tiistai 12. joulukuuta 2017

Illan kevennys!

Muistakaapa että tontut liikkuvat nyt lumien tultua ahkerasti ja saattavat jäädä pidemmäksikin aikaa. Tämäkin tonttu on talvehtinut täällä jostain syystä jo useita päiviä ikkunanlaudalla. Miettineekö mitä mieltä pitäisi meikäläisestä olla. :)


lauantai 9. joulukuuta 2017

Kärsämäen kirkko

Kärsämäen nykyinen kirkko on järjestyksessä paikkakunnan toinen kirkko. Ensimmäinen rakennettiin 1765, mutta se purettiin pienuutensa ja huonokuntoisuutensa (!) tähden jo vuonna 1841. Nykyinen kirkko on seissyt tällä paikalla vuodesta 1842.

Kirkon rakennustyömaalla vastaavana mestarina toimi tunnettu kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski. Tämä kirkko ei silti ole hänen omaa tuotantoansa, vaan sen piirustukset laati tunnettu Garl Ludvig Engel. Kirkko poikkeaa hieman Engelin puukirkkojen valtavirrasta. Siinä ei ole lainkaan tuota niin Engelin ristikirkoille tyypillistä keskiosan ulkokupolikattoa ja sen tähden se ei myöskään ole Engelin yleensä niin suosima "keskeiskirkko" jossa keskiosa on hallitseva ja sivulaivat pienemmät. Lisäksi kirkossa ei ole lainkaan viisteitä. Muissa suunnittelijan ristikirkoissa sisäviisteet ovat hyvin yleisiä, mikä kasvattaa kirkon keskiosaa.

Kun kirkkoon astuu sisälle, matala keskikupoli löytyy. Ulkoisesti se on saatu häviämään aumakattojen alle täysin.

Tapuli poikkeaa hieman kirkon muotoilusta. Siitä löytyy viisteitä ja monikulmainen kupolikatto. Myös sen suunnittelija on eri. Tapulin piirsi Engelin kuoleman jälkeen hänen työnsä jatkaja Ernst Lohrmann ja se valmistui hieman kirkon jälkeen vielä samana vuonna.


Osoite: Frosteruksenkatu 16, Kärsämäki

tiistai 5. joulukuuta 2017

Kolme kuvaa keskustasta

Tampere virittäytyy hiljalleen joulutunnelmaan. Jos maassa olisi lunta edes parin hiutaleen verran, olisi tunnelma jo huomattavasti parempi. No, ehtiihän tässä vielä ja onhan tuo pieni kuurakin sentään jotain, onhan?

Yksi "jouluisimmista" rakennuksesta, siis ainakin valaistuksensa osalta. :)

Keskustorille on perinteiseen tapaan rakennettu monen kehuma joulutori...

... ja tällaisen kuusen ympärille voi mennä pyörimään piirileikkejä, jos joulutorilla kierteleminen ei riitä, tai muuten vain ahdistaa. :)

lauantai 25. marraskuuta 2017

Multian kirkko

Multia on pieni 1600 asukkaan paikkakunta Keski-Suomessa. Paikkakunnan Evankelis-Luterilainen seurakuntakin sinnittelee niin ikään edelleen itsenäisenä. Vaikka paikkakunnan väkiluku on menneinä vuosisatoina ollut hivenen suurempi, silti seurakunnan kirkko on aina ollut väkimäärään suhteutettuna todella suuri.

Multian kirkko valmistui vuonna 1796 kirkonrakentaja Matti Åkergrenin johdolla.
Nykyisin kirkko on tosin täysin erilainen, kuin miksi se alunperin valmistui.

Alunperin kirkko oli ristikirkko, jossa oli erillinen Erkki Leppäsen rakentama kellotapuli vuodelta 1810. Vuoden 1900-remontissa tuo huonokuntoiseksi käynyt tapuli purettiin pois ja kirkon itäsakaraa pidennettiin huomattavasti. Tuon sakaran jatkoksi rakennettiin goottilainen kellotorni. Kirkon alttari ja sen takana ollut sakaristo siirrettiin  eteläsakarasta länsisakaraan ja kirkko muuttui näin päätytornilliseksi pitkäkirkoksi, jossa torni sijaitsee itäsakarassa tavanomaisemman länsisarkaran asemesta. Uudistukset suunnitteli arkkitehti K.V. Reinius. Täysin muuttunut kirkko vihittiin uudelleen käyttöönsä syyskuussa 1900. Läheskään kaikki eivät muutoksiin olleet tyytyväisiä. Muun moassa Heikki Klemetti luonnehti uusittua kirkkoa "vandaalien tuhoamaksi".

Kirkon nykyinen tiilenpunainen väri on sen alkuperäisväri. Välillä kirkko on ollut valkoinen. Punainen väri kirkolle palautettiin vuonna 1972.

