torstai 30. huhtikuuta 2015

Kevään kunniaksi! - eräänlainen ilmailusarja, osa 3

Sarja jatkuu. Tällä kertaa katsomme tällaista ilmaliitelijää. Olisiko sinusta mukavaa kohota ihmisten ulottumattomiin ja palata sieltä vasta seuraavan sateen koittaessa. No, jos ei päätä palele huimaa, niin mikä ettei. Tuoltahan saattaisi muuten olla mukava napsia lintukuvia kun pääsisi ihan lentokorkeudelle! =D


Jostain tekniikan lehdestä luin joskus, että tulevaisuudessa matkustajalentokoneet ovat täysin läpinäkyviä ja maisemia voi siten ihailla ihan vapaasti. - Armoa, arvon suunnittelijat! Näköesteet kyllä häipyvät, mutta niin häipyy se turvallisuuden tunnekin. Se vähäkin mitä on vielä jäljellä.. Ja vielä yksi pointti: Miten täytisesti me lentokonekuvaajat niitä enää sen jälkeen kuvataan! Haamusuodattimien kanssa ilmeisesti! 

=DD

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Oriveden kirkko

Ufoko se on laskeutunut? Ei suinkaan! Kyseessä on aikansa modernia arkkitehtuuria edustava Oriveden kirkko. Tätä pidetään itse asiassa varsin merkittävänä esimerkkinä monimuotoisesta 1960-luvun kirkkoarkkitehtuurista.

Tämä ei ole Oriveden ensimmäinen kirkko, ei itse asiassa toinenkaan. Tämä on peräti kuudes kirkko. Paikkakunnalla on ollut hieman huonoa onnea kirkkojen suhteen, sillä kolme niistä on tuhoutunut tulipalossa, yksi miltei välittömästi valmistumisensa jälkeen. Myös edellinen, vuonna 1781 valmistunut puinen ristikirkko paloi tuhopolton seurauksena vuonna 1958.

Tämän Oriveden nykyisen kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Kaija ja Heikki Sirén. Heidän suunnitelmansa, "Kaarien kirkko," voitti suunittelukilpailun uuden kirkon rakentamiseksi. Kirkko otettiin käyttöön loppukesällä 1961.

Kirkkosali on pohjamuodoltaan soikio. Sali on huomattavan leveä, mutta pituussuunnassaan lyhyempi. Sen takaosassa on leveä lehteri, jossa ovat suhteellisen suuret Kangasalan urkutehtaan 40-äänikertaiset urut. Alttaritauluna toimivan reliefin suunitteli taiteilija-professori, kuvanveistäjä Kain Tapper.

Alunperin edellisen kirkon yhteyteen valmistunut, kirkonrakentaja Matti Åkerblomin suunnittelema tapuli säästyi tulipalosta ja toimii nykyisin uuden kirkon tapulina.

Kirkko on tiekirkko. Täällä kannattaa poiketa. Kirkko on ihan näkemisen arvoinen!


Osoite: Keskustie 17, Orivesi









torstai 23. huhtikuuta 2015

Kevään kunniaksi! - eräänlainen ilmailusarja, Osa 2

Seuraa sarjan toinen osa. Edelleen siis pysytään ilmailuaiheisissa teemoissa hieman "laajasti" ymmärrettynä. Tämä kuvahan on selvä. Sehän on tai siis ei ole lentokone... Tai siis on lentokone, mutta se sijaitsee auton nokkapellin päällä ja silloin se ei ole lentokone vaan nokkakoriste, vaikka oikeasti lentokone lieneekin. Vai onko kysymyksessä nyt ihan UFO? Ei ole, ufokuvaksi tämä kuva on aivan liian terävä. =DD

No, ilmassa ne tämäntapaiset kumminkin yleensä kulkevat, oli nyt sitten mikä oli. Ties vaikka tuokin olisi joskus käynyt ilmalennolla kiinnityksen ehkä pettäessä. :))


tiistai 21. huhtikuuta 2015

Lähtökuopissa

Viime kesänä tuli ihan sattumalta mentyä ohi tilanteesta, jossa purjelentokone oli juuri lähdössä. Tämähän on se sellainen konetyyppi, jossa ei ole ollenkaan moottoria, vaan ilmassa pysyminen tapahtuu hyödyntämällä jotenkin lämpimiä ilmanvirtauksia. En tiedä itsekään miten, mutta jos kone saadaan toisella koneella hinatuksi taivaalle, siellä se pysyy niin kauan kuin sää sallii ja lentäjän taidot riittävät. Säällä onkin suuri merkitys: sen täytyy olla juuri oikeanlainen, esimerkiksi sateella tällaisella ei lennellä.

