lauantai 22. joulukuuta 2018

tiistai 11. joulukuuta 2018

Päivän kevennys

Sarja saa jatkoa tällaisesta pikkuväestä. Hahmoina ihan hauskoja, vaikkakin kahlehdittuna...


lauantai 17. marraskuuta 2018

Tampereen tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko on tunnettu kirkkorakennus maassamme ja keskeinen Tampereen kaupungin tunnusmerkki. Katsotaanpa tarkemmin, mitä tämä vuonna 1907 -valmistunut kirkko pitää sisällään.

Tämä Lars Soncin piirtämä kirkko on tunnetuin kansallisromanttinen kirkkorakennus maassamme. Sitä on luonnehdittu rakennustaiteellisesti erittäin korkeatasoiseksi kokonaistaideteokseksi, jonka jokainen yksityiskohta on toteutettu ajatuksella, tyylillä ja näkemyksellä.

Alunperin kirkon nimi oli Johanneksen kirkko. Kun Tampereen hiippakunta perustettiin vuonna 1923, kirkosta tehtiin Tampereen hiippakunnan pääkirkko, tuomiokirkko. 

Kirkon tornin huippu kohoaa maasta katsoen 64 metrin korkeuteen, mikä on kaksi metriä enemmän kuin Helsingin tuomiokirkon keskihuipun korkeus, mutta jää selvästi jälkeen Turun tuomiokirkon 86-metriselle tornille.

Sisälle astuessaan tulija huomaa kirkon suuruuden; sisätiloissa on avaruutta sekä pituus- , leveys- että korkeussuunnassa. Istumapaikkoja on jopa 2000. Suurikokoisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Marcus Enckell. Sen aiheena on ylösnousemus. Kirkossa on lisäksi mahtava määrä fresko- sekko- ja lasimaalauksia ja muuta koristusta. Maalauksista voisi erityisesti mainita Hugo Simbergin tunnetut Freskot Köynnöksenkantajat, Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli. Simberg toteutti myös kirkon rikkaat lasimaalaukset. Kirkkosalin oikealla ja vasemmalla puolella sijaitsevat lehterit yhdistyvät toisiinsa takalehterin kautta. Sivulehterillä sijaitsevat Kangasalan urkutehtaan tehtaan rakentamat 23-äänikertaiset barokkihenkiset urut vuodelta 1981.


Takalehterillä sijaitsevat massiiviset Kangasalan urkutehtaan rakentamat 68+5 -äänikertaiset pääurut vuodelta 1929. Niitä pidetään yhtenä maamme parhaimmista romanttistyylisistä uruista.  Kirkossa järjestetään seurakunnallisten toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi monipuolisesti tasokkaita konsertteja ympäri vuoden. 


Kirkon tavattoman rikas koristelu herätti aikoinaan myös paheksuntaa, kuten esimerkiksi tämä pääholvin huippukohdassa sijaitseva käärme.


Simbergin koristelema saarnastuoli.

































Pääsisäänkäynti.



































Kirkko iltavalaistuksessa.

Vaikuttava kirkko on avoinna tutustumista varten jopa ympärivuotisesti. Tarkemmin sen, mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat voit katsoa tästä. Osoite on Tuomiokirkonkatu 12, Tampere.




maanantai 12. marraskuuta 2018

Pälkäneen kirkko

Pälkäneelle rakennettiin ensimmäinen kirkko tiettävästi jo 1300-luvulla. Todennäköisesti seurakunnan seuraava kirkkorakennus oli 1500-luvun alussa valmistunut harmaakivikirkko, joka 1800-luvun alkupuolella hylättiin ja jätettiin rapistumaan, mikä sinänsä on hyvin epätavallista. Perimätieto kertoo, että syynä oli kirkon sijainti hieman kyläkeskuksen ulkopuolella ja halu saada suurempi kirkko sen aikaiselle suurelle seurakunnalle. Näistä lähtökohdista valmistui nykyinen Pälkäneen kirkko.