Melkoisen historian on Multian kirkko käynyt läpi. Suurimmat muutokset ovat ulkonäöllisiä, ja niitä pääseekin hyvin katselemaan, vaikka kirkko ei TIEKIRKKO-ketjussa mukana olekaan. Näin tietämättä millainen kirkko alunperin tarkalleen on ollut itselleni kävi mielessä, että kirkko saattaa olla jopa paremman näköinen näin pitkäkirkkona kuin mitä se olisi ollut alkuperäisessä muodossaan. Nyt se on tietyllä tavalla paljon ainutlaatuisempi.

Osoite: Kirkkoraitti 2, Multia



tiistai 21. marraskuuta 2017

Harmaan päivän Hornetit ja Hawkit

Muutamia päiviä sitten tuli käytyä Länsi-Tampereella ja samalla päätin pyörähtää myös Tampere-Pirkkalassa, kun reitin varrelle mukavasti osui. Kovin oli harmaa päivä ja otokset sen mukaisia. :) Mutta näin tällä kertaa, kyllä tämä tästä vielä värikkäämäksi muuttuu viimeistään ensi kesän koitteessa. Toisaalta harmaa sävy sopii näihin sotilaskoneisiin ihan hyvin.

Hornet! Jossain vaiheessa koko Hornet-laivasto siirtyi meidän ilmailuharrastajien suureksi suruksi Tikkakoskelle. Myöhemmin kävi ilmi, ettei Tikkakoskelta lennetä edes Hornetilla Suomenlahdelle tarpeeksi nopeasti jos tarve vaatii (näin olen ainakin kuullut). Pirkkalassa siis on ilmeisesti nyt jatkuvasti taas Hornet-miehitys paikalla.

Heti perässä turvallisen välimatkan päässä saapui platalle toinen HN.

Meteli on näissä uskomaton jopa laskussa noususta puhumattakaan. Mutta on siinä sitten sitä suorituskykyäkin!

Casa-kuljetuskone! Enpäs olekaan tainut nähdä puoleen vuoteen. Harmaa kone harmaata taustaaa vasten. Tuohan näyttää melkein tyylikkäältä. :))

Seuraavaksi minulla löikin hetki tyhjää, että mikäs sirkuskone se tämä on. Hawk-koulutuskonehan se on, mutta väritys... Tarkistettuani asian ilmeni, että kyseessä on yksi maamme ilmavoimien Sveitsistä ostamista käytetyistä Hawk-koneista, jotka on jätetty entisen omistajan väreihin. Kaikkiaan 18 konetta. No hyvä, hyvä. Piristävät muuten nykyisin niin harmaata sotilaskoneiden rivistöä!

Kuten ehkä arvata saattaa, liikennettä kentällä oli suhteellisen runsaasti. Siinä ohessa saapui vielä pari reittilentoa, mutta jätetään ne toiseen kertaan. Mielestäni kohtuuhyvä saalis puolen tunnin otannaksi harmaudesta huolimatta. Ja Sveitsin Haukka teki reissusta minulle jopa merkittävän!

lauantai 18. marraskuuta 2017

Iin kirkko

Iissä on ollut historian saatossa monta kirkkoa. Seurakunta perustettiin jo 1300-luvulla ja nykyinen kirkko on järjestyksessä jo kahdeksas.

Voisi sanoa, että kirkko on aika tyypillinen 1950-luvun kirkkorakennus ainakin muotojensa puolesta. tämäntyyppisiä kirkkoja ovat esimerkiksi tässä kirkkosarjassa aikaisemmin esitellyt Kyyjärven ja Tikkakosken kirkot. Iin nykyinen kirkko valmistui vuonna 1950. Arkkitehteinä toimivat Gustaf Stradberg ja Aarne Hytönen. Istumapaikkoja kirkossa on 500 henkilölle. Alttaritaulun on maalannut Eero Nelimarkka. Kirkon sisustus on lämminhenkinen ja kaunis. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuosina 1993-1995.

Omintakeisen näköinen kellotapuli sopinee kirkon tyyliin hyvin. Sen kellot ovat kotimaisen Lokomo Oy:n valamat. Kirkkoon käydään sisään tapulin kaariholvin kautta. Varsinkin rannikoiden kirkoista löytyy paljon ns. votiivilaivoja. Tässäkin kirkossa sellainen riippuu kirkkosalin katosta, mutta eräänlainen sellainen löytyy myös kellotapulin huipusta!


Osoite: Puistotie 3, Ii


lauantai 11. marraskuuta 2017

Ulvilan Pyhän Olavin kirkko

Keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat enimmäkseen keskenään hyvin samakaltaisia. Suurimmat erot ovat yleensä kirkon sisäpuolella. Ulvilan kirkko tuo hieman poikkeusta tähän "harmaaseen kokoelmaan", mutta senkin suhteen ne poikkeukset ja samalla kirkon arvokkaimmat osaset löytyvät sen sisäpuolelta, jonne en valitettavasti ovien ollessa kiinni päässyt. Mutta tutustutaanpa kuitenkin ulkokuvan lisäksi näin tekstimuodossa.

Kirkko on järjestyksessä Ulvilan toinen kirkko. Ensimmäinen rakennettiin ehkä jo 1200-luvun alussa. Tämä nykyinen valmistui sekin jo vuosien 1495 - 1510 -välisenä aikana.

