torstai 30. toukokuuta 2013

Junaradan varrella

Tuli tässä taannoin tehtyä kuvausretki vilkkaan junaradan varrelle. Näitä en ollutkaan aikaisemmin kuvannut ja lopputuloskin jättää monin paikoin toivomisen varaa:) Monopodi ehkä olisi ollut tässä kova sana. Nyt sen puuttuminen sai aikaan sen, että vauhdintuntua tavoitteleva kuvaaja täräytteli kameraa hieman liikaa. Tässä kuitenkin muutama kuva:

3227. Tavarajuna

Ja toisesta suunnasta hetken kuluttua henkilöjuna samanlaisen veturin vetämänä.

Lähemmäksi zoomaten...

Tämä juna ei ollut mitenkään tavattoman pitkä, mutta painoa oli ilmeisesti paljon, koska vanhoja dieselvetureita oli nokalla peräti kaksin kappalein.

Paljoakaan ei tarvinnut seuraavaa junaa odotella. Tämä oli hyvä kuvauspaikka.

Lähemmäksi...

...ja lähemmäksi. Kuinka monta henkilöä tuolla ratin takana istuu?




tiistai 28. toukokuuta 2013

Pirkkalasta pirahtaa :)

Olen joskus bongannut Tampere-Pirkkalan kentältä enemmän tai vähemmän sattumalta harvinaisempiakin koneita. Seuraavassa muutama kuva tätä satoa vuosien varrelta. Mukana on myös sellaisia lentoyhtiöitä, joita ei enää ole olemassa. Vanhin kuva on vuodelta 2006.

Kuvien laatu on kirjava, ei voi mitään. Osa on otettu jopa sen aikaisella kännykällä.:)

Nämä ATR-73 -koneet lentävät Pirkkalaan edelleen, mutta fuusion seurauksena lentoyhtiö on nyt FlyBe ja ulkonäkö erilainen.

Erilainen on nykyään tämä kuvauspaikkakin. Nykyisin tässä on korkea lauta-aita ja näkyvyys kentälle huomattavasti rajoitetumpi.

Wingo. Aikansa lyhytikäinen "lentoyhtiö", joka lensi kaikki reittinsä JetAirin Saab 340 -koneilla. Yhteistyö JetAirin kanssa päättyi 2010, ja siihen päättyi Wingon tarina.

Harvinaisuus näköpiirissä! Iljushin 62M ei tosiaankaan ole ollut kentällä yleinen näky koskaan. Muistaakseni vuotta 2007 elettiin. Millä asialla lie sitten liikkuikaan... Tämä oli ensimmäinen Neuvostoliittolainen pitkänmatkan matkustajakonemalli. Se tuli reittiliikenteeseen vuonna 1967.

Aikoinaan tuossa terminaalissa oli myös DHL:n tukikohta. Voi sitä aikaa ja meteliä kun aidot täyteen lastatut Boeing 727 -koneet tuohon rullasivat ja varsinkin kun kentältä lähtivät. Jossain vaiheessa tuokin tukikohta siirtyi Helsinki-Vantaalle. Sen jälkeen tästä kakkosterminaalista alkoi lennellä Ryanair, jonka koneita totisesti kentällä nykyisin riittää.:)

Maailman suurin sarjavalmisteinen rahtikone, Antonov 124, on vieraillut kentällä muutamia kertoja. Tuossa on lähes koko siiven alla oleva pohjapinta-ala pyöriä täynnä. Mahtava ilmestys oli!




Päivän kevennys

Pyysin poseeraamaan. Ja sillä lailla! Sieltähän tuli hymy kuin Einsteinilta aikoinaan!


sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Hullu metso soitimella!

Tänään minulla oli tarkoitus kuvata häiriintynyttä metsoa, joka kuuleman mukaan käy lähitaisteluun kaikkien niiden kanssa, jotka uskaltautuvat hänen valtakuntaansa. On kuulema todella pahansisuinen tapaus.

Pahaksi onneksi tämän sotapäällikkömetson valtakunnan läpi kulkee yleinen tie. Jalankulkijat eivät enää tosin uskalla siellä kävellä, ja viime viikolla joku pahaa aavistamaton autoilija yritti valokuvata lintua, jolloin se melkein lensi autoon sisälle avoimesta ikkunasta. Siis siitä ikkunasta, josta tämä kaveri yritti sitä kameranputkella tähdätä. Autoilijan lähtiessä pakoon, lintu oli lähtenyt lentämään auton perään eläimellisellä nopeudella. Oli seurannut autoa kilometrin verran, ennen kuin oli luovuttanut. Paha keikka oli siis luvassa.

