lauantai 28. helmikuuta 2015

Ruoveden kirkko

Pirkanmaalla sijaitsevalla Ruovedellä on muutakin nähtävää kuin kaunis kirkko. Nimittäin Runebergin lähde, jonka veden sanottiin joskus olevan niin puhdasta, että sopisi mainiosti vaikka kahvinkeittoon. Itseltäni ei onnistunut edes sen hakeminen, johtui ehkä siitä, että vedenottopaikalla minua tapitti suurilla silmillään lauma sammakoita. :)

Menee ehkä turhan pitkäksi nyt tämä johdanto, eikä siitä lähteestäkään ole itselläni kuvaa, joten siirrytään Ruoveden kirkkopihaan, tai oikeastaan idyllisesen, kirkonkylää halkovan kylätien varteen, josta kirkon kuvasin.

Ruoveden kirkkoa sanotaan myös Sofia Magdalenan kirkoksi. Se edustaa hieman vanhempaa puukirkkokantaamme. Kirkkorakentaja Matti Åkerblomin rakentama kirkko valmistui vuonna 1778.

Kirkkoa pidetään 1700-luvun kirkkorakentamisen mestariteoksena. Siinä on ulkoviisteitä, sisäviisteitä, kattoviisteitä, sipulihuippu... mitä vielä? Muotokieli on melkoisen monimuotoista. Pohjakaava on peräti 24-kulmainen! Yhtä monimuotoisia kirkkoja löytyy maastamme tämän lisäksi vain kaksi.

Kirkon sisätilojen värisuunnitelman on laatinut itse Akseli Gallen-Kallela. Tämä värimaisema on ollut samanlainen vuodesta 1905 -lukien. Alttaritaulu on taidemaalari Bernhard Reinholdin maalaama. 28-äänikertaiset urut vuodelta 1964 ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.

Vieressä sijaitsevan renessanssityylisen kellotapulin on rakentanut Antti Piimänen vuonna 1772. Se valmistui edellisen kirkon yhteyteen. Kun uusi, nykyinen kirkko valmistui, tapuli oli hieman väärässä paikassa. Kirkonrakentaja Mats Ågergrenin johdolla tapuli siirrettiin nykyselle paikalleen lähemmäksi kirkkoa. - hatunnoston arvoinen suoritus vuonna 1793! Maiseman otollisuus mahdollistaa sen, että hyvällä säällä kirkonkellojen äänen kerrotaan kantavan jopa 20 kilometrin päähän.

Osoite: Kirkkotie 1, Ruovesi

Seurakunnalla on tämän kirkon lisäksi vielä toinen, pienempi, Muroleen kirkko, josta olen tehnyt esittelyn aikaisemmin.








lauantai 21. helmikuuta 2015

Hollolan kirkko

Vaihteeksi taas kirkkoesittelyssä on yksi keskiaikaisista kirkoistamme. Hollolan kirkon tarkkaa rakennusajankohtaa ei tiedetä, mutta se on rakennettu todennäköisesti vuosien 1495-1510 välisenä aikana. Katolisena aikana rakennettu kirkko omistettiin Pyhälle Marialle. Jo ennen tätä Hollolassa on ollut kaksi edeltävää kirkkoa, joista toinen sijaitsi tällä samalla paikalla.

Kirkon ulkoinen olemus on perinteistä keskiaikaista kirkkotyyliä. Merkittävää on kirkon suuruus; Se on kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko maassamme.

Pääovelta ylöspäin katsottaessa näkymä on komea ja kirkon suuruus alkaa hahmottua. Ajan tyylin mukaisesti päätykolmiot on hyvin koristeltu. Tässä kirkossa aivan erityisen komeasti. Kirkko oli kuvaamisaikaan avoinna, joten katsotaan sisälle. Tämä pääovi tosin oli kuvauspäivänä kiinni ja sisäänkäynti oli järjestetty kirkon sivulta, entisen asehuoneen kautta.

Melkoisen linnamainen vaikutelma, vai mitä? Ja katto jo tässä tilassa komeasti holvattu.

Legendan mukaan Hollolan kirkon rakensi kaksi jättiläistä, Hollo ja Martta, siis hekö? Eivät suinkaan! Nämä ovat keskiaikaisia, hyvin säilyneitä puuveistoksia, joista tämä kirkko on erityisen tunnettu. Kuvassa lienee ainakin Maria ja Jeesus-lapsi..

Lisää puuveistoksia. Tämän nimi on Pyhä Yrjänä ja Lohikäärme. Kaiken kaikkiaan näitä, jopa 1400-luvulta peräisin olevia veistoksia löytyy kirkosta jopa 24!

Ai niin, katsellaan nyt laajemminkin ympärille! Tässä näkymää kirkkosalin keskeltä pääoven suuntaan. Sali on mielenkiintoisen näköinen. Se on kaksilaivainen ja keskikäytävää halkovat massiiviset kivipylväät jakavat lisäksi katon kaiken kaikkiaan kymmeneen tähtiholviin. Tämä ns. runkohuone on 41 metriä pitkä ja 17 metriä leveä! Suuri kivikirkko, kuten tuossa jo aiemmin mainittiinkin.

Vuodelta 1994 peräisin olevat Urkurakentamo Porthanin valmistamat 33 äänikertaiset barokkiurut sijaitsevat erikoisesti lehterin toisella laidalla. Kirkon kattorakenteesta johtuen se lieneekin tässä kirkossa ainut järkevä sijoituspaikka.

Alttarikaiteen muodostama puoliympyrä on poikkeuksellisen pieni aivan samoin, kuin alttaritaulu ja sitä ympäröivä alttarirakennelma. 1600-luvulta peräisin olevan taulun maalaaja on jäänyt tuntemattomaksi. Lasimaalaukset ovat huomattavasti uudempaa tuotantoa, peräti vuodelta 1929! Ne on maalannut kuvataiteilija Lennart Segerståle.