Ulvilan kirkko on maassamme erittäin arvokas kirkkorakennus. Se on ainoa nykypäiviin saakka säilynyt rakennus keskiaikaisesta Ulvilan kaupungista. Erillinen 1750-luvulta peräisin oleva tapuli on alunperin ollut sipulihuippuinen, mutta muutettiin nykyiseen muotoonsa 1862 -korjaustyön yhteydessä.

Kirkon sisältä löytyy poikkeuksellisen paljon säilynyttä keskiaikaista esineistöä; Krusifiksi (1430-luvulta), suojeluspyhimys Pyhän Olavin veistos (1430-luvulta), veistos "Pyhä Anna kolmantena" (1400-luvulta), ehtoolliskalkki (keskiajan lopulta) ja keskiaikainen messukasukka. Lisäksi hieman nuorempaa vuosikertaa edustavat saarnatuoli (1657), penkit joista vanhimmat vuodelta 1617, kuninkaanpenkit (1790), alttaritaulu (1700-luvulta) ja virsitaulu (1700-luvulta).

Kirkon alttaripöytä on keskiaikaiseen tapaan muurattu ja sen vasemmalla ja oikealla puolella ovat katokselliset piispan ja papin penkit! Lisäksi kirkosta löytyy useita, jopa 1300-luvulta peräisin olevia hautamuistomerkkejä, joista osa on noteerattu lajissaan jopa maamme hienoimpiin kuuluviksi.

Kirkon ulkopäätyjen koristus on tavanomaista rikkaampi, mutta tyypillinen Satakunnan keskiaikaisille harmaakivikirkoille.

Tämän kirkon kohdalla tuli tunne, että tulen käymään katsomassa sitä vielä joskus uudelleen ihan ajan kanssa. Kirkko on mukana myös TIEKIRKKO-ketjussa, joten sitä pääsee ihmettelemään sisäpuoleltakin. Suosittelen tutustumaan kun kohdalle sattuu!


Osoite: Saarentie 2, Ulvila

lauantai 28. lokakuuta 2017

Lappajärven kirkko

Lappajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1637. Nykyinen kirkko on järjestyksessä seurakunnan toinen ja sekin valmistui jo 1765, eli se on selvästi vanhempi kuin enin osa säilyneistä puukirkoistamme. Vastaavana rakennusmestarina toimi maineikas Matti Honka. Kirkko tapuleineen ja ympäröivine hautausmaineen sijaitsee kauniilla paikalla kirkkoniemessä Lappajärven rannalla. Katsotaan tarkemmin.

Ulkoapäin kirkko on varsin tyylipuhdas 1700-luvun kirkkorakennus ulkoviisteineen, korkeine kattoineen ja pienine keskihuippuineen. Tässä kuvassa näkyy myös oikeaan sivusakaraan tehty lisäjatkos, jossa sijaitsee kirkon sakaristo. Tämä käsitykseni mukaan lisättiin kirkkoon myöhemmin, vasta 1800-luvulla. Tosin edellä mainittua en saanut mistään luotettavasti varmistetuksi. Jos joku lukija tietää, otan tiedon mielihyvin kommenttikentässä vastaan.

Vuonna 2015 kirkolle tehtiin peruskorjaus, joten se on varsin hyvässä kunnossa. Istumapaikkoja on n. 500. Viereinen

Jos katsot tarkemmin, huomaat jotain tavallisuudesta poikkeavaa; alttari on sakaroiden kulmauksessa ja urut vastaavasti paikassa, jossa alttari yleensä sijaitsee. Järjestely kaikesta päätellen toimii. Pappi on lähellä seurakuntaa ja urkujen viereen mahtuu suurempikin kuoro istumaan mukavasti omaan tilaansa. Vastaavaa järjestelyä en muista aikaisemmin nähneeni.

Saarnastuoli on alkuperäinen ja vuodelta 1765. Nykyisen alttaritaulun maalasi Ilmari Launis 1915. Urkurakentamo Heinrichin valmistamissa uruissa vuodelta 1987 on 22 äänikertaa. Edelliset urut sijaitsivat urkuparvella vastakkaisella puolella kirkkosalia.

Tapuli ei ole yhtä alkuperäisasuinen kuin kirkko, Sitä muuteltiin varsin paljon 1840-luvulla. Rakennusmestarina tuolloin oli Jaakko Kuorikoski. Tapulissa on kaksi kelloa.

Vaivaisukon tekijää ei ilmeisesti tiedetä. Se saatettiin nykyasuunsa tapulin muutostöiden yhteydessä.

Osoite: Kirkkoniemi, Lappajärvi







keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Pikapyrähdys Helsinki-Vantaalla

Helsingin reissun yhteydessä minulla oli mahdollisuus pikaiseen kuvaussessioon isomman kiitotien varrelta. Jos joku on kiinnostunut, kuvauspaikka löytyy Vantaalta Katriinantieltä (n. 10-30 välinen alue), jossa pääseekin varsin hyvään näkymään kiitoteille. Koneita tuli ja meni kahden minuutin välein, mutta koska enin osa oli kotoista Finnairin kalustoa, en nyt ihan joka koneen kohdalla antanut kameran sulkimen laulaa. En myöskään kuvannut niitä samoja koneita, joita näkyy tuon tuostakin Tampere-Pirkkalan kentällä. Pikaiselta visiitiltä tässä muutama kuva:

Nousussa Finnairin pätkä-Airbus ja kuten tienvarren katulampusta voi päätellä, varsin lähelle koneita pääsee. :) 150-200 millisellä obiskalla pärjää tässä hyvin.

