lauantai 31. toukokuuta 2014

Ylihärmän kirkko

Nykyisin Kauhavaan kuuluvan Ylihärmän puukirkko on todella tyypillinen vuosisatansa edustaja. Se vuosisata on 1700-luku ja meillä suomessa säilyneet kirkot ovat yleensä rakennettu sen loppupuolella. Kirkon tunnistaa erittäin helposti kirkonrakentaja Antti Hakolan työksi jos tyyliä tuntee. Näin kävi ainakin itselleni jo alkuvilkaisusta. Kirkon oppaasta, seurakunnan nettisivuilta ja Wikipediasta selvisi sitten vielä vähän lisää...

Mikäs tästä nyt sitten tekee ulkonaisesti 1700-luvun puukirkon? Se on yksinkertaisesti tämä muotokieli. 1700-luvulla oli tapana rakentaa tietynlaisia muotoja puukirkkoihin; ennen muuta sipulihuippuja (tapahan on ortodoksisissa kirkoissa käytössä edelleen), jyrkästi nousevia kattoja sekä vielä monenlaisia viisteitä nurkkiin niin seiniin kuin kattoonkin. Tämäkin kirkko on sekä sisäviistetty (45 asteen kulma kirkon keskiosan seinissä), että ulkoviistetty (sama juttu kirkon sakaroiden nurkissa). Kaikkiaan tällainen rakenne saa aikaan sen, että kirkon seinissä on peräti 24 nurkkaa! Hakolan kirkonrakentajasuku on rakentanut paljon tämäntyyppisiä kirkkoja. Kaiken kaikkiaan hienonmuotoinen kirkko, joka näytti ainakin ulkoapäin katsottuna olevan varsin hyvässä kunnossakin.

Kirkko valmistui tarkalleen ottaen vuonna 1787. Tosin hupaisana yksityiskohtana voisi mainita, että rakennuslupa kirkolle heltisi vasta edellisenä vuonna, 1786, kun sitä  oltiin rakennettu "omin luvin" jo "neljäntoista kyynärän korkeuteen". :) Tätä episodia olivat edeltäneet useat epäonnistuneet anomukset kirkon rakentamiseksi. Paikalliset isännät ryhtyivät kuitenkin toimeen ja kun lupa kirkon rakentamiseen vihdoin kuninkaalta tuli, olikin sen rakennustyö jo valmiiksi täydessä vauhdissa.

Nykyinen alttaritaulu on taiteilija Lauri hämäläisen maalaama ja peräisin vuodelta 1948. Niin ikään nykyiset urut ovat vuodelta 1985. Niiden rakentaja on Hans Heinrichin urkurakentamo.

Kirkko edustaa 1700-luvun jälkipuolen kansanomaista puukirkonrakennustyyliä. Sen vieressä sijaitsee Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1828. Se tosin jäi kuvaamatta; Silloin kun kolme vuotta sitten tämän kävin kuvaamassa, tapulikuvalle ei silloisessa blogissani ollut suurempaa tarvetta.


Osoite: Päämajantie 29, Ylihärmä, Kauhava

lauantai 24. toukokuuta 2014

Aitolahden vanha kirkko - kuvaesittely

Niin. Aitolahden ”Wanha” kirkko Tampereella. Tämän kirkon kohdalla olisikin tässä kirkkosarjassa mahdollisuus oikein kunnon huijaamiseen, koska sen ulkonäkö antaisi siihen niin otollisen mahdollisuuden. Sääli, että aprillipäivä meni jo. :)  Voisin väittää kirkon olevan keskiaikainen harmaakivikirkko, jonka vanhimmat osat olisivat jostain 1500-luvulta. Voisin ehkä myös väittää kirkon jossain vaiheessa kärsineen tulipalon, minkä johdosta sekä kirkon että tapulin katto rakennettiin uudelleen ja että tuossa yhteydessä kirkkoa muutenkin hieman modernisoitiin. Menisi läpi? Kyllä, ainakin itselleni voisi hyvinkin mennä, jos en taustaa tietäisi. Keskiaikainen illuusio on sen verran vahva.

Totuus on tämän kirkon kohdalla kuitenkin uskomattomasti jotain ihan muuta. Kirkko on rakennettu, ja nimenomaan rakennettu, vuosina 1927-1928! Tämä keskiaikaista harmaakivikirkkoa muistuttava kirkko on ainutlaatuinen harvinaisuus maamme 1900-luvulla rakennettujen kirkkojen joukossa. Sen suunnittelija on arkkitehti Birger Federley.

