkkitehdin André Shützin piirustusten mukaan. Se on ollut harvojen kehuma kirkkorakennus, kritiikin kohteena se on ollut sitäkin enemmän. Monesti sitä on haukuttu kansan keskuudessa maamme rumimmaksi kirkoksi. 2010-luvulla kirkkoa suunniteltiin jopa myytaväksi silloisen peruskorjaustarpeen vuoksi. Tänä päivänä kirkko on kunnossa. Sille tehtiin hiljattain arkkitehti Heikki Tegelmanin suunnitelmien johdolla kattava peruskorjaus. Arkkitehti piti kirkkoa suuressa arvossa ja jopa luonnehti sitä yhdeksi hienoimmista tyylinsä edustajista! Jotain sen arvosta kertoo ehkä sekin, että se on nuoresta iästään huolimatta museoviraston suojelema.

Niin tai näin. Kyllä tätä kirkkoa katsomassa kannattaa käydä. Kuten sanottu, myös sisäpuolelta. Ainakin se poikkeaa maamme tavanomaisesta kirkkokannasta huomattavasti.

Osoite: Keihäskatu 5B, Kuopio










4 kommenttia:

  1. Ei tuo punkkeri kyllä pahasti kirkolta näytä, harmi ettei ollut sisäkuvia. Olen melko konservatiivi, mitä tulee rakennusarkkitehtuuriin. Löydät aina uusia, hienoja kuvauskohteita erilaisista kirkoista, montakohan olet jo kuvannut ja julkistanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Se ei näytä sellaiselta, millaiseksi kirkko yleensä mielletään. Toisaalta jos rupeat ajattelemaan voisi olla, että esim. keskiajalta meidän aikaamme tuotu yksinkertaisiin harmaakivikirkkoihin tottuneet ihminen saattaisi sanoa esim. Helsingin tuomiokirkosta, ettei se kirkolta oikein näytä. Puhumattakaan sitten ihan meidän päiviemme kirkkoarkkitehtuurista, joka monin paikoin jäljittelee jo keskiaikaisia kirkkorakennuksia modeernein keinoin.

      Kirkkoja olen kaikkiaan kuvannut tähän mennessä reilut 500. Tosin näiden kirkkoesittelyjen laatiminen on sen verran aikaa vievää puuhaa, että jouduin luopumaan kirkko kerran viikossa -julkaisutahdistani. Nyt taitaa olla n. 150 kirkkoa julkaistu. Kokoelmissani on siis vielä paljon julkaisematonta materiaalia jäljellä ja lisääkin tulee aina silloin tällöin. :)

      Kiitos Irja pohtimisen aihetta antavasta kommentista.

      Poista
  2. Ilman ristiä katolla ei hoksaisi kirkoksi.
    Rumuus on katsojan silmässä(mielessä), eihän se niin totutun perinteinen ole, mutta ruma, en tiedä onko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, risti sentään on katolla merkkinä. Tuo on ihan totta, me ihmiset olemme tottuneet tietyn tyylisiin kirkkoihin. Mikä se loppujen lopuksi on sitten "kirkon näköinen", siinä on hyvä kysymys pohdittavaksi. Siihen en osaa itsekään vastata. Oman aikansa tuotehan se on.

      Nykyisessä kirkkoarkkitehtuurissa taas monesti haetaan mallia menneisyydestä, mutta nykyajan mahdollisuuksin ja -keinoin. Tästä ovat esimerkkeinä esim. Jyväskylän kehuttu Kuokkalan kirkko ja Ylivieskan uuden kirkon suunnitelma. Molemmissa on tyylilliset esikuvat 1500-luvun harmaakivikirkoissa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!