Matkaan siis vaaroja uhmaten. Olin varustautunut oikein kahden kameran voimin siltä varalta, että lintu nokkii toisesta objektiivin hajalle.

Vaaranpaikkaa lähestyttiin. Kuski oli valmiina painamaan kaasun pohjaan ja minä puolestani olin valmiina laukaisemaan kameran heti, kun se hullu lintu hyökkää. Auton lasit olivat tiukasti kiinni vaikka lintu on kuuleman mukaan niin pahapäinen, että nokkii lasitkin autosta rikki ja puhkoo vaikka renkaatkin että saa tunkeilijat häipymään paikalta tarpeeksi nopeasti. Hyvä tavaton kuinka toivoinkaan että tuota petoa ei näkyisi!

Eikä näkynyt. Isot varoituskyltit sen sijaan näkyi vaara-alueen molemmin puolin "Varokaa todella vihaista metsoa!" Ongelma oli olemassa, vaikka se ei meille näyttäytynytkään useista edestakaisista ajokerroista ja kovaäänisistä tyytyttämisistä huolimatta.

Sain pitää molemmat kamerani. Jotain sentään tarttui mukaan. Kaiken tämän jännityksen päälle sitä taas osaa antaa arvoa yksinkertaiselle luonnon kauneudelle. Toisaalta, saatan vielä palata tuolle savotalle. Jos vaikka sieltä saisi oikein kunnon taistelukuvan:) Mutta tällä kertaa mennään näillä.

PS. Harmittaa että ne varoituskyltitkin jäi kuvaamatta. Oli sen verran pelokas olo:) Täytyy yrittää korjata tilanne lähiaikoina... Tuli myös mieleen, että onko joku jo käynyt päästämässä linnusta ilmat pihalle kun niin hiljaista oli..




lauantai 25. toukokuuta 2013

Padasjoen kirkko

Kirkkoesittelyissä hypättiin maamme kartalla tällä kertaa Päijät-Hämeeseen. Sieltä löytyy pieni, vajaan 3500:n asukkaan Padasjoen kunta. Padasjoen kirkko on jatkumoa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muodissa olleiden vaaleanpunaiseksi rapattujen kivikirkkojen sarjaan. Näistä olen tässä blogissa aikaisemmin esitellyt samantapaista värimaailmaa edustavan Säynätsalon kirkon.

Padasjoelle rakennettiin ensimmäinen kirkko jo 1400-luvun loppupuolella. Nykyinen kirkko on Padasjoen neljäs kirkkorakennus. Seurakunnan ensimmäinen puukirkko tuhoutui tulipalossa, samoin tätä nykyistä kirkkoa edeltänyt suuri puinen ristikirkko. Näiden kirkkojen väliin historiallisesti sijoittunut kovin lyhytikäinen kivikirkko purettiin aikanaan uuden kirkon tieltä.

Tämä nykyinen kirkko valmistui vuonna 1928. Sen suunnitteli arkkitehti W.G. Palmqvist. Edellisen kirkon palosta pelastettu ylösnousemusaiheinen alttaritaulu on taidemaalari Alexandra Såltinin maalaama. 26-äänikertaiset urut ovat vuodelta 2001 ja ne on rakentanut Sotkamon urkurakentajat. Kirkossa on istumapaikat 500 ihmiselle.

Osoite: Laivarannantie  17500



torstai 23. toukokuuta 2013

Verinen juttu

Lupasin Kangasalan kirkkoa esitellessäni, että jossain vaiheessa käyn ottamassa kuvan kirkon ehkä merkillisimmästä nähtävyydestä, eli Verikivestä, jonka taustan voitte lukea esimerkiksi tätä klikkaamalla.

En ota itse kantaa puoleen enkä toiseen, enkä ruvennut maistamallakaan selvittämään onko se verta vai mitä:) Mutta fakta on, että jotain tuosta kivestä valuu.


Sattuukos kukaan tietämään...

Seuraa päivän arvoitus. Mikäs se tämä on? Veikata saa edelleen, mutta arvoitus on jo ratkaistu, kuten kommenteista ilmenee :)

Eli vastaus on: Lepikon torppa. Tässä Pielavedellä sijaitsevassa torpassa syntyi tasavallan pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen vuonna 1900. Presidenttinä hän toimi yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan.

