lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulukirkkoa katsomassa

Ennen joulua minulla oli tilaisuus käydä kuvaamassa viikon kirkkona aiemmin esittelemääni Kuhmalahden kirkkoa. Sen sisätilojen tunnelmallinen jouluvalaistus tehdään sinisellä sävyllä, johon sekoitetaan hieman punaista ja violettia. Tällainen erillisillä valaisimilla toteutettu jouluvalaistus ei ole kovin yleinen juttu kirkoissamme, ei ainakaan vielä tänä päivänä. Kuvat olivat siis hyvinkin paikallaan. Valaistus pysynee kirkossa loppiaiseen saakka.




torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Jouluaaton koittaessa tahdon toivottaa teille, blogiystävät, oikein  hyvää, rentouttavaa ja tunnelmallista joulun aikaa!




tiistai 15. joulukuuta 2015

Päivän kevennys!

Leipä se possun tiellä pitää, ainakin näin joulun alla. :)  Sarja jää tauolle. Uusi tuotantokausi alkaa ensi vuoden helmikuussa. :)


lauantai 12. joulukuuta 2015

Kivijärven kirkko

Hieman vanhempi retrotunnelmaiseksi käsitelty pokkarikuva jostain vuosien päästä kertoo, että tällä kertaa kyseessä on perinteinen puinen ristikirkko, jonka kuvasin aikoinaan Keski-Suomen pakkasessa.

Tämä paikkakunnan kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1874. Uusgotiikkaa edustavan puukirkon piirsi arkkitehti Theodor Decher. Rakennustöitä johti kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski. Hän oli johtamassa myös kirkon vieressä seisovan, edellisen kirkon yhteyteen rakennetun kellotapulin rakennustöitä 50 vuotta aikaisemmin, vuonna 1824.

Kirkko saattaa näyttää nopeasti katsomalla näyttää perusvaatimattomalta, mutta tarkemmin katsottuna siitä huomaa monia yksityiskohtia. Kannattaa klikata kuva täyteen kokoonsa ja katsoa sitä tarkemmin.

Alttaritaulu uusittiin 1930. Nykyisen on maalannut taiteilija Garl Bengts. Taulun lahjoitti seurakunnalle tuomari Toivo Anjala. Hämeen urkurakentamon valmistamissa uruissa vuodelta 1984 on 18 äänikertaa.

Kirkko on peruskorjattu useita kertoja. Viimeisin mittava peruskorjaus tehtiin vuosina 2000-2002. Yllä oleva kuva on todennäköisesti otettu pari vuotta tämän ajankohdan jälkeen.

Osoite: Keskustie, Kivijärvi




lauantai 5. joulukuuta 2015

Vaasan ortodoksinen kirkko

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa! Tämänkertainen kirkkokohde sijaitsee Vaasan kaupungissa ja se on ortodoksinen kirkkorakennus.

Kirkko on omistettu Pyhälle Nikolaokselle. Ortodoksisessa perinteessä kirkot usein nimetään jonkin pyhimyksen mukaan. Nikolaos oli Myran ensimmäinen piispa. Hänen kuolinpäivänä pidetään 6. joulukuuta 343, eli syntymäpäivä on huomenna.

Kirkon rakentamisesta tehtiin ensimmäinen suunnitelma vuonna 1849. Onneksi kirkkoa ei kuitenkaan oitis rakennettu, sillä se olisi todennäköisesti tuhoutunut samantien kun Vaasan kaupunki paloi maan tasalle vuonna 1852. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen ja samalla siirrettiin seitsemän kilometrin päähän meren rantaan, sai kirkko uuden näyttävän paikan kupungin korkeimmalta paikalta Aleksanterin torilta, nykyiseltä Kasarmintorilta. Kirkko valmistui vuonna 1862. Se rakennettiin lääninarkkitehti Carl Axel Setterbergin piirustusten mukaan. Hän on palonjälkeisen Vaasan pääarkkitehti ja suunnitellut paljon rakennuksia, mm. Vaasan luterilaisen seurakunnan suuren pääkirkon.

Kirkon ikonostaasi (vastaa. lähinnä lut. kirkkojen alttaritaulua) on rakennettu Pietarin taideakatemian professorin G. Solnzevin piirustusten mukaan. Kirkko on ortodoksisen perinteen mukaisesti rikkaasti koristeltu maalauksin, ornamentein ja ikonein.

Kirkon valmistuminen on pitkälti erään paikallisen ortodoksin, kauppias Ivan Lisitzinin ansiota. Hän anoi keisarilta kahdesti turhaan lupaa kirkon rakentamiseen, kunnes kolmannella kerralla lupa vihdoin myönnettiin. Hän myös lahjoitti tai hankki enakkoon myös suurimman osan kirkon kalustuksesta ja sisustuksesta.

Lisitzin ei ehtinyt nähdä unelmansa toteutumista, sillä hän menehtyi 63-vuotiaana ennen kuin kirkoa oltiin millään tavalla rakentamassa.

Osoite: Kasarmintori, Vaasa




tiistai 1. joulukuuta 2015

Päivän kevennys!

Luihuparta. :) Näin pikkujouluaikaan on syytä muistaa, että tällainen aika vastaava partaniekka vierailee jouluna monessa kodissa! Olkaamme siis kiltteja kaikki. : =D



sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Muistokukkia kesälle - Adventtikukkia joululle! Osa 13. Sarja päättyy

Sarjan toinen tuotantokausi päättyy sateisen, tuulisen ja synkän syksyn kunniaksi tällaisiin kukkatunnelmiin. Vai olisivatko nämä sittenkin jo joulukukat. Olisikos kyseessä vaikka joulukaktus=DD. Kaikki kunnia teille jotka tunnette näitä enemmän kuin minä. ;)

No, leikki ja pilailu sikseen. Kiitos teille kaikille sarjaa seuranneille ja kommentoineille! Tämän tämänvuotista syksyn loistoa (?!) varmaan hyvin ilmentävän kuvan myötä toivotan kaikille oikein hyvää joulunalusaikaa!


lauantai 28. marraskuuta 2015

Helsingin tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkon kohdalla lienee turha kerrata, missä kirkko sijaitsee. Ehkä