Kuvat ovat sen näköisiä, kuin ne olisi kuvattu huonomman puoleisella kännykällä, mutta tässä tapauksessa nuo kuvanlaadun heikkoudet johtuvat lämpöväreilystä, joka syntyi yli +30 asteen lämpötilasta ja kohteen kaukaisesta sijainnista. Kirkkaan, väärästä suunnasta tulleen auringonpaisteen vuoksi kuvanotto tyssäsi alkumetreille. No, tässä kuitenkin nyt muutama kuva.





Lähtisitkö sinä lentämään tällaisella? Purjekoneen lupakirjaa suorittamaan voi muuten hankkiutua jo 15-vuotiaana ja purjelentäjän lentolupakirjakin voidaan myöntää jo 16-vuotiaalle! Tietysti sillä varauksella, että pääset tenteistä läpi. Hinnasta ei minulla ole tietoa. Ymmärtääkseni lentää myös täytyy tietty määrä vuodessa, että korti pysyy voimassa.

Huh! Kuinkahan kuuma tuolla koneen ilmastoimattomassa kabiinissa tiukasti suljetun pleksilasin takana oikein mahtoi kuvauspävänä ollakaan. Itse olin lähes kuolla kuumuuteen jo kuvia ottaessani ja pelkäsin kunnolla kamerankin puolesta! Kesän kuumilla helteillä ilmastoitu auto on kuvaajan paras ystävä. :)

=DD



lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tesoman kirkko

Viime viikkojen komeiden ja suurten kirkkojen jälkeen tämän viikon kirkko on ehkä hieman "vaatimattomampi" ilmestys. Kyseessä on pieni kyläkirkko, tai ehkä paremminkin lähiökirkko Tampereen kaupungin Länsiosassa, Tesomalla. Kirkko sijaitsee vilkaassa kaupunkiympäristössä pienehköllä mäellä metsikössä omassa rauhassaan, eikä sitä välttämättä tule ohi ajaessaan edes huomanneeksi, ellei katso juuri oikeaan suuntaan.

Tässä näkymä pääsisäänkäynnin edustalta. Etualalla sijaitsee moderni "kellotapuli", kahden kellon kelloteline. Sopinee tähän tyyliin hyvin.










Satapaikkaisesta kirkkosalista avautuu näkymä ympäröivään luontoon. Sen tilat saadaan tarvittaessa yli kolminkertaistettua avaamalla seurakuntasalin liukuovet.

Alttaritauluna kirkossa on taiteilija Laila Pullisen Kristusta ristillä modernisti tyyliteltynä esittävä messinginvärinen pronssireliefi. Tämä alttariseinässä kiinni oleva vesitos painaa noin 500 kg!

12-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas.

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Olavi Suvitie ja se valmistui 1978.


Osoite: Tesomankuja 11, Tampere




torstai 16. huhtikuuta 2015

Kevään kunniaksi! - eräänlainen "ilmailusarja" Osa 1

Sanan "ilmailukuva" voi ymmärtää monella tavalla. Päätin pistää uudenlaisen sarjan pystyyn. Monenlaista sitä on kokeiltu, vaan ehkä tämä arpa on vielä heittämättä. Sarjan osat julkaistaan siis torstaisin, ja ne käsittelevät tuota ilmailuteemaa ehkä hiukan erikoisella tavalla. Tarkoitus on kuvata monenlaista, mikä ilmassa lentää ja liitelee, tai ainakin jotain sinne päin!

Tässä sarjan ensimmäinen kuva tyttären taltioimana. Kunnon kärpänen. Sehän se ilmassa kesällä ja näin keväälläkin on tuttu näky ja aina yhtä uskollinen vieras. :)  Onko sinulla jo ollut näitä uskollisia laumaeläimiä ikävä? - No, kohta toiveesi toteutuu ja ilma on näitä mustanaan.

Tervetuloa kesä ja kärpäset, pistiäiset, hyttyset, paarmat ja punkit!


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Sammakkojahtiin

Tällainen nökötti keskellä pihaa tänä aamuna. En itse ollut kotona, mutta onneksi tytär sai olennon ikuistettua! Kauneutta on monenlaista vai mitä?

=D


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Ylistaron "komia kirkko"

Ylistaro on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva entinen kunta, joka liitettiin Seinäjoen kaupunkiin vuoden 2009 -alussa. Ylistarossa sijaitsee ainutlaatuisen upea kirkko, joka maakunnassa tunnetaankin yleisesti nimellä "Ylistaron komia kirkko"

Tämän vuonna 1852 valmistuneen kirkon suunnittelija on Ernst Lohrman. Kirkko on kolmanneksi suurin kirkkorakennus maassamme. Istumapaikkoja siinä on peräti 2500! Kirkkosalin reunalehtereitä on kahdet päällekäin, eli seurakunta istuu kirkossa kolmessa kerroksessa. Takalehteri, jossa sijaitsevat 54 äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut vuodelta 1952, on yksikerroksinen.