Tämän 1839 valmistuneen punatiilisen päätytornillisen ristikirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel. Etualla näkyvään sankarihautausmaahan on haudattu 165 pälkäneläistä sankarivainajaa.

Rakennustyyliltään kirkko edustaa uusgotiikkaa, mikä on sinänsä hieman ihme, koska Engel tunnettiin nimenomaan uusklassisena arkkitehtina ja tyylin merkitävimpänä kehittäjänä. Kun itse tuota kirkkoa katselen, näkisin siinä kyllä mukana myös Engelille ominaista uusklassista tyyliä. No oli miten oli, uusgoottilaisena kirkkoa kuitenkin pidetään. Ainakin ulkopuolelta katsottuna.





Näkymää urkuparvelta. Kirkko on sisältä avara ja valoisa. Alttaritaulun tekijä on professori P. E. Limnell. Vuodelta 1841 -peräisin oleva taulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Yleisilmeeltään kirkon sisustus on hieman pelkistetty, jolle kuitenkin valkoinen puukatto tuo hyvän lisän.

Urut ovat vuodelta 1958 ja niissä on 28+1 äänikertaa. Soitin on Kangasalan urkutehtaan tuotantoa ja se on hyvin tunnusomainen oman aikakautensa edustaja.

Urkuparven kaide on mielenkiintoisesti pilaroitu, mikä keventää parven yleisilmettä.
Salin sisäviisteistä huolimatta sivusakaroihin muodostuu katvealueita.

Pälkäneen kirkko on kaiken kaikkiaan kirkkorakennus, jota kannattaa ohi kulkiessaan käydä katsomassa jo rakennusmateriaalinsakin puolesta. Kirkko on ulkopuolelta katsottuna myös huomattavan ison näköinen mikä vaikutelma syntyy pääosin korkeasta tornista. Kirkko on ainoa maastamme löytyvä Engelin suunnittelema punatiilikirkko.

Osoite: Onkkaalantie 81, Pälkäne


tiistai 30. lokakuuta 2018

torstai 27. syyskuuta 2018

Alppivuohi

...Niin, vai mikä tämä nyt taas oli, en muista enää. Oli joka tapauksessa ihan kiva päivä Korkeasaaressa. Niin, ja kiitokset tyttärelle kuvan julkaisuluvan myöntämisestä!




sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Nurmijärven kirkko

Nurmijärven puinen ristikirkko valmistui vuonna 1793. Sen rakennuspiirustukset laati kirkon vastaavana rakentajana toiminut Matti Åkerblom. Nurmijärven kirkko alkoi olla viimeisiä kirkkoja, jotka rakensi ja suunnitteli kirkonrakentaja, eli periaatteessa "yksi mies". 1800-luvulla kirkkojen rakentaminen siirtyi arkkitehtien työksi ja vastaavasti rakentamisesta vastasivat rakennusalan ammattilaiset.

Kirkko ei ole läheskään alkuperäisesssä asussaan. Alunperin se ei ollut läheskään näin uusklassisen tyylinen. Alunperin katon keskiosassa sijaiseva kattoratsastaja esimerkiksi oli todella pieni kupulyhty ja seinissä olevat pystypilasteritkin on lisätty myöhemmin. Nykyinen ulkoasu on peräisin vuosien 1932-34 peruskorjauksesta.

Tämän kirkon yhteydessä täytyy mainita myös Aleksis Kivi, joka esimerkiksi runossaan "Sunnuntai" kuvaa sitä, kotikirkkoaan, hyvin vaikuttavasti. Kirkon tiedetään tehneen häneen suuren vaikutuksen. Kirkko sijaitsi hänen runossaan järven rannalla. Järven, jota ei enää ole. Nurmijärven kirkkojärveä alettiin kuivattaa 1920-luvulla viljelyskäyttöön ja 1950-luvulle tultaessa se oli hävinnyt kokonaan.

Suurimmillaan kirkkoon on mahtunut jopa tuhat henkeä. Sittemmin on penkkirivien etäisyyksiä hieman väljennetty ja nykyisin istumapaikkaluku on 750.

Alttaritaulu on vuodelta 1832. Kristuksen taivaaseen astumista esittävän taulun maalasi C. P. Elfström. Em. taiteilija maalasi myös saarnastuolin peileissä näkyvät evankelistat.

Sivulehterit ovat suhteellisen pienikokoiset, urkuparvi selvästi isompi.

Parvella näkyy hiukan vuonna 1993 rakennettujen 30-äänikertaisten barokkiurkujen fasadia. Lehtereiden kaiteissa sijaitsevat raamatun apostoleita esittävät maalaukset toteuttivat kirkkoon vuoden 1830 -remontin yhteydessä Eric Broström ja Jacob Gotlied Wickman. Kuitenkin nämä maalaukset maalattiin valkoisen maalin peittoon 1880-luvun remontissa. Maalausten kuurupiiloa kesti vuoteen 1993, jolloin ne löytyivät maalin alta kirkon restauroinnin yhteydessä. Osa maalauksista oli tosin sahattu jopa halki ja käytetty seinärakenteina...

Joku saattaa nyt kysyä, että minkä ihmeen takia nämä haluttiin hävittää niin perusteellisesti. Tällainen toiminta ei ole valitettavasti ainoa tapaus laatuaan. 1800-luvulla ylimääräisiä maalauksia ei kirkoissa erityisemmin suosittu. Joskus olen jopa lukenut, että sen aikaiset papit valittivat, että kirkkokansa keskittyy liikaa kirkon koristelujen katselemiseen saarnan kuuntelemisen sijasta ja että tämä olisi sitten ollut ratkaisu. Lieneekö totta, en tiedä. Kovasti maalaustaidetta kirkoista on kuitenkin onnistuttu aikoinaan hävittämään ylimaalauksilla. Osa on saatu sitten pelastettua tulevissa restauroinneissa.

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui pari vuotta kirkon jälkeen. Uudistuksia kokeneen, nykymuodossaan 1800-luvun klassismia henkivän kirkon kellotapuli näyttää niin tyypilliseltä ja tyylipuhtaalta 1700-luvun tapulilta kuin olla voi ja voisi jopa luulla sen alunperin valmistuneen edellisen kirkon yhteyteen!  Tapulin rakentaja on Matti Åkerblom.

Osoite: Aleksis Kiven tie 5, Nurmijärvi






lauantai 15. syyskuuta 2018

Alavan kirkko

Olen jo pitkään halunnut saada kuvan aidon betonibrutalistisesta kirkosta. Ai miksi ihmeessä? No ehkä siksi, että ne herättävät niin voimakkaita mielipiteitä. Yleensä kansan syvissä riveissä negatiivisia, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Kuopion Alavan kirkko edustaa tätä tyyliä hyvin.

Ennen kuin sanomme Alavan kirkkoa oikopäätä rumaksi, on hyvä ymmärtää, että aikanaan tämä kirkko oli huippumoderni ja rakennustaidon mestarinäyte. Ja että ymmärtäisimme myös sen, että kirkkojen rakentaminenkin on kautta historian ollut tyylillisiä kontrasteja hakevaa. Kun betonibrutalismi tuli, oli siihen mennessä lähes kaikki ajateltavissa olevat tyylikaudet käyty läpi. Oli käyty läpi puukirkkojen pehmeä tunnelma. Oli käyty läpi kivikirkkoarkkitehtuuri lähes kaikissa muodoissa. Piti keksiä jotain aivan uutta ja yksi aikansa esimerkki on kuvassa.

Sääli, ettei kirkko ollut auki kuvauspäivänä. Olen kuitenkin käynyt kirkossa aikaisemmin ilman kameraa. Sen 550-paikkainen kirkkosali on melkoisen avara. Koska ikkunoita ei ole, tulee tunne, että on täysin erillään muusta maailmasta. Rakenne eristää myös hyvin ulkopuolelta kuuluvia ääniä. Jälkikaiku salissa on pitkä ja tulee tunne modernista katedraalista. Kattokin on korkealla. Korkealle korokkeelle rakennetut Kangasalan urkutehtaan 36-äänikertaiset urut näyttävät todellista kokoaan suuremmilta. Alttarille näkee joka suunnasta hyvin.