Ja tämähän on tietysti turistinähtävyys!


keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Taivaanrannan maalarit

Kuva on vanha kuin taivas itse, mutta ei kai tällaisia maalarimestareita ihan joka päivä taivaalla näe, joten puoltanee julkaisua.


tiistai 21. toukokuuta 2013

Aurinkokunnan kilparatsut

Ei ihan vielä todellista ole, mutta uskaliaimmat jo vättävät että (lähi) tulevaisuudessa (ehkä) ihminen lentää jo ihan (ehkä) Marsiin saakka, (ehkä) jopa kauemmaksikin. Tällä hetkellä kuulema yksisuuntainen  matka olisi jo (melkein) mahdollinen. :DD

Hauskaa! Tekniikan Maailmassa (kaikki kunnia sinänsä hyvälle autolehdelle) oli 1980-luvun puolivälin paikkeilla artikkeli, jossa myös väitettiin että jo vuonna 2000 ihmisiä asuu avaruudessa sinne rakennetuissa jättimäisissä asutuskeskuksissa, jotka olisivat paljon  mukavampia asuinpaikkana kuin maa. Jopa painovoima olisi näissä keinotekoisesti luotu maan painovoimaa vastaavaksi.

No, eivätpä ole suunnitelmat toteutuneet. Epäilen kovasti, toteutuvatko koskaan. Mutta onhan sitä kiva vilkkaalla mielikuvituksella leikkiä. Itse tein sitä tässä kuvassa. Pientä käsittelyä? No joo, ehkä. Itse koneet ovat kuitenkin niin aitoja kuin olla voi.



Päivän kevennys

Yksityiskohta erään museoauton kojelaudasta :))





lauantai 18. toukokuuta 2013

"Maamies peltoon pehmeään..."

On se mukava havaita, että aivan täysin ei maataloutta vielä ole saatu kotomaastamme loppumaan. Toivottavasti niin ei käykään. Suunta on kuitenkin monelta osin huolestuttava.





perjantai 17. toukokuuta 2013

Kärsämäen Paanukirkko

Kärsämäellä sijaitsee yksi maamme erikoislaatuisimmista kirkkorakennuksista. Arkkitehti Antti Lassilan suunnittelema vanhan ajan paanuilla päällystetty kirkko on rakennettu paikalle, jossa aikoinaan sijaitsi paikkakunnan ensimmäinen, vuonna 1765 rakennettu ja 1841 purettu puukirkko.


Näennäisen modernista ulkomuodosta huolimatta tämän kirkon rakentamisessa on noudatettu tuon ensimmäisen kirkon mukaisesti mahdollisimman tarkasti kaikkia 1700-luvun kirkonrakennusmenetelmiä ja työtapoja. Jopa justeerilla poikkisahatut puut haettiin metsästä hevospelillä, rakennustyössä käytetyt naulat ovat kaikki sepän takomia ja rakennusväelle tarjottiin avotulella valmistettua ruokaa 1700-luvun henkeen. Kirkko vihittiin käyttöön kesällä 2004. Se on ympärivuotisessa käytössä seurakunnan toisena kirkkona.

Kirkonrakennushanke on Kärsämäen seurakunnan, kunnan ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteistyön tulos. Lisäksi hankkeessa on ollut mukana yhdeksän ammatti- ja ammattikorkeakoulua. Rakennustyön myötä haluttiin siirtää menneitten aikojen huipputason puutyö-osaamista jälkipolville. Opiskelijoiden ja rakennusalan ammattilaisten lisäksi kirkkoa olivat rakentamassa sadat talkoolaiset.

Pelkistetyn synkänmusta ulkokuori kätkee sisäänsä Kerrassaan kauniin ja akustisesti upean kirkkosalin.   


Salissa on istumapaikat 140 henkilölle. 1700-luvun tapaan kirkossa ei ole sähkövalaistusta eikä lämmitystä. Molemmat hoidetaan tarvittaessa kynttilöin. Urkujakaan ei kirkossa ole, koska niitä ei tuolloin maamme kirkoissa ollut.

Kirkon huippuikkunaa kohti jyrkässä kulmassa nousevaa sisäkattoa.