Ja kun kerran ensin pätkä, tässä sitten vastapainoksi pitkä. Molemmat koneet silti Airbusin pikkusarjaa 320. Rekisteritunnuksia googlailemalla voi itse kukin etsiä koneista tarkempia tietoja, jos kiinnostaa.

Tässä sen sijaan mennään jo laajarunkoisten puolelle. A330. Nykyisin pärjätään kahdella moottorilla pitkänmatkankin koneissa aika pitkälle.

Kuinkas sattuikaan, lentoyhtiö joka jätti muutamia päiviä sitten konkurssihakemuksen näyttää vielä ainakin toistaiseksi lentelevän.
Air Berlinin D-ABZI.

SAS:in konetta heti vanavedessä. Kylläpäs nyt tätä A320-sarjaa pukkaa. No, suosittu on suosittu.

Hyvää matkaa vaan, minne sitten ikinä lentelettekin. :)

Iceland Air, Islannin kansallinen lentoyhtiö ja ainoa tällä kertaa bongattu Boeing, Tarkalleen 757. Nousussa ilta-aurinkoa vasten.

Kuvaussää oli melkoisen hieno ja aurinkokin paistoi melkein oikeasta suunnasta. Tähän aikaan vuodesta kuitenkin alkaa tulla pimeä varhain. Ehkä ensi kerralla ehtii kentän vierellä viettää hieman enemmän aikaa.


lauantai 21. lokakuuta 2017

Mikael Agricolan kirkko

Helsingin keskustan kirkkojen kuvaaminen on monesti erittäin vaikeaa. Suuret kirkot sijaitsevat yleensä alueella, jossa ympäröivät korkeat rakennukset estävät tehokkaasti menemisen tarpeeksi kauas kohteesta. Myös kirkko saattaa sijaita hyvinkin pienellä tontilla ja olla kaiken lisäksi vielä harjun päällä, kuten tämän kertainen esittelyn kohde. Yhtälö on vaikea.

Avuksi tuli Sigman laajakulma 10-20mm F3,5 EX HSM, joka joutuikin taannoisella pääkaupungin kirkkojen kuvausreissulla tosipaikan eteen. Pienen zoomin ansiosta laajakulmaa voi tarvittaessa pienentää. Sitä tarvetta ei tosin ollut tässä tapauksessa, mutta nyt viimein asiaan, eli Agricolan kirkon esittelyyn.

Tämä suuri kirkko sijaitsee Eiran kaupunginosassa. Se rakennettiin vuosina 1933-1935 ja se edustaa rakennustyylillisesti funktionalismia. Sen suunnittelijat ovat arkkitehdit Lars Sonck ja Arvo Muroma

Funktionalismi syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana. Aikana, jolloin rakentamisen piti olla tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Muodot olivat hyvin pelkistettyjä. Tämä näkyi funtionalistisissa kirkoissakin hyvin erilaisena rakennuskielenä, kuin 1800-luvun klassismi (vrt.Helsingin tuomiokirkko), uusgotiikka (vrt. Helsingin Johanneksen kirkko) tai 1900-luvun alun Kansallisromantiikka (vrt. Tampereen tuomiokirkko). Sodat osaltaan vaikuttivat uuden tyylisuunnan syntymiseen. Tyylisuunnan, joka tunnetaan monesti komeana, suurena ja vaikuttavana, mutta kovin pelkistettynä noihin aiemmin mainittuihin verrattuna.

Tämän kirkon maamerkki on sen korkea torni, joka 97-metrisenä kohoaa jopa 103 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Tornin perusteella kirkko näkyykin varsin kauas. Sinne on suhteellisen helppo löytää, mutta varsinkin tilaisuuksien kannalta parkkipaikkoja on niin niukasti, ettei niistä voi edes mainita. No, ehkä tähän kirkkoon saavutaan jollain muulla liikennevälineellä, Helsingissä kun ollaan.

Kirkko on Helsingin evankelis-luterilaisen Mikael Agricolan seurakunnan pyhäkkö. Mielenkiintoinen oli tieto, että myös Suomen Anglikaanisen kirkon, Saint Nicholaksen seurakunta toimii tässä kirkossa.

Osoite: Tehtaankatu 23, Helsinki




lauantai 14. lokakuuta 2017

Haapamäen kirkko

Tämänkertaisen kirkon kuva ei ole aivan perinteinen, vaan päätin hieman leikkiä sekä tasojen että HDR-tekniikan kanssa. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, mutta julkaisen sen eräänlaisena "väriläiskänä" muuten ehkä niin vakavamielisten kirkkokuvieni joukossa. Nyt siis Haapamäen kirkon esittelyyn.