Kirkko valmistui vuonna 1968 Sveitsiläisen arkkitehdin André Shützin piirustusten mukaan. Se on ollut harvojen kehuma kirkkorakennus, kritiikin kohteena se on ollut sitäkin enemmän. Monesti sitä on haukuttu kansan keskuudessa maamme rumimmaksi kirkoksi. 2010-luvulla kirkkoa suunniteltiin jopa myytaväksi silloisen peruskorjaustarpeen vuoksi. Tänä päivänä kirkko on kunnossa. Sille tehtiin hiljattain arkkitehti Heikki Tegelmanin suunnitelmien johdolla kattava peruskorjaus. Arkkitehti piti kirkkoa suuressa arvossa ja jopa luonnehti sitä yhdeksi hienoimmista tyylinsä edustajista! Jotain sen arvosta kertoo ehkä sekin, että se on nuoresta iästään huolimatta museoviraston suojelema.

Niin tai näin. Kyllä tätä kirkkoa katsomassa kannattaa käydä. Kuten sanottu, myös sisäpuolelta. Ainakin se poikkeaa maamme tavanomaisesta kirkkokannasta huomattavasti.

Osoite: Keihäskatu 5B, Kuopio










maanantai 10. syyskuuta 2018

Peto kukkapenkissä

Pelottavat on perhosen silmät vaikka olento muuten ihan kaunis onkin... vai voisiko tätä nyt sanoa nappisilmäksi :)


maanantai 27. elokuuta 2018

Helsinki-Vantaalla lentokoneita kuvailemassa

Tulipa käytyä Helsingissä. Siinä ohessa tuli käytyä myös maamme suurimmalla lentokentällä. Aikaa oli niukasti, mutta tuon vajaan puolen tunnin aikanakin koneita nousi ja laskeutui säännöllisesti 1-2 koneen minuuttivauhdilla. Suurin osa oli Finnairin ulkomaanliikennettä ja en julkaise siitä läheskään jokaista ottamaani kuvaa jo senkin vuoksi, että alkava iltahämärä teki liikkuvien koneiden kuvaamisesta perin hankalaa, mikä taas teki monesta kuvasta vieläkin luokattomamman, kuin nämä alla olevat otokset. Hämäryydestä johtuen en myöskään saanut rekisterinumeroita kaikista koneista näkyville, joten koneiden tyypitykset ovat omia veikkauksiani, jotka toivottavasti osuvat ainakin suurimmalta osin kohdalleen.

Finnairin Airbus 330-300. Toinen yhtiön laajarunkoisista pitkien matkojen konetyypistä.
Hieno näky!

Tämä Airbus 350-900 on vielä reilusti edellistäkin suurempi ja kyljessä oleva suurikokoinen "Finnair"-teksti näkyy kauas koneen noustessa. Yhtiön suurin kone kautta aikojen, vaikka ei nyt sentään jätti-380 -Airbusille vertoja vedäkään.

Airbus 321. Finnair on tykästynyt merkkiin niin kovasti, että kaikki sen suihkumatkustajakoneet pieniä Emraereita lukuun ottamatta ovat Airbuseja.

Tässä meni hieman vaikeaksi. Ilmeisesti tämä kuitenkin on Airbus 319... on se, onhan?

Japan Airlinesin Boeing 787-800 Dreamliner. Iso kone tämäkin. Silti nuo kaksi ensimmäistä Finnairin konetta ovat huomattavasti suurempia. Kehutaan nyt Finnairia, kun kerrankin on oikeasti hienoja ja suuria koneita!

British Airways ja sen Airbus 320-232. Hieno väritys tällä lentoyhtiöllä - tai ainakin itse pidän.

Tämä oli varsinainen Airbusien päivä! Tässä vielä lopuksi Turkish Airlinesin A320-232 laskussa. Kuva on otettu hyvin kaukaa ja myös kropattu.

Olisipa ollut aurinkoinen ilta. Ja olisipa ollut hieman enemmän aikaa. Jos haluat itse mennä tuolla käymään kuvailemassa, suosittelen kuvauspaikaksi Katriinantietä. Sen kuvauspaikoilta on hyvät näkymät kiitoradoille ja sieltä löytyy jopa ilmaiset parkkipaikat!






perjantai 17. elokuuta 2018

Saapa nähdä

Tuo otsikon lause taitaa olla monella viljelijällä mielessä. Polttava ja sateeton kesä kun on vaikuttanut sadon suuruuten - tai paremminkin pienuuteen -  huomattavasti. Saapa nähdä, miten tuo näkyy viljatuotteiden hinnoissa tulevana talvena...


PS. kuvan sato on ainakin näillä leveyasteilla sieltä paremmasta päästä.

tiistai 14. elokuuta 2018

Kotilo kylässä

Tällainen poikkeuksellinen suuri kotilo mönki eräänä hellepäivänä pihamaalle. Olisi ehkä pitänyt pistää tuohon viereen vaikka tulitikku mittatikuksi, mutta ei ollut aikaa hakea. :)


torstai 9. elokuuta 2018

Helsinki by night

Kaiken tämän kesän valon keskelle hieman tummempaakin kuvaa. Tai siis on onhan tässäkin valoa, hieman erilaista vain! Kuva on otettu MS Mariellan kannelta viime syksynä. Klikkaa se täyteen kokoonsa.


lauantai 28. heinäkuuta 2018

Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkko valmistui vuonna 1798. Sen suunnitteli ranskalainen, silloisen Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa ollut taidemaalari Louis Jean Desprez. Hän oli hyvin ihastunut muinaisen rooman Pantheon-temppeliin ja teki useita suunnitelmia sen muotoisista kirkoista, joista kuitenkin Hämeenlinnan kirkko jäi ainoaksi toteutuneeksi rakennustyöksi. Kustaa III:n kerrotaan valvoneen kirkon rakennustöitä tarkasti.

Kirkko rakennettiin alunperin pohjamuodoltaan pyöreäksi, jonka keskiosassa oli alttari. Tähän pyöreään runkohuoneeseen oli liitetty itäpäähän sakaristo ja länsipäähän eteishuone. Kirkon penkit nousivat istumariveittäin seiniä kohti amfiteatterimaisesti, joten kyseessä oli hyvin omintakeinen kirkkorakennus. Alunperin tapuli oli erillinen puinen ja edellisen kirkon yhteyteen alunperin valmistunut. Varsinainen oma kellotorni valmistui kirkon itäpäätyyn vasta 1837.

Kirkko peruskorjattiin ja uudistettiin vuonna 1892 Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaisesti.
Tuolloin sen alkuperäinen muoto ja luonne hävisi lähes täysin; kirkko sai sivusakarat, lehterit ja istumajärjestys muutettiin perinteisen ristikirkon mukaiseksi. Alttarin paikka vaihdettiin kirkkosalin itäpäähän. Näin huomattavista muutoksista huolimatta kirkkoa pidetään edelleen yhtenä kustavilaisen klassismin tyylipuhtaimmista edustajista maassamme. Tästä voinee päätellä muutostyön onnistuneen erittäin hyvin.

Kirkkosali oli alunperin hyvin pelkistetty. Vuoden 1964 -peruskorjauksessa salia haluttiin muuttaa vastaamaan paremmin kirkon alkuperäistä tunnelmaa. Koristeita ei paljonkaan salista löydy. Kattokupoli on huomattavan suuri.

Salissa on nykyisin 750 istumapaikkaa. 36-äänikertaiset urut rakensi saksalainen Georges Heintzin urkurakentamo 2003.

Alttarilaite kullattuine yksityiskohtineen muodostaa hienon kontrastin pelkistetylle kirkkosalille. Alttaritaulun maalasi Alexandra Såltin ja se lahjoitettiin kirkkoon 1892. Saarnastuoli työntyy omaleimaisesti esiin seinästä, eikä sen yläpuolella ole kaikukupolia. Tuo sijoitus saattaa olla tyylillistä perua kirkon ensimmäsiltä vuosikymmeniltä, jolloin alttaritaulun paikalla oli sakasti ja saarnastuoli oli sijoitettu sinne johtavan oven yläpuolelle..


Osoite: Kirkkorinne 2, Hämeenlinna




keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kalevan kirkko

Kalevan kaupunginosaan Liisankalliolle valmistui vuonna 1966 moderni kirkkorakennus. Muutamaa vuotta aiemmin kirkon rakentamiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Raili ja Reima Pietilän suunnitelma, jota kuitenkin pienennettiin 15 prosenttia alkuperäiskoosta.

Kirkko herätti valmistuessaan modernilla ulkonäöllään paljon keskustelua ja herättää sitä vielä tänä päivänäkin. Joskus sitä on pilkattu viljasiiloksi, joskus sielujen siiloksi tai Viljasen siiloksi sen edesmenneen kirkkoherran Paavo Viljasen mukaan. Joskus taas sen suuruudesta ja varsinkin korkeudesta johtuvia suuria lämmityskustannuksia on kauhisteltu...

...mutta yhtä kaikki, tämä kirkko on yksi vaikuttavimmista nähtävyyksistä mitä Tampereelta löytyy. Ellet usko, mene katsomaan ja myös sisäpuolelta. Pieneksi siinä itsesi tunnet.

Tässä näkymää pääovelta. Kirkkosalissa on kuoron istuimet mukaan lukien 1120 istumapaikkaa. Sen sisustus on kuttaaltaan Pietilöiden suunnittelema. Kirkkosali on pääovelta alttarille 50 metrin pituinen ja 30 metriä korkea. 41-äänikertaisten urkujen fasadi noudattelee samaa taivaita hipovaa arkkitehtuuria; sen korkeus on peräti 16 metriä! Kirkon jälkikaiku on katedraalimaisen pitkä, pisimmillään 10 sekuntia!

Varsinaista alttaritaulua ei kirkossa ole, vaan sen tilalla on suuri puuveistos "Särkynyt ruoko."
Kirkkosalin alapuolella kellarikerroksessa on huomattava määrä seurakunnan kokoontumistiloja, mm. useita seurakuntasaleja. Kirkko sisältää myös kappelin pienimuotoisia kokoontumisia varten.

Kirkko on rakennettu betonista ja päällystetty tiilillä. Jos kirkkoa tarkastelee ylhäältä päin, se on kalan muotoinen. Tämä taas on vanha kristillinen symboli. Katolla olevassa kellotornissa on kolme vaskikelloa, painoiltaan 1300, 840 ja 550 kg. Kalevan kirkon kellot lyövät Turun tuomiokirkon kellojen tapaan joka päivä kello kahdentoista lyönnit kaupunkilaisille.

Osoite: Liisanpuisto 1, Tampere




keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kylmäkosken kirkko

Olin jo pitkään halunnut käydä kuvaamassa nimenomaan tämän kirkon. Siihen tuli mahdollisuus tänä kesänä ohikulkumatkalla. Tämä vuonna 1900 valmistunut kansallisromanttista tyyliä edustava edustava tiilikirkko tuli surullisen tunnetuksi vuonna 2011, jolloin kirkossa todettiin niin pahoja kosteusongelmia, että kirkko jouduttiin sulkemaan, mikä oli maassamme ainutlaatuista.

Tästä alkoi useita vuosia kestänyt seurakunnan piina. Kustannusarvio museoviraston suojeleman kirkon korjaamiseksi oli sen verran suuri, että jopa sen rapistumaan jättämistä pidettiin yhtenä vaihtoehtona. Onneksi erilaisten keräysten ja avustusten kautta asiat saatiin järjestettyä, sillä tämä kirkko olisi ollut liian upea käyttöä vaille jätettäväksi. Korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön kiirastorstaina 2014.

Tästä suunnasta H. R. Helinin suunnitteleman kirkon koko kauneus ei välttämättä tule parhaiten esille, mutta voimakkaan auringonpaisteen vuoksi en voinut soveltaa parhaita kuvakulmia. Esimerkiksi kuvan oikeassa päädyssä sijaitsevan pääoven yläpuolella on upea suuri ruusukeikkuna. Tuosta suunnasta katsottuna myös kirkon muhkeus olisi tullut paremmin esille.

Kirkko on siitä erikoinen, että sen torni ei sijaitse päädyssä kuten yleensä, vaan lähes keskellä sivuseinää. Kirkosta löytyy monenlaista mielenkiintoista yksityiskohtaa muotoilusta. Esimerkiksi tuo linnamaisen pyöreä erkkeri.

Tämä kirkko oli ainakin kuvauspäivänä jopa avoinna, joten sisäkuvatkin onnistuivat. Homeongelmat ovat nyt tiessään ja komea kirkko on jälleen täydessä käytössä. Huomaa katon erikoiset muodot ja tuplakäytävät kirkkosalissa!

Alttaritaulu on tamperelaisen kuvataiteilijan Matti Petäjän maalaama, ja se poikkeaa valtavirrasta voimakkaine väreineen.

Tässä näkymä alttarilta. 14+2 äänikertaiset urut valmistuivat kirkkoon Kangasalan urkutehtaalta vuonna 1933. Urkuparven lisäksi kirkossa on pieni sivuparveke.

Kylmäkosken kirkko on yksi kolmesta Akaan seurakunnan kirkosta. Se on hieno lisä maamme kansallisromanttisten kirkkojen joukossa. Se on myöskin arkkitehtoonisesti ilmeisen ainutlaatuinen, sillä vaikka olen itse kuvannut jo yli 600 kirkkoa, ei toista tähän verrattavaa ole tullut vastaan!

Osoite: Kylmäkoskentie 137, Akaa

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Hirveän kuuma!

Alkaa olla olo kuin hornankattilassa. Jos vielä lämpöisemmäksi menee, niin hyvästi ulkolämpömittari kun mitta-asteikko loppuu ja elohopea räjähtää..

Lehmä ei ole minun, onneksi. Eihän näitä tällaisilla säillä hoitaa jaksaisi, jos muutenkaan. Olivat jotenkin nekin niin korvat luimussa että voisi luulla kuuma olevan niilläkin. Itse olin pyörtyä heti kun nousin autosta helteeseen ja tytär joutui kuvaamaan elikon!

Terveisin +33°C

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Iso korento - Airbus H135

Tätä kopteria on tänä / tänäkin / varsinkin tänä kesänä taas tarvittu kuulema paljon. Ilmeisesti se pitää paikkansa, koska niin harvoin sitä kentällä näkee. Onko lie töitä niin paljon, ettei sitä kannata välillä sairaalan katolta paljon Tampere-Pirkkalan kentälle lentää. Näillä helteillä en sitäkään ihmettelisi!

Olen seurannut tämän tyypin koptereita useitakin ja todennut ne hyvin vakaiksi. Se on hyvä koska välttämättä asiakkaan laskeutumispaikka ei ole kovinkaan suuri pläntti. Muistan lapsuudestani eräiltä kesämarkkinoilta yleisölennätyksiä tehneen pikkukopterin, joka lähinnä kulki taivaalla siihen suuntaan mihin tuuli sitä vei. =D Lähdöt ja saapumiset olivat kaameaa katseltavaa.

Tämä kuvan Kopteri on Tyypiltään Airbus H135. Sen pituus on 12,16 metriä ja suurin lentoolähtöpaino 2835 kg.

Moottoriteho saattaa jotakuta kiinnostaa. Kopterin kaksi turbiinimoottoria kehittävät 1166 hv:n yhteistehon. Luulisi lähtevän rivakasti.