Kirkkoon mahtuu istumaan 220 henkilöä. Kirkko on sisältä koristeltu taiteilija Kalle Löytänän maalauksin. Näistä maalauksista löytyy niin poikasiaan sydänverellä ruokkiva pelikaani, kuin myös enkeleitä ja ristiinnaulittua Kristusta esittäviä aiheita.

Alttaritauluna toimivan lasi-ikkunan on maalannut taiteilija Fritz Hilbert.

Kirkon alkuperäiset, vanhat urut ovat 19-äänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan vuonna 1928 rakentamat. Kirkko on viimeksi remontoitu vuosina 1996-1997.

Erillisessä tapulissa on kaksi kelloa, joista vanhempi on peräisin Venäjältä. Suurempi ja uudempi kelloista on Lokomon valmistama.

Kirkkoa ympäröi pieni hautausmaa.

Alle satavuotias Aitolahden vanha kirkko on valittu yhdeksi Tampereen kulttuurimuistomerkiksi sen arkkitehtoonisen harvinaislaatuisuuden vuoksi. Kirkon syrjäinen sijainti sai 2000-luvulla aikaan sen, että Aitolahden seurakuntaan valmistui uusi, moderni kirkko Olkahisten kaupunginosaan. Tämän kirkon olen esitellyt blogissani jo aikaisemmin. Vanha kirkko on kuitenkin vielä rinnalla aktiivisessa käytössä varsinkin kesäisin hääkirkkona.


Osoite: Aitoniementie 268, Tampere


lauantai 17. toukokuuta 2014

Lammin kirkko

Tällä kertaa viikon kirkkona on poikkeuksellisen hieno kohde. Ulkoapäin tämä Lammin harmaakivikirkko Hämeenlinnassa on jotakuinkin tavallisen ja aikalaisensa näköinen, mutta hämmästys on suuri, kun astuu kirkkoon sisälle. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy lukuisiin seinämaalauksiin. Sitten moniin erilaisiin yksityiskohtiin ja muihin koristuksiin, joita kirkkosalissa riittää. Myös alttarirakennelma on poikkeuksellisen hieno. Tämä kirkko onkin sen tähden paikallaan esitellä hieman runsaammin kuvin. Mainittakoon, että kirkossa oli kuvaushetkellä niin paljon turisteja ja muita kirkon katselijoita, että kuvat oli otettava hyvin nopeasti kameraa turhia säätelemättä. Onneksi ehdin kuitenkin kiinnittää monopodin kameran pohjaan. Normaalisti ottaisin sisäkuvan aina tripodia käyttäen.

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu tiettävästi 1510-luvulla. Sitä sanotaan Pyhän Katariinan kirkoksi. Museovirasto on luokitellut sen valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Se on myös päässyt maamme postimerkin kuva-aiheeksi peräti kolme kertaa.
Näkymää alttarille päin. Kirkon sisustus on vaikuttava ja komea, mutta se ei ole suinkaan alkuperäinen; vuonna 1918 kirkkoa kohtasi tuhoisa tulipalo, jolloin sen sisätilat tuhoutuivat täydellisesti. Niiden mukana liekit nielivät muun muassa arvokkaan, 1600-luvulta peräisin olevan saarnastuolin.

Kirkko kuitenkin haluttiin korjata ja se otettiin uudistettuna käyttöön jo vuonna 1920. Tässä yhteydessä sen sisustus uudistettiin täydellisesti ja sivuilla olevat lehterit poistettiin.
Nykyisen alttarin krusifiksin ja sitä ympäröivät puiset koristeet suunnitteli ja valmisti Ateneumin opettaja Johan Friedl. Itse alttarikaide, penkit ja virsitaulu ovat lammilaisen Nybergin puusepänverstaan valmistamia.
























Johan Fiedelin valmistama on myös nykyinen, varsin hieno saarnastuoli.






























Kirkkosalin runsaslukuiset seinämaalaukset ovat taidemaalari Bruno Tuukkasen suunnittelemat ja osittain myös maalaamat.  Tässä näkymää katosta valaisimien ympäriltä.
Nykyiset 28-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Ne ovat vuodelta 1967. Urkujen fasadi jakautuu mielenkiintoisesti kahtia, jolloin päätyikkuna jää näkyviin.
Monenlaisia ikkunoita kirkon pääoven yläpuolella. Niistä alin, pyöröikkuna, on on tyypillinen gotiikkaa edustavissa kirkoissa. Gotiikka onkin keskeinen tyylisuunta kirkon uudistetussa sisustuksessa.





























