lauantai 30. syyskuuta 2017

Aleksanterin kirkko

Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa sijaitseva Aleksanterin kirkko on Tampereen seurakunnallisessa historiassa merkittävä rakennus. Valmistuessaan vuonna 1881 siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko aina vuoteen 1923 asti, jolloin vuonna 1907 Jussinkylään valmistuneesta Johanneksen kirkosta tehtiin tuomiokirkko. Aleksanterin kirkko kuului kuitenkin tuomiokirkkoseurakunnalle vuoteen 1953 saakka, jolloin uudessa seurakuntajaossa syntynyt Pyynikin seurakunta sai Aleksanterin kirkon pyhäkökseen. Tämä seurakunta lakkautettiin ja liitettiin tuomiokirkkoseurakuntaan vuonna 1914, joten tänä päivänä Aleksanterin kirkko on jälleen yksi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista.

Suuresta kirkosta on keskellä kaupunkia vaikea saada otetuksi  kokonaiskuvaa. Tämäkin on otettu melko laajakulmaisesti. Arkkitehtoonisesti tämä Theodor Deckerin suunnittelema tiilikirkko edustaa ns. mannermaista katedraalityyliä, josta löytyy sekä uusgotiikan että romaanisen kauden tyylipiirteitä.

Suuri kirkko on saanut nimensä rakennusajankohtansa hallitsijan, Venäjän keisari Aleksanteri II:n mukaan. Sen sisälle mahtuu istumaan 1430 henkilöä. Kirkkosali on kolmilaivainen ja ns. basilika-tyylinen. Massiiviset parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta koko kirkkosalin.

Kirkon historiaan sisältyy myös dramaattisia vaiheita. Ensimmäisen, vuonna 1937 suoritetun peruskorjauksen yhteydessä kirkossa syttyi tulipalo, joka tuhosi sen kirkkosalin lähes kokonaan. Arvokas kirkko saatiin kuitenkin korjatuksi jälleen käyttöön vuoden 1938 -aikana.

Kaiken kaikkiaan Aleksanterin kirkko on hyvin merkittävä kirkkorakennus, jota kannattaa käydä katsomassa kun paikkakunnalle osuu. Kovasta käytöstä huolimatta kirkko on mukana tiekirkko-ketjussa, joten sitä pääsee kesäajalla katselemaan tilaisuuksien ulkopuolella myös sisäpuolelta. Kirkon ympärillä on Pyynikin kirkkopuisto ja vanha, vuonna 1880 käytöstä poistettu hautausmaa historiallisine muistomerkkeineen.


Osoite: Pyynikin kirkkopuisto, Tampere

lauantai 23. syyskuuta 2017

Huutoniemen kirkko

Huutoniemen kirkko sijaitsee Vaasan kaupungissa. Se valmistui vuonna 1964 ja edustaa rakennustaiteellisesti betonibrutalismia. Tuota ehkä jopa eniten mielipiteitä jakavaa arkkitehtuurin suuntausta, jonka hedelmiä näkyy meidänkin maassamme muutamissa kirkoissa ja joka kukoisti 1950-1970 -luvuilla. Eräs tunnetuimmista tämän tyylin edustaja on Järvenpään kirkko, jota on jossain jopa maamme rumimmaksi kirkoksi haukuttu. Oli miten oli, mielipiteitähän tämä tyyli jakaa ja ne ovat usein voimakkaasti joko puolesta tai vastaan.

Tämä arkkitehtuurin muoto kehittyi vastakohtana hillitylle modernismille. Jos mietimme nimenomaan kirkkoarkkitehtuuria, tämä olikin taatusti jotain sellaista, mitä ei koskaan aikaisemmin ollut nähty. Myös kirkoissa haluttiin tuohon aikaan vastakohtaa esimerkiksi puukirkkojen pehmeille uusklassisille linjoille. Kansallisromantiikka tuotti omat luomuksensa 1900-luvun alun vuosikymmeninä, mutta niissäkin oli voimakas perinteen tuntu läsnä. Uudet rakennusmenetelmätkin antoivat uusia mahdollisuuksia vrt. ajan betonielementtitalot.