Kirkon ulkopituus on 62 metriä ja sen tornin huippu kohoaa 52 metrin korkeuteen. Kirkkosalin sisäkorkeus on 16 metriä ja sen pääkäytävä on reilun 50 metrin pituinen. Kirkko on merkittävä siitäkin syystä, että se on ensimmäinen uusgoottilainen kirkkorakennus maassamme.

Kaukaa viljapellon reunalta otettu kuva kertoo paljon kirkon koosta. Vieressä oleva seurakuntakeskus näyttää vain pieneltä valkoiselta laatikolta. Suurin ansio kuitenkin on sen hieno arkkitehtuuri. Tätä kirkkorakennusta kannattaa ehdottomasti jokaisen käydä katsomassa, jos tuolla suunnalla liikkuu.

Lopuksi vielä pari sanaa eräästä ilmiöstä, joka aina silloin tällöin nousee esille: Usein kun suuri kirkko sijaitsee yllättävän pienellä paikkakunnalla, kerrotaan "piirustusten vaihtuneen" jonkin suuren seurakunnan samaan aikaan rakenteilla olleen kirkon kanssa. Kyseessä on urbaanilegenda, jota kerrotaan lukemattomissa paikoissa ympäri maatamme. Tällainen ei käytännössä ole mahdollista. Ei kirkkoa koskaan niin salassa rakenneta, tai rakennettu, ettei "piirustusten virheellisyys" tulisi esille jo suunnitteluvaiheessa. Ylistaro oli kirkon rakennushetkellä Etelä-Pohjanmaan suurin seurakunta ja ymmärrettävästi se halusi kirkon, jonne riittävästi seurakuntalaisia kerrallaan mahtuisi. Ilmeisesti tuo toive tulikin täytettyä melko hyvin. :)


Osoite: Lapuantie 138, Ylistaro, Seinäjoki

torstai 9. huhtikuuta 2015

Kohta kesää - tuulen myötä

Tänä keväänä ei ole tullut paljoakaan kuvailtua, mutta jotain kuitenkin. Tässä näkymää viime viikolta. Hieman hataraksi on jääpeite jo kuvassa käynyt, mutta vielä hatarampi se on nyt. Itse asiassa vesi virtaa tuossa jo vapaana. :)) Lokit sen sijaan suosivat tuota kiveä edelleen. Niitä eivät nuo valtavat tuuletkaan saaneet puhallettua pois.


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kirkkojen tyylikaudet, osa 2 - Keskiaikaiset kirkkomme

Monella saattaa olla käsitys, että keskiajalla kirkot rakennettiin aina kivestä. Se ei ole ihan totuus kuitenkaan. Puukirkkoja on meillä täällä suomessa rakennettu jo siitä asti, kun ylipäätänsä kirkkoja on maassamme rakennettu. Se on vain niin, että puu ei kestä samalla tavoin ajan hammasta kuin kivi. Siksi vanhimmat säilyneet kirkkomme ovat kivirakenteisia. Sarjan ensimmäisessä osassa esittelin Vöyrin puukirkkoa, joka on vanhin yhä käytössä oleva puinen kirkkorakennus maassamme. Se on vuodelta 1626. Sitä vanhemmista puukirkoista ei ole juurikaan jäljellä enää kuin historialliset kirjoitukset, eikä monissa tapauksissa niitäkään. Monen vanhan kirkon sijainti sentään tiedetään. Paikalta saattaa löytyä joskus kasvillisuuden seasta jopa kappale kivijalkaa...

Hyvin vanhoja kivikirkkoja sen sijaan löytyy - jos ei nyt hyvin, niin kuitenkin muutamia. Maamme vanhin kivikirkko löytyy Jomalan kunnasta Ahvenanmaalta. Se on rakennettu noin 1270-1290. Kirkko on jopa käytössä edelleen. Tuosta kirkosta ei ole itselläni kuvaa, joten mennään siis niihin vanhimpia kirkkoja esittäviin kuviin, joita itseltäni tästä blogista jo julkaistuina löytyy ja katsellaan niiden valossa, mikä oli ominaista maamme kirkoille keskiajalla.

Kuvassa on Isonkyrön Vanha kirkko 1500-luvun alkuvuosikymmeniltä. Yleensä vanhimmat meiltä löytyvät kivikirkot ovat suorakaiteen muotoisia ja vailla sen kummempia arkkitehtoonisia erikoisuuksia. Näissä kirkoissa on yleensä pienet sivusiivet molemmin puolin, joista pohjoispuolella olevassa sijaitsi sakasti ja eteläpuolella asehuone. Alttari rakennettiin kirkon itäosaan. Kattona oli korkealle kohoava jyrkkä satulakattokatto. Kellotapuli oli yleensä erillinen ja ainakin tapulin alaosa oli monesti kivirakenteinen. Yleisesti ottaen kirkot olivat ulkoisesti keskenään hyvin samannäköisiä.