Tapuli ei ole alkuperäinen edes alimman kerroksen seinien osalta, vaan se rakennettiin tuhoutuneen tilalle kirkon jälleenrakentamisen yhteydessä. Edellinen tapuli oli täysin puurakenteinen, mikä, kuten arvata saattaa, kesti tulipaloa huonosti.

Vaikka Lammin kirkko sisätiloiltaan ei ole lähelläkään alkuperäistä asuansa, se on silti ehdottoman komea tutustumis -ja kuvauskohde. Ulkopuolelta kirkko sen sijaan uudistettua tapulia lukuun ottamatta on lähes alkuperäisen kaltainen.

Kirkko näyttää olevan suosittu turistikohde. Ainakin kun itse kävin paikalla, sen sisustusta oli ihmettelemässä melkoinen joukko ihmisiä. Oppaitakin oli paikalla ihan kaksin kappalein. Silti kirkko ei tietojeni mukaan ole varsinainen tiekirkko. Tarkemmin sen, mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat selvinnevät seurakunnan nettisivuilta.

Osoite: Kappelintie 2, Lammi, Hämeenlinna

lauantai 10. toukokuuta 2014

Suoniemen kirkko

Tässä kirkko, jota ei varmasti sattumalta bongaa, ellei sitten satu seuduilla asumaan. Se sijaitsee Nokialla Suoniemen kylässä pitkien, lähes metsäautoteitä muistuttavien kulkuyhteyksien päässä. Etäisyyttä Nokian pääkirkolta on lyhimpiä reittejä ajaen noin 20 kilometriä. Maisemat kirkolle ajettaessa ovat sinänsä varsin kauniit ja itse kirkkokin sijaitsee kauniilla paikalla lähellä kauniin Kuloveden rantaa.

Kirkko valmistui vuonna 1803 silloisen itsenäisen Suoniemen pitäjän kirkoksi. Kirkon suunnitteli ja sen rakennustöitä johti Siurolainen mylläri, Gustaf Stenman. Tapuli rakennettiin kirkon yhteyteen hieman myöhemmin, vuonna 1820.

Nykyinen alttaritaulu on taiteilija Felix Frangin maalaama ja vuodelta 1903. Kirkon arvokkain esine sisätiloissa lienee kuitenkin ainutlaatuiset, täysin alkuperäisasussaan säilyneet Bror Axel Thulén rakentamat 12-äänikertaiset urut vuodelta 1903. Kirkossa on istumapaikat 520 henkilölle.

Arkkitehtoonisesti kirkko on sinänsä varsin perinteinen sisäviistettyi ristikirkko. Sitä ympäröi kauniisti kumpuileva pieni hautausmaa.



Osoite: Suoniementie 549, Sarkola, Nokia



tiistai 6. toukokuuta 2014

lauantai 3. toukokuuta 2014

Hietaman kirkko

Tässä taas vaihteeksi hieman uudempaa kirkkoarkkitehtuuria edustava kirkko. Se löytyy Äänekoskelta ja sijaitsee Hietaman kylässä Äänekosken ja Saarijärven välisellä tieosuudella.

Hietaman kyläkirkko valmistui vuonna 1997. Sen suunnitteli arkkitehti Timo Suomalainen.

Kirkko on ulkopuolelta hyvin moderni. Pihassa etualla näkyvä puinen rakennus on kellotorni. Sisältä kirkon yleisilme on vaalea ja hyvin valoisa. Alttariseinän paikalla on laaja panoraamaikkuna, johon iltapäivisin heijastuu auringon paistaessa ristin hahmo. Kirkkosalissa on istumapaikat 130 henkilölle.

Osoite: Saarijärventie 441, Äänekoski

torstai 1. toukokuuta 2014

Värikäs kävelijä

Pistetään nyt vapun kunniaksi arkistojen kätköistä jotain värikästä esille :D Kuljin aikoinani tämän linnun perässä Korkeasaaressa lähes tunnin maanitellen, että se levittäisi pyrstönsä. Sitkeä otus. Kuvaaja luovutti aikaisemmin.