Tämä muhkealla päätytornilla varustettu puinen ristikirkko on rakennettu suurten nälkävuosien aikana, vuosina 1864 - 1867. Sen suunnitteli sieviläinen rakennusmestari ja kirkonrakentaja Otto Korkiakoski. Perimätiedon mukaan hän teki kirkon piirustukset laudankappaleelle ja yksityiskohdat ratkaistiin rakennustyön edetessä. Rakennukseen tarvittava puutavara saatiin lahjoituksina.
Kinnulan kirkko hautausmaan puolelta kuvattuna. Pääsisäänkäynti on tapulin puoleisesta päädystä. Vastakkaisen päädyn korkeassa osassa sijaitsee alttari ja sen takana olevassa matalassa osassa sakasti. Kuvassa etuoikealla sankarihaudat. Niiden muistomerkki on taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja peräisin vuodelta 1955.
Pienen seurakunnan pienestä kirkosta löytyy monenlaisia yksityiskohtia. Keskustorni on suhteellisen suuri ja se hallitsee kirkkotilaa sisälläkin.
Alttaritauluja kirkossa on kaksi; vanha alttaritaulu on tuntemattomaksi jääneen tekijän työ 1910-luvulta ja nykyinen pääalttaritaulu on opettaja Esko Töyrylän 1950-luvulla maalaama. Sen nimi on "Ylösnousemus."
Vuoden 1916 -peruskorjaukseen asti kirkko oli täysin vuoraamaton. Viimeisin suuri peruskorjaus kirkolle tehtiin vuonna 1974.
Lopuksi vielä pieni kevennys: Kellotorni oli alkuvuodet ilman kirkonkelloa. Kello sinne saatiin vuonna 1875. Kerrotaan, että kirkon alkuvuosina kirkkoväärti Erik Kinnunen oli huudellut kirkon portailta sunnuntaisin väkeä kirkkoon, ja että tuota kutsua olivat innokkaimmin noudattaneet läheisellä laitumella laiduntaneet Marttilan talon lehmät.:))
Osoite: Jääjoentie 2, Kinnula
Lopuksi vielä pieni kevennys: Kellotorni oli alkuvuodet ilman kirkonkelloa. Kello sinne saatiin vuonna 1875. Kerrotaan, että kirkon alkuvuosina kirkkoväärti Erik Kinnunen oli huudellut kirkon portailta sunnuntaisin väkeä kirkkoon, ja että tuota kutsua olivat innokkaimmin noudattaneet läheisellä laitumella laiduntaneet Marttilan talon lehmät.:))
Osoite: Jääjoentie 2, Kinnula
Hieno kirkko. Jotenkin ovelasti rakennettu. Ihan kuin keskiosa olisi tullut ensin ja muu rakennettu sen ympärille.
VastaaPoistaYllättävän hieno todella oli ja taisit taas osua aivan asian ytimeen tuosta arkkitehtuurista:) Kiitos kommentista!
PoistaKaunis kirkko ja hauska tuo tarina kirkonkellojen sijaisesta, mitenköhän saanut takaisin laitumelle nuo lehmät :)).
VastaaPoistaNämä kirkkoihin ja ylipäätään vanhoihin rakennuksiin liittyvät tarinat ovat joskus todella naurattavia:)) Kiitos kommentista!
PoistaNice photos !
VastaaPoistaThank you very much!
PoistaToi Marttila on mun mummola. Sukulaiset kertoivat noista lehmistä että ne vastas kun kirkolta huudettiin. On ne voinut karatakin, mutta yleensä pysyivät laitumellaan. Olenpa ollut saman Marttilan lehmiä hakemassa pankilta kun oli aitaus hajonnut. Kyläläiset nauroi että taitaa pankilla olla kahvitus!
VastaaPoistaKiitos kommentista, Minde! Mielenkiintoista historiaa taas lisää. :)
Poista