lauantai 26. huhtikuuta 2014

Eräjärven kirkko

Eräjärvi oli Pirkanmaalainen kunta vuoden 1972 -loppuun saakka. Sen jälkeen se sai uuden elämän osana Oriveden kaupunkia. Eräjärvellä sijaitsee nätti pieni puukirkko.

Viime viikon kirkko oli nykyisin Kangasalaan kuuluvan Kuhmalahden kirkko ja nyt katsomme Oriveteen kuuluvan Eräjärven kirkkoa. Aikoinaan itsenäiset Eräjärvi ja Kuhmalahti olivat naapurikuntia, mutta niin ovat nykyisinkin Orivesi ja Kangasala. Näin ne kuntaliitokset etenevät. Saapa nähdä, mihin ne vielä etenevätkin, aika näyttää. No, nyt turhalta spekuloinnilta asiaan!

Eräjärven kirkon tekee mielenkiintoiseksi se, että sen rakentaja löytyi omasta pitäjästä. Hän oli kirkonrakentaja Mats Åkergren. Kirkko valmistui vuonna 1821. Se on järjestyksessä kolmas Eräjärven kirkkorakennus.

Kirkko on sinänsä ihan perinteinen sisäviisteinen puinen ristikirkko, jossa tapuli on liitetty läntisen siiven jatkoksi. Sen ympärillä on pieni hautausmaa.

Kirkon sisätiloista voisi mainita "kirkkomaalari" Kaarle Fredrik Blomin vuonna 1851 maalaaman alttaritaulun ja Kangasalan urkutehtaan historialliset urut vuodelta 1916.

Paikkakuntalaisen rakentajan lisäksi erikoislaatuista on, että kirkon tapulissa on vuodesta 1974 asti toiminut kirkkomuseo, jossa näytteillä on mm. seurakunnan vanhaa esineistöä ja tietoa seudun maineikkaista kirkonrakentajista. Museo on auki kirkon kesäaukioloaikojen yhteydessä. Tosin kirkko ei tietojeni mukaan ole tiekirkko, joten sen kesäaukioloajat saattavat olla hyvinkin vuosikohtaisia. Sen tähden en niitä tässä julkaise, mutta tarkemmin varmaan selviävät esim. Oriveden seurakunnan nettisivuilta.

Kirkon pihapiirissä sijaitsevassa viljamakasiinissa sijaitsee toinenkin museo, kivimuseo, jossa kannattaa sielläkin poiketa kesäisen kirkkokäynnin yhteydessä.


Osoite: Eräjärventie 1952, Eräjärvi, Orivesi



lauantai 19. huhtikuuta 2014

Kuhmalahden kirkko

Kuhmalahti on pieni entinen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaalla, kartalta katsoen Tampereen ja Kuhmoisten välissä, lähempänä Kuhmoista kuin Tamperetta. Kunta lakkautettiin vuoden 2010 -lopussa, jonka jälkeen se on ollut osa Kangasalan kuntaa.

Kuhmalahden nykyinen kirkko on järjestyksessä toinen. Ensimmäinen kirkko valmistui tälle lähes samalle paikalle jo vuonna 1664. Nykyinen, tunnetun kirkkoarkkitehdin Ernst Lohrmannin piirtämä ja seurakuntalaisten rakentama päätytorniton puinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1846. Rakennustyylillisesti se edustaa myöhäistä empireä.

Katsahdus kabiinin puolelle. Kirkko on sisätiloiltaan basilika. Se tarkoittaa suorakaiteen muotoista kirkkosalia, joka on kolmilaivainen. Tosin aidossa, historiallisessa basilikassa keskilaivan katon tulisi kohota sivulaivojen kattoja korkeammalle. Basilika kuitenkin näinkin. Sisätiloihin antaa leimansa saarnastuolin keskilaivaa korostava sijainti ja laivojen jakajana toimivat massiiviset, roomalaistyyliset tukipylväät. Punainen matto tuo vaaleaan yleisimeeseen mukavasti väriä.

Kirkon kuorista löytyy kaksi taidokasta puuveistosta, joista toinen esittää ristiinnaulittua Jeesusta ja toinen piispa Henrikiä. Alttaritaulun on maalannut kovin tuntemattomaksi jäänyt taidemaalari Sviefeld. Vuonna 1795 valmistunut taulu maalattiin alunperin edelliseen kirkkoon.

Kirkon urut ovat vuodelta nykymuodossaan vuodelta 1911. 10-äänikertaisen soittimen rakensi B.A. Thule. Urkujen julkisivu ja pääosa pillistöstä ovat peräisin edellisistä, vuonna 1884 -rakennetuista uruista.

Kirkkoon mahtuu noin 350 henkilöä.

Kirkon vieressä sijaitseva erillinen kellotapuli rakennettiin alunperin edellisen kirkon viereen vuonna 1782. Se on rakennusmestari ja kirkonrakentaja Matti Åkerblomin työtä ja tyylillisesti nykyisen kirkon kanssa hyvin erilainen sipulinmuotoisine huippuineen.

Kirkon kolmas puuveistos löytyy kirkon eteisestä, jossa sijaitsee rujo puinen vaivaisukko. Onkohan sillä ollut taipumuksia karata kirkosta, kun ovat köyttaneet sen noin hyvin paikallensa, mene ja tiedä.

Osoite: Kirkkotie 45, Kuhmalahti, Kangasala













lauantai 12. huhtikuuta 2014

Lumijoen kirkko

Sanotaan, että lasten suusta kuulee totuuden. Lasten suusta tuli mielleyhtymä piparkakkutalosta tämän kirkon kohdalla! No, myönnettäköön, että tiettyjä yhtymäkohtia on. :)


Lumijoki on Pohjois-Pohjanmaalla, kartalta katsoen hieman Oulun alapuolella sijaitseva, reilun 2000:n asukkaan kunta. Sehän tarkoittaa sitä, että istumapaikkaluvun ollessa suurimmillaan, yli puolet paikkakunnan nykyisistä asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon! Kuinkahan usein sellaiseen oli tarvetta? :) Nykyisin istumapaikkaluku on piennennetty 850 henkilöön.

Lumijoen kirkko on todellakin suuri ja mahtava. Se on arkkitehti John Lybeckin piirtämä ja valmistui vuonna 1889. Piispa L.T. Tapaninen nimitti kirkon sen suuresta koosta ja ylväästä ulkomuodosta johtuen Lakeuden Katedraaliksi. Se, että kirkko sijaitsee mäen päällä, suurentaa vaikutelmaa entisestään. Tosin alkuperäinen suunnitelma kirkosta oli vieläkin suurempi!

Turhahan tätä ”suurta kirkkoa” on silti verrata esim. Keski-Euroopan oikeasti suuriin kirkkoihin. Meidän maassamme se kuitenkin on, varsinkin pienen maaseutupitäjän kirkoksi, myös mittojensa puolesta vaikuttava.

Varsinaista alttaritaulua ei Lakeuden katedraalissa ole; Sen paikalla on suurikokoinen valkoinen risti, jonka molemmin puolin olevissa ikkunoissa sijaitsevat näyttävät, Liisa Karjarinnan toteuttamat lasimosaiikit. 15-äänikertaiset urut vuodelta 1995 ovat Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat.

Yhtenä erikoisuutena on, että kellotornissa on vain yksi kirkonkello. Pikkukirkoissa tällaista joskus näkee, mutta tämän kokoisessa kirkossa ratkaisu saattaa olla maassamme ainutlaatuinen.

Lähes aina, kun pienellä paikkakunnalla sijaitsee suuri kirkko, sen suuruutta selitellään piirustusten vaihtumisella jonkin suuren kaupungin samaan aikaan rakenteilla olleen kirkon kanssa. Kyseessä lienee kuitenkin enemmän urbaanilegenda, tai sitten meillä on ollut paljon todella huolimatonta väkeä paitsi arkkitehteinä, kuin myös seurakuntien päättäjinä. - Seurakuntalaisista nyt puhumattakaan. Niin paljon näitä tapauksia maastamme löytyy!



Osoite: Ylipääntie 10, Lumijoki


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Päivän kevennys!

Kyllä kyllä. Taas muutama, toivottavasti ainakin etäisesti humoristinen kuva joka toinen tiistai! Muun muassa erilaisia eläimiä on taas mukana. Niin oikeita kuin... no, sitten näette. Aloitetaan kuitenkin ihan tavallisella jänispaistil..  lemmikkikanilla, joka sattui olemaan hauskasti rotan värinen. :)) Ei ole kuitenkaan oma lemmikki kyseessä. :)