Kirkkojen päätykolmiot koristeltiin monesti tilillä erilaisin kuvioin, kuten tässä Hollolan 1500-luvun alussa valmistuneessa harmaakivikirkossa on tehty. Kirkon seinät olivat hyvin paksuja ja vaikutelma monesti suorastaan linnamaisen jyhkeä.

Historian saatossa kirkkojen suurin uhka on ollut tulipalo. Ukkosenjohdattimia kun ei ollut ja kynttilöitä käytettiin paljon niin valaisussa, tunnelmantuojina kuin myös lämmitystarkoituksessa. Historia tuntee monta traagista tapausta, jossa jopa lähes uusi kirkko on tuhoutunut salaman sytyttämänä. Tämän uhkan edessä eivät kivikirkotkaan olleet turvassa.

Sarja jatkuu ensi kuussa.


lauantai 4. huhtikuuta 2015

Reisjärven kirkko

Julkaisin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Reisjärven kirkon kuvan edesmenneellä kuvablogi.com -sivustolla viitisen vuotta sitten. Sitten kävi niin, että kirkossa alkoi suuri peruskorjaus ja kirkon ulkonäkö muuttui niin paljon, ettei tuo kuva enää ollut yhtään ajan tasalla. Talvilomalla tuli nyt sitten vihdoinkin käytyä tuota uusittua kirkkoa katsomassa. Ajoitus oli oikein hyvä, sillä paikalla sattui kuin sattuikin olemaan seurakunnan työntekijä, joka ystävällisesti laski minut sisälle ja sytytteli jopa valot kuvaamista varten. Erinomaista! Kiitos vielä kerran. Katsotaan kirkkoa ensin kuitenkin ulkopuolelta.

Reisjärven kirkko on arkkitehti Anton Wilhelm Arppen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1820. Kirkko sai nimekseen Elisabethin kirkko.

Itselleni oli yllätys, että kirkko on peräisin 1800-luvun alusta. Ulkonäkö ei jotenkaan viittaisi siihen. Kirkon esitteestä selvisikin,  ettei kirkko olekaan enää nykyisin sellainen, minkälaiseksi se alunperin valmistui. Sille tehtiin laaja peruskorjaus vuonna 1900. Silloin arkkitehtinä oli W.A. Tötterström. Tuolloin todennäköisesti alunperin kirkon uusklassinen ulkoasu sai nykyisen uusgoottilaisen ilmeensä. Uusgoottilaisia kirkkoja meiltä löytyy monia, mutta harvat niistä ovat puurakenteisia.

Toinen merkittävä korjaus, jossa kirkon ja tapulin ulkopintoja korjattiin merkittävästi ja kirkko sai peltikatteen ja uudet portaat, tehtiin aivan äskettäin, vuonna 2013. Tuolloin myös ulkomaalaus uusittiin täydellisesti. Nykyinen maalaus tuo myös kirkon arkkitehtooniset yksityiskohdat kauniisti esille. Ero vanhaan on huomattava.

Kirkkosalista saa yleensä parhaan kuvan urkuparvelta, mutta sinne ei läheskään aina pääse. Nyt pääsin. Istumapaikkoja kirkkosalissa on 700 henkilölle. Alttaritaulu on vuodelta 1911 ja sen on maalannut taidemaalari Arthur Heinckell.

16-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat ja vuodelta 1981.


















Kokonaisuuteen hyvin sopiva kellotapuli seisoo kirkon vieressä. Sen kahdesta vaskikellosta toinen on edellisestä kirkosta säilynyt ja peräisin vuodelta  1773. Toinen, suurempi kello, on valmistettu vuonna 1861.

















Reisjärven kirkko on nyt, peruskorjauksen jälkeen erittäin kaunis kirkkorakennus. Tämä kuva kymmenen vuoden takaa ilmentää, millainen se oli ennen vuotta 2013. Jo uudella värisuunnitelmalla kirkko muutti ilmeensä, vaikka tuossa korjauksessa tehtiin paljon muutakin. Kovin hyväkuntoiseksi kirkkoa ei voinut väittää, joten remontti tuli tarpeeseen. 1980-luvun alussa jopa kirkon huipulla sijaitseva risti putosi myrskyssä alas. Tämä alaspudonnut risti löytyy nykyisin kirkon kupeessa sijaitsevasta kotiseutumuseosta.

Hautausmaan laidalla sijaitsee vanha pappilan vilja-aitta 1700-luvun lopulta. Se siirrettiin tälle paikalle vuonna 2008.

Osoite: Reisjärventie 15, Reisjärvi