Nykyinen tapuli edustaa aivan eri tyyliä ja -aikakautta kuin kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui vuonna 1831. Tapulin alaosa on kiveä, muuten tapuli on puurakenteinen. Sen alaosassa olevat siipiosat ovat alunperin toimineet ruumishuoneina.

Kaiken kaikkiaan Hollolan kirkko on merkittävä keskiaikainen kirkko ja vaikuttava käyntikohde maassamme. Kirkossa ja sen lähiympäristössä on niin paljon nähtävää, että kokonaisuus lyhyen esittelyn myötä jää pakostakin vajaaksi. Kannattaa siis käydä itse paikalla. Kirkko on myös tiekirkko, mikä mahdollistaa sen, että sisälle pääseminen on huomattavasti helpompaa, kuin moneen muuhun kirkkoon keskikesän helteillä!



Osoite: Rantatie 917, Hollola












tiistai 17. helmikuuta 2015

lauantai 14. helmikuuta 2015

Vöyrin kirkko

Pohjanmaalla sijaitsevalla Vöyrin kirkolla on aivan erityinen merkitys maamme kirkkokannassa, sillä se on vanhin yhä käytössä oleva puukirkkomme. Se on alunperin ollut suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko ja muutettu myöhemmin ristikirkoksi.

Kirkko valmistui vuonna 1626, eli se on kuitenkin huomattavasti nuorempi kuin vanhimmat kivikirkkomme. Kirkko muutettiin vuoden 1777 -peruskorjauksen yhteydessä ristikirkoksi. Kirkon ulkomuotoja tutkimalla huomaa, miten paljon se itse asiassa muistuttaakin vanhoja kivikirkkojamme. Rakennusmateriaali vain on eri.

Kirkko on vanha ja vanhaa on sen sisällä oleva interiöörikin. Rokoo-tyylinen alttarirakennelma ja -taulu on taidemaalari Thomas Kiempen työtä ja peräisin 1780-luvulta. Alttarilla sijaitsee myös kirkon Lyypekistä peräisin oleva erikoisuus: Pyhän Annan historiasta kertova alttarikaappi 1400-luvulta. Kirkonrakentaja Jakob Rijfin rakentama saarnastuoli on vuodelta 1794. Tunnetuin kirkosta löytyvä esine on kuitenkin keskiaikainen krusifiksi, joka on peräisin todennäkösesti jo 1300-luvun loppupuolelta. Sen tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Urut ovat ruotsalaisen Grönlundin urkurakentamon vuonna 1966 -valmistamat.

Kirkon päätytorni ansaitsee erityismaininnan: Sen huippu kohoaa peräti 42 metrin korkeuteen!

Kirkon yhteydessä muutaman kymmen metrin päässä on erillinen kellotapuli. Kirkon korkea päätytorni ei siten huimasta korkeudestaan huolimatta ole koskaan sisältänyt kelloja. Tapuli valmistui kirkon viereen vuonna 1702. Se on tyyliltään Pohjalaista renessanssia.

Osoite: Lotlaxvägen 36, 66600, Vöyri

tiistai 10. helmikuuta 2015

Pilven reunalla

"Jokaisella pilvelläkin on kultareuna", sanotaan sananparressa. No, ei ehkä silti ihan jokaisella, mutta tällä viime kesän lopulla bongatulla tosiaan oli sellainen. Sopinee tälle myrskyn jälkeiselle päivälle, kun sää on normalisoitunut ja aurinkokin taas vaihteeksi paistaa!


lauantai 7. helmikuuta 2015

Köyliön kirkko

Talvisia kirkkokuvia ei minulla ole kovinkaan paljon varastossa. Se johtuu ehkä siitä, että koko viime talvi mentiin talviaiheisilla kuvilla. :) Täytynee täydentää varastoja vähitellen ja lähteä lumisille kirkkomaille kuvailemaan. Kesäaiheisia löytyy vielä useammaksikin vuodeksi ja muutama talviaiheinenkin silti. Nyt jos koskaan on sopiva hetkin vähitellen julkaista niitäkin. Katsokaamme siis Köyliön kirkkoa.

Tämähän on se paikkakunta, joka on tunnettu (legendan tai kansanperinteen mukaan, miten vain) piispa Henrikin surmasta Köyliönjärven jäällä. Aikaahan tuosta tosin on jo lähes tuhat vuotta, mutta yhä edelleen kirkon lähellä sijaitsee Köyliönjärvi ja Köyliön keskustaajamasta löytyy peräti surmaajan, Lallin patsas. Sinänsä mielenkiintoista, harvoinpa sitä surmaajalle patsasta pystytetään, mutta nyt asiaan, eli lumiselle Köyliön kirkkomaalle.

Tämä kirkko ei suinkaan ole se, joka oli pystyssä piispa Henrikin aikaan. Ei, tämä kirkko valmistui "vasta" 1752. Tosin se ei ollut valmistuttuaan aivan tällainen. Kirkon nykyinen uusgoottilainen muoto syntyi arkkitehti Sebastian Gripenberg piirustusten mukaan vuosien 1888-1890 -peruskorjauksessa. Samalla valmistui mös nykyinen kellotorni.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että tämän kirkon lattian alla on yksi hauta. Kirkon lattian alle hautaaminen - ja varsinkin puukirkon - oli jo tuohon aikaan harvinaista. Ensimmäinen kielto em. toiminnasta annettiin senaatin toimesta vuonna 1772. Lopullisesti kielto vahvistettiin keisarilliseslla asetuksella vuonna 1822.


Osoite: Kirkkosaarentie 217, Köyliö