Keuruulla, Keski-Suomessa, sijaitsee 1500 asukkaan Haapamäki -niminen taajama. Kylä oli aikoinaan merkittävä ja vilkas rautateiden risteysasema. Nykyisin elämänmeno on Haapamäellä huomattavasti hiljentynyt.

Koska alue oli vielä 1900-luvun alkupuolella suhteellisen vilkasliikenteinen, katsottiin tarpeelliseksi rakentaa sinne oma kirkko. Tontti saatiin lahjoituksena vuonna 1931. Kirkkoa alettiin rakentaa pian tämän jälkeen, mutta tulevasta talvisodasta ja sitä seuranneesta rakennustarvikepulasta johtuen kirkon rakentamisesta tuli varsinpitkäaikainen projekti.

Monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1953 arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnittelema jyrkkäkattoinen, tiilirakenteinen pitkäkirkko oli valmis. Kirkko oli valmistuessaan maamme ensimmäisiä monitoimikirkkoja, jonka yhteyteen oli rakennettu seurakuntasali ja kerhotiloja. Kirkon salissa on 300 istumapaikkaa ja seurakuntasalissa noin 100. Kirkkosalin alttariosa on muuta salia matalampi, ja alttaritaulun paikalla on koruton risti. 

Haapamäellä on mielenkiintoinen historia maamme rautatieliikenteessä. Kylässä sijhaitsee myös yksi maamme erikoislaatuiusista huvipuistoista, Haapamäen höyryveturipuisto. Nähtävää ja koettavaa siis pienestä kylästä löytyy yllättävän paljon. Vielä nykyisinkin.

Osoite: Riihontie 16, Haapamäki

lauantai 7. lokakuuta 2017

Sääsmäen kirkko

Joskus aikaisemmin esitellessäni Valkeakosken kirkkoa, kerroin sen pahoista kosteusvaurioista. Näitä vaurioita on sittemmin tiettävästi jonkin verran korjattu. Jos ne olisi saatu korjattua täydellisesti, olisi tuo Valkeakosken kirkko todennäköisesti Sääksmäen seurakunnan pääkirkko. Koska näin ei kuitenkaan ole, seurakunnan pääkirkkona toimii tällä hetkellä Sääksmäen kirkko. Katsotaanpa kirkkoa tarkemmin tarkemmin.

Tämä harmaakivikirkko on huomattavan vanha. Sen todennäköiset rakennusvuodet sijoittuvat vuosien 1480-1510 -väliselle ajanjaksolle. Tätä vanhinta osaa kirkosta on tosin enää jäljellä vain itäinen ja läntinen pääty ja hieman niitä yhdistävää seinämateriaalia. Muutoinkaan kirkko ei ole likimainkaan alkuperäisasussaan muutoin kuin pohjamuodoltaan. 1800-luvun puolivälissä kirkko muutettiin jopa ristikirkoksi rakentamalla siihen molemmin puolin isot sivusakarat. Näin saatiin myös huomattavan paljon lisää istumapaikkoja kirkkosaliin. Vuoden 1929 toisena pääsiäispäivänä tämä laajennettu kirkko tuhoutui tulipalossa. Samoin kellotapulin yläosa. Palon jälkeen sivusakaroista päätettiin luopua ja palauttaa ilme alkuperäisen kaltaiseksi. uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1933. Jåälleenrakennus tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta.

Sääksmäen kirkko on nykyasussaan hieno kirkkorakennus, jota kannattaa käydä katsomassa. Kirkko on myös mukana Tiekirkko-ketjussa, joten sisällekin sitä pääsee katselemaan!


Kirkkovainiontie 10, Sääkmäki, Valkeakoski

tiistai 3. lokakuuta 2017

Syksyn väriä puussa ja maassa

Taas on se aika vuodesta, jolloin puiden pudonneet lehdet käyvät melkein kukista. Sikäli kun sateilla on sen verran taukoa, että niitä pääsee katselemaan!


lauantai 30. syyskuuta 2017

Aleksanterin kirkko

Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa sijaitseva Aleksanterin kirkko on Tampereen seurakunnallisessa historiassa merkittävä rakennus. Valmistuessaan vuonna 1881 siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko aina vuoteen 1923 asti, jolloin vuonna 1907 Jussinkylään valmistuneesta Johanneksen kirkosta tehtiin tuomiokirkko. Aleksanterin kirkko kuului kuitenkin tuomiokirkkoseurakunnalle vuoteen 1953 saakka, jolloin uudessa seurakuntajaossa syntynyt Pyynikin seurakunta sai Aleksanterin kirkon pyhäkökseen. Tämä seurakunta lakkautettiin ja liitettiin tuomiokirkkoseurakuntaan vuonna 1914, joten tänä päivänä Aleksanterin kirkko on jälleen yksi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista.

Suuresta kirkosta on keskellä kaupunkia vaikea saada otetuksi  kokonaiskuvaa. Tämäkin on otettu melko laajakulmaisesti. Arkkitehtoonisesti tämä Theodor Deckerin suunnittelema tiilikirkko edustaa ns. mannermaista katedraalityyliä, josta löytyy sekä uusgotiikan että romaanisen kauden tyylipiirteitä.

Suuri kirkko on saanut nimensä rakennusajankohtansa hallitsijan, Venäjän keisari Aleksanteri II:n mukaan. Sen sisälle mahtuu istumaan 1430 henkilöä. Kirkkosali on kolmilaivainen ja ns. basilika-tyylinen. Massiiviset parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta koko kirkkosalin.

Kirkon historiaan sisältyy myös dramaattisia vaiheita. Ensimmäisen, vuonna 1937 suoritetun peruskorjauksen yhteydessä kirkossa syttyi tulipalo, joka tuhosi sen kirkkosalin lähes kokonaan. Arvokas kirkko saatiin kuitenkin korjatuksi jälleen käyttöön vuoden 1938 -aikana.

Kaiken kaikkiaan Aleksanterin kirkko on hyvin merkittävä kirkkorakennus, jota kannattaa käydä katsomassa kun paikkakunnalle osuu. Kovasta käytöstä huolimatta kirkko on mukana tiekirkko-ketjussa, joten sitä pääsee kesäajalla katselemaan tilaisuuksien ulkopuolella myös sisäpuolelta. Kirkon ympärillä on Pyynikin kirkkopuisto ja vanha, vuonna 1880 käytöstä poistettu hautausmaa historiallisine muistomerkkeineen.


Osoite: Pyynikin kirkkopuisto, Tampere

lauantai 23. syyskuuta 2017

Huutoniemen kirkko

Huutoniemen kirkko sijaitsee Vaasan kaupungissa. Se valmistui vuonna 1964 ja edustaa rakennustaiteellisesti betonibrutalismia. Tuota ehkä jopa eniten mielipiteitä jakavaa arkkitehtuurin suuntausta, jonka hedelmiä näkyy meidänkin maassamme muutamissa kirkoissa ja joka kukoisti 1950-1970 -luvuilla. Eräs tunnetuimmista tämän tyylin edustaja on Järvenpään kirkko, jota on jossain jopa maamme rumimmaksi kirkoksi haukuttu. Oli miten oli, mielipiteitähän tämä tyyli jakaa ja ne ovat usein voimakkaasti joko puolesta tai vastaan.

Tämä arkkitehtuurin muoto kehittyi vastakohtana hillitylle modernismille. Jos mietimme nimenomaan kirkkoarkkitehtuuria, tämä olikin taatusti jotain sellaista, mitä ei koskaan aikaisemmin ollut nähty. Myös kirkoissa haluttiin tuohon aikaan vastakohtaa esimerkiksi puukirkkojen pehmeille uusklassisille linjoille. Kansallisromantiikka tuotti omat luomuksensa 1900-luvun alun vuosikymmeninä, mutta niissäkin oli voimakas perinteen tuntu läsnä. Uudet rakennusmenetelmätkin antoivat uusia mahdollisuuksia vrt. ajan betonielementtitalot.

Uuden luomisessa mentiinkin sitten ikään kuin toiseen äärimmäisyyteen. Brutalistisissa kirkoissa ja rakennuksissa ylipäänsä, on tyypillistä raa'at betonipinnat, joita ei lainkaan pintakäsitelty tai silotettu. Ikkunat ovat monesti matalia, pienikokoisia, suorakaiteen muotoisia ja niitä on suhteellisen vähän. Muotokieli oli selväpiirteistä ja minimalistista. Laatikkomaisia linjoja suosittiin.

Huutoniemen kirkon suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Hän on suunnitellut tämän kirkon lisäksi niin ikään brutalistisen Tapiolan kirkon ja lähinnä muuta modernismia edustavan pyramidimaisen Hyvinkään kirkon. Huutoniemen kirkon salissa on istumapaikat 350 henkilölle. Sisäseinät ovat tyylin puhdasoppisuudesta hieman poiketen erikoistiiltä. Ne sopivat kuitenkin harmaasävyisinä kokonaisuuteen hyvin ja tuovat mieleen käsittelemättömän betonipinnan. Lattia on niin ikään tiiltä. Alttaripöytä on marmoria.

Huutoniemen kirkko ei ole tiekirkko, mutta vaikka sisätiloihin ei sattuisi pääsemäänkään, se tarjoaa jo ulkoapäin katsottuna melkoisen erikoisen kirkkoelämyksen. Ja myös hyvin monia mielenkiintoisia kuvakulmia niitä hakevalle.

Osoite: Kuninkaantie 1, Vaasa








lauantai 16. syyskuuta 2017

Säynätsalon kirkko

Tämän kirkon olen esitellyt joskus kauan sitten aiemminkin, mutta saatuani kohteesta myös sisäkuvan tulin siihen johtopäätöseen, että uusintakierros on paikallaan. Kirkkohan sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungin kupeessa entisen Säynätsalon kunnan alueella. Vuodesta 1993 alue on kuulunut Jyväskylään. Säynätsalon kirkko on mielenkiintoinen sekä ulkoapäin omalla omintakeisella tyylillään, että varsinkin sisältä, jonka osalta se olikin erityisen komea.

Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lingren ja Bertel Liljeqvist. Se valmistui vuonna 1927. Muodoltaan se on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka sivulaivassa sijaitsee pieni seurakuntasali. Rakennusmateriaali on tiili, joka on pintarapattu. Kellotornin huippu henkii barokkia. Poikkeuksellisesti sen ylimmässä kohdassa sijaitsee ristin yläpuolella kukko! Erilaiset vaaleanpunaiset, jopa pinkit sävyt olivat muodissa kirkkojen väreinä 1900-luvun alun vuosikymmeninä.

Ja tässä se lupaamani sisäkuva. Tämä on yllättävän hieno ja tunnelmallinen kirkko sisältä. Alttaritaulun on tehnyt taidemaalari Hanna Rönnberg. Salista löytyy myös useita taidemaalari Antti Salmenlinnan lasimaalauksia. Puinen krusifiksi on kuvanveistäjä Gunnar Finnen työtä. Muuten kirkkosalin taiteellisesta koristelusta ovat vastanneet taidemaalari Paavo Leinonen ja koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Salissa on kaikkiaan 400 istumapaikkaa.

Säynätsalon kirkkoon liittyy olennaisesti paikkakunnalla toimineen saha- ja vaneritehtaan, Parviaisen tehtaan Oy:n johtaja Hanna Parviainen. Tämä kauppaneuvos oli tunnettu monista lahjoituksistaan, joihin tämä Säynätsalon kirkkokin lukeutuu. Ilman tällaista lahjoittajaa, pienen paikkakunnan kirkosta ei todennäköisesti olisi ollenkaan tullut näin hienoa.

Osoite: Kirkkotie, Säynätsalo, Jyväskylä







sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kampin Hiljaisuuden kappeli

Helsingin Kamppiin Narinkkatorin laidalle valmistui vuonna 2012 niin erikoinen rakennus, että se sai varmasti monet hieraisemaan silmiään. Tämä itse asiassa melkoinen puurakentamisen mestarinäyte on täysin ikkunaton ja muotoilullisestikin niin omintakeinen, että monelle ehkä tulee mieleen kurkata sen sisäpuolellekin mitä sieltä oikein löytyy. Mielenkiinnon herättäminen varmaan lienee tarkoituskin.

Kappelin suunnitteli kolme arkkitehtiä; Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Sen muodot ovat saaneet osakseen laajaa huomiota jopa ulkomaita myöten. Se on vähän kuin Nooan arkki, tosin ilmeisesti kuitenkin alkuperäisversiota pienempi. :) Katsotaan sisälle.

Sisälle astuttaessa alkaa selvitä rakennuksen nerokkuus. Tervaleppälankuilla verhottu sisätila kätkee ympäröivän kaupungin äänet hyvin tehokkaasti ulkopuolelleen. Samaa ideologiaa palvelee ikkunattomuus. Tunnelma on hyvin rauhoittava ja ympäröivä akustiikka sellainen, että selvästi kappelissa ollaan.

Nimen omaan rauhoittumiseen tämä kappeli itse asiassa rakennettiinkin. Kappeli on Helsingin Ev. Lut. seurakuntayhtymän omistama, mutta mitään suurempimuotoista kirkollista toimintaa siellä ei järjestetä. Tila on tarkoitettu pelkästään hiljentymiseen, mikä varmasti on monesti kaupungin hälinässä ihan tarpeen. Pieniä rukoushetkiä ja muita hiljentymisiä järjestetään kuitenkin säännöllisesti. Hyvän akustiikan johdosta kappelissa järjestetään myös pienimuotoisia konsertteja. Esim. kasteisiin ja vihkimisiin tilaa ei sen sijaan käytetä. Kappelin aukioloaikoina paikalla on seurakuntien ja sosiaalihuollon työntekijöitä.

Kampin kappeli on varmasti sellainen erikoisuus, että se herättää huomiota ohikulkijoissa. Jo ensimmäisen puolen vuoden kuluessa sen avautumisesta, sitä kävi katsomassa yli 50 000 henkilöä. Tätä kannattaa käydä katsomassa jos paikalle osuu. Kappeli sijaitsee osoitteessa Simonkatu 7. Pääsääntöisesti kappeli on ollut avoinna joka päivä klo 10-18. Aukioloajat kannattanee kuitenkin tarkistaa aina esim. kappelin facebook-sivuilta.

VIIKON KIRKKO -sarja jää nyt kesätauolle ja palaa taas syksyllä. Kiitokset kaikille sarjaa seuraaville!


torstai 18. toukokuuta 2017

lokkeja ja yksinäinen pitkäkaula

Tarkoitus oli eilen illalla kuvata muitakin siivekkäitä, mutta saalis jäi laihaksi. Lokkeja sen sijaan oli ilmassa niin paljon että hyvä kun eivät toisiinsa törmäilleet... Niin ja sitten tuo alimman kuvan yksinäinen joutsen.


tiistai 16. toukokuuta 2017

Kalseaa kauneutta

Ovat luvanneet lämpeneviä säitä. Jospa tällä kertaa ennustukset toteutuisivat. Kävin eilen illalla hieman lintuja päivystämässä mutta ilma oli niin kylmä, että tuntui että kamerasta jäätyy objektiivi =D. Käynti jäi siis hieman lyhyeksi...


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Himangan kirkko

Pohjois-Pohjanmaalla, entisen Himangan kunnan aluella joka nykyisin kuuluu Kalajoen kaupunkiin, on perinteinen puinen ristikirkko. Itseäni kiinnitti kirkkoa lähestyessäni eniten huomiota sen ulkoväri. Keltaisia kirkkoja on hyvin paljon, mutta niitä, joissa väri on näin voimakkaana, on huomattavan harvassa.

Kuvassa kirkko näyttää suuremmalta, kuin mitä se todellisuudessan onkaan. Istumapaikkoja löytyy sisältä 500 henkilölle. Vuonna 1794 valmistunut kirkko on ensimmäinen kirkko Himangalla.

Kirkon suunnitteli maineikas ja tuottelias kirkonrakentaja Jacob Rijf. Pohjamuodoltaan se on tasavartinen ristikirkko. Vuonna 1897 suoritetuissa korjaus- ja muutostöissä kirkon keskustornia korotettiin ja samalla ikkunoiden yläosat muutettiin suipoiksi. Tämä teki kirkon olemuksesta korkeamman ja hivenen uusgoottilaisen. Viimeisin korjaus kirkolle tehtiin vuonna 2010.

Tapulissa on yhtymäkohtia Kalajoen kirkon puiseen kellotapuliin. Sen rakentaja on ilmeisesti jäänyt historian unhoon. Tapuli valmistui vasta vuonna 1823 kirkon viereen.























Viime viikon kirkon esittelyssä otin esille komean ja yllättävän varakkaan näköisen vaivaisukon. Eipä tämän Himangan kirkonkaan vaivaisukko kovin vaivaiselta näytä, vai mitä olet mieltä. "Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle", lukee ukon yläpuolella. Saisikohan ukolta kohtuukorkoista lainaa, olisi ehkä pitänyt kysyä. Onkohan tapuli vaivaisukon rakennuttama tai lahjoittama kun rakentajasta ei ollut mainintaa? Oli miten oli, kirkon pääovella on ainakin komeasti pukeutunut herrasmies toivottamassa saapujat tervetulleiksi.

Nykyisin Himangan kirkko on mukana tiekirkko-ketjussa, joten sen sisällekin pääsee satunnainen matkaaja tutustumaan. Tosin silloin kun itse kolme vuotta sitten nämä kuvat kauniina kesäiltana otin, kirkon ovet olivat tiukasti kiinni.


Osoite: Huhdantie 13, Himanka, Kalajoki

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Ähtävän kirkko

Ähtävä oli vuoden 1976 -lopuun asti itsenäinen pieni kunta Pohjanmaalla. Vuoden 1977 -alusta se liitettiin ensin Pietarsaaren maalaiskuntaan ja sen lakattua vuonna 1990, Ähtäväläiset ovat kuuluneet Pedersören kuntaan. Ähtävän pieni puukirkko on nykyisin puolestaan yksi Petarsaaren seudun seurakuntayhtymän kirkoista.

Ähtävän kirkon rakensi Matti Honka vuonna 1770. Kirkko näyttää ulkopuolelta hyvin pieneltä, sen vuoksi suhtaudun pienellä varauksella tietoon, jonka mukaan sisälle mahtuisi peräti 500 ihmistä. Ennen vanhaan nämä mittaukset olivat joskus hieman optimistisia ja myös mittoina käytettävät ihmiset olivat pienikokoisempia. 300 henkilöä tuntuisi jotenkin realistisemmalta...

Kirkkoa on historian saatossa muuteltu vähäisissä määrin. Ainakin sisäänkäyntien jatkeena olleet asehuoneet, eli matalammat kylkiäiset on jossain vaiheessa poistettu. Sääli, etten päässyt sisälle kuvailemaan, sillä kirkoa pidetään sisältä "poikkeuksellisen hienona". kirkkosali on sekoitus rokokoota, myöhäisbarokkia ja uusklassismia.

Vuonna 1779 -valmistunut tapuli seisoo koeasti kirkon vierellä...











...ja vielä komeampana seisoo tapulin vierellä "vaivaisukko", joka ei välttämättä kovin vaivaiselta näytäkään! Joskus näiden ukkojen yläpuolella on raamatun sanat "Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle." Jotenkin tässäkin tapauksessa itselleni tuli tunne, että tuo "herralle" lainaaminen saattaa hyvinkin pitää paikkansa, komeat on ainakin uloskäynnit tällä herralla. Itse asiassa paljon komeammat kuin tavallisella kirkkoon saapuvalla rahvaalla. :)

Kirkko ei ole mukana Tiekirkko-ketjussa. Harmi, sen kehuttu sisäpuoli olisi ollut mielenkiintoista nähdä. Kirkko löytyy osoitteesta Ähtäväntie 240.