Uskomattoman hyvän akustiikkansa johdosta kirkko on jumalanpalvelusten ja seurakunnallisten toimitusten lisäksi hyvin suosittu konserttipaikka, joka on houkutellut myös nimekkäitä esiintyjiä. Yksittäisten konserttien lisäksi kirkossa järjestetään kesäisin musiikkijuhlat (www.musiikkiapaanukirkossa.fi)


Kellotorni sijaitsee jonkin matkaa ennen paanukirkkoa kirkkoon johtavien pitkospuiden varrella.



Osoite: Pappilankuja 24, Kärsämäki.







keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Harvinaisuus tien laidassa

Tällaisia ei enää ihan joka päivä vastaan tulekaan! Peräti tonkkakin on jäänyt noutamatta. Muistelisin, että tässä jokunen vuosi sitten joku teki, ellei nyt sitten ihan väitöskirjaa, niin ainakin ison tutkimuksen maamme maitolaitureista. Lapsena näiden luona oli mukava leikkiä.


tiistai 14. toukokuuta 2013

TAMPERE! Osa 9, Aleksanterin kirkko

Uusgoottilaista tyyliä edustava Aleksanterin kirkko on tuomiokirkon ohella toinen Tampereen suurimmista ja vaikuttavimmista kirkoista.


TAMPERE! Osa 8, delfinaario

Delfinaario on yksi Särkänniemen huvipuiston suurimmista vetonauloista. Se on avoinna myös talvisin. Delfiinien taitotemput ovat aivan uskomattomia ja niitä asustelee siellä huomattavasti näitä kahta kuvassa näkyvää enemmän.





Tuhanten rantain partahilla

Sattui olemaan eilen pokkari mukana. Sattui myös olemaan nätti ilma. Ja sattui olemaan järvenranta!


sunnuntai 12. toukokuuta 2013

lauantai 11. toukokuuta 2013

TAMPERE! Osa 5, Klassillinen lukio

Klassillisen Lukion monumenttaalinen päärakennus on peräisin vuodelta 1907. Tämä sijaitsee Tuomiokirkkoa vastapäätä Satakunnankadulla.


TAMPERE! Osa 4, puutalo

Muutamasta paikasta keskustassa löytyy vielä tunnelmallisia vanhoja puutaloja. Tämä vanhahenkinen kuva on Finlaysonin alueelta.


perjantai 10. toukokuuta 2013

Lakeuden Ristin kirkko

Seinäjoki on nopeasti kasvava vajaan 60 000 asukkaan kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Se on myös maakunnan suurin kaupunki. Kaupungin pääkirkko on varsin mielenkiintoinen.

Seinäjoen uuden pääkirkon suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1944. Vuonna 1951 julistettiin arkkitehtikilpailu uuden kirkon rakentamiseksi. Siihen otti osaa 45 arkkitehtiä. Alvar Aallon suunnitelma "Lakeuksien risti" voitti kilpailun ylivoimaisesti. Suunnitelman pohjalta valmistunut tyyliltään funktionalismia edustava kirkko on myöhemmin osoittautunut Alvar Aallon ja hänen avustajiensa yhteistyöksi.

Tämä vuonna 1960 käyttöön vihitty suuri kirkko on yksi maamme tunnetuimpia uudempia kirkkorakennuksia. Erityisen tunnettu se on 65 metriä korkeasta tornistaan, josta avautuu huikea näkymä lähes koko Seinäjoen kaupungin ylitse. Kirkko torneineen on suosittu turistikohde ja se on nuoresta iästään huolimatta museoviraston suojelema.

Kirkko on muurattu tiilestä ja se on slammattu ulkopinnoiltaan valkoiseksi. 47 metrin pituinen kirkkosali tyylittelee muodoltaan katedraalikirkkoa. Yleisilmeeltään pelkistetyn salin lattia on rakennettu siten, että sen takaosa on 60 cm salin etuosaa korkeammalla. Kirkossa on istumapaikat 1335 henkilölle. Sisustus on kauttaaltaan Alvar Aallon suunnittelema urkujen omaleimaista fasadia myöten. Itse urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja ne ovat vuodelta 1960. Äänikertoja niissä on 53 ja sormioita neljä.

Kirkko on osa suurta kuuden rakennuksen muodostamaa Aaltokeskusta. Rakennusryhmä on eräs merkittävimmistä arkkitehtoonisista kokonaisuuksista maassamme. Sen eri osat ovat valmistuneet vuosien 1960 ja 1987 -välisenä aikana.