Uuden luomisessa mentiinkin sitten ikään kuin toiseen äärimmäisyyteen. Brutalistisissa kirkoissa ja rakennuksissa ylipäänsä, on tyypillistä raa'at betonipinnat, joita ei lainkaan pintakäsitelty tai silotettu. Ikkunat ovat monesti matalia, pienikokoisia, suorakaiteen muotoisia ja niitä on suhteellisen vähän. Muotokieli oli selväpiirteistä ja minimalistista. Laatikkomaisia linjoja suosittiin.

Huutoniemen kirkon suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Hän on suunnitellut tämän kirkon lisäksi niin ikään brutalistisen Tapiolan kirkon ja lähinnä muuta modernismia edustavan pyramidimaisen Hyvinkään kirkon. Huutoniemen kirkon salissa on istumapaikat 350 henkilölle. Sisäseinät ovat tyylin puhdasoppisuudesta hieman poiketen erikoistiiltä. Ne sopivat kuitenkin harmaasävyisinä kokonaisuuteen hyvin ja tuovat mieleen käsittelemättömän betonipinnan. Lattia on niin ikään tiiltä. Alttaripöytä on marmoria.

Huutoniemen kirkko ei ole tiekirkko, mutta vaikka sisätiloihin ei sattuisi pääsemäänkään, se tarjoaa jo ulkoapäin katsottuna melkoisen erikoisen kirkkoelämyksen. Ja myös hyvin monia mielenkiintoisia kuvakulmia niitä hakevalle.

Osoite: Kuninkaantie 1, Vaasa








lauantai 16. syyskuuta 2017

Säynätsalon kirkko

Tämän kirkon olen esitellyt joskus kauan sitten aiemminkin, mutta saatuani kohteesta myös sisäkuvan tulin siihen johtopäätöseen, että uusintakierros on paikallaan. Kirkkohan sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungin kupeessa entisen Säynätsalon kunnan alueella. Vuodesta 1993 alue on kuulunut Jyväskylään. Säynätsalon kirkko on mielenkiintoinen sekä ulkoapäin omalla omintakeisella tyylillään, että varsinkin sisältä, jonka osalta se olikin erityisen komea.

Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lingren ja Bertel Liljeqvist. Se valmistui vuonna 1927. Muodoltaan se on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka sivulaivassa sijaitsee pieni seurakuntasali. Rakennusmateriaali on tiili, joka on pintarapattu. Kellotornin huippu henkii barokkia. Poikkeuksellisesti sen ylimmässä kohdassa sijaitsee ristin yläpuolella kukko! Erilaiset vaaleanpunaiset, jopa pinkit sävyt olivat muodissa kirkkojen väreinä 1900-luvun alun vuosikymmeninä.

Ja tässä se lupaamani sisäkuva. Tämä on yllättävän hieno ja tunnelmallinen kirkko sisältä. Alttaritaulun on tehnyt taidemaalari Hanna Rönnberg. Salista löytyy myös useita taidemaalari Antti Salmenlinnan lasimaalauksia. Puinen krusifiksi on kuvanveistäjä Gunnar Finnen työtä. Muuten kirkkosalin taiteellisesta koristelusta ovat vastanneet taidemaalari Paavo Leinonen ja koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Salissa on kaikkiaan 400 istumapaikkaa.

Säynätsalon kirkkoon liittyy olennaisesti paikkakunnalla toimineen saha- ja vaneritehtaan, Parviaisen tehtaan Oy:n johtaja Hanna Parviainen. Tämä kauppaneuvos oli tunnettu monista lahjoituksistaan, joihin tämä Säynätsalon kirkkokin lukeutuu. Ilman tällaista lahjoittajaa, pienen paikkakunnan kirkosta ei todennäköisesti olisi ollenkaan tullut näin hienoa.

Osoite: Kirkkotie, Säynätsalo, Jyväskylä