Kirkkoa kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa Seinäjoella vieraillessaan. Se on kaiken lisäksi helppo löytääkin, koska sen torni näkyy todella kauas. Ja siellä tornissakin kannattaa käydä! Mieluiten ihan kameran kanssa. :)



Osoite: Koulukatu 24, Seinäjoki

torstai 9. toukokuuta 2013

TAMPERE! Osa 3, Laukontori

Laukontorin rantaa muutamine sisävesilaivoineen. Tästä pääsee risteilyille Pyhäjärven selälle. Kuvassa näkyvät mm. myös mreal:in kartonkitehdas, Sokos-Hotelli Ilves ja siitä edelleen oikealle koskikeskuksen kauppakeskus.


TAMPERE! Osa 2, Näsinneula

Tampere! -kuvasarjalle seuraa jatkoa. Ensimmäisenä esittelin Pyynikin näkötornikahvilaa ja nyt on vuorossa toinen kuuluisa torni. Se on ilman muuta vuonna 1971 -valmistunut 168-metrinen Näsinneula. Näsinneula on Maamme korkein vapaasti seisova rakennelma ja Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni. Tornin huipulla näkyvästä lentävästä lautasesta on huikeat näkymät yli koko kaupungin ja sen toisessa kerroksessa on lisäksi hitaasti akselinsa ympäri pyörivä maisemaravintola. Ympäri pyörähtämiseen kuluu 45 minuuttia, joten pihviä syödessään maisemia eri ilmansuuntiin ehtii ihailla ihan rauhassa.

Tornin huipulle matka taittuu yhdellä tai kahdella 15 hengen pikahissillä. Niiden nousunopeus on 6 metriä sekunnissa! Matka huipulle taittuu tällaisella raketilla 32 sekunnissa.

Ylimpänä huipulla näkyvässä antennissa ovat säätä ennustavat kelta-vihreät merkkivalot; mitä enemmän niissä palaa keltaista, sitä aurinkoisempaa säätä on luvassa. Vihreät valot taas vastaavasti puolestaan kertovat lähestyvästä sateesta.





Vanha kuva, mutta antanee kuitenkin vähän osviittaa. Tässä siis näkymää Näsinneulasta Tampereen kaupungin ylitse. Hyvällä säällä täältä näkyy reilun 20 kilometrin päähän joka suuntaan. Jos kaipaa jännitystä reissuun voin kertoa, että torni huojuu kovalla tuulella täältä huipulta 15 cm suuntaansa:)

Tornin esikuva on Space Needle -torni Yhdysvalloissa. Tosin Näsinneulan hissit ovat huomattavasti esikuvaansa nopeammat!

Näsinneula oli alunperin Tampereen kaupunginjohtajana vuosina  1957–1969 toimineen Erkki Lindforsin idea. Hän ei ehtinyt nähdä sen valmistumista.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

TAMPERE! Pyynikin kahvila-näkötorni

Sain päähäni aloittaa kuvasarjan maakuntani pääkaupungista. Kuvia ilmestyy vaihtelevalla tahdilla mutta ilmestyy kuitenkin, se on varmaa:)

Tässä ovat sarjan ensimmäiset kuvat. Etusivun bannerissa on Tampereen tunnetuin maanmerkki, mutta siitä en tätä sarjaa kuitenkaan aloita.

Koska vappu vappumunkkeineen on vielä niin lähellä menneisyydessä, päätin aloittaa Tampereen esittelyn Pyynikin näkötornista ja sen kahvilasta. Täällä paistetaan Tampereen kuuluisimmat munkit ja kahvilaa sanotaankin munkkikahvilaksi!

Katso lisätietoja ja varaa pöytä http://www.munkkikahvila.net/

Näin hienot maisemat avautuu munkkikahvilan kuuluisasta näkötornista jopa syksyn synkeillä keleillä. Tukevien munkkikahvien jälkeen tämä kruunaa reissun. Siltä varalta, että ei jaksa raahautua ison kameran kanssa korkealle näkötornin huipulle kiereportaita pitkin, torniin on hissikyyti. Torniin on myös pikku maksu (0,50-2,00 riippuen torniinpyrkijän iästä), joten pientä rahaa kannattaa ottaa mukaan.

Tornin huippu on 150 metriä korkealla merenpinnasta. Näkymät ovat lähes kuin Näsinneulasta kaupungin ylitse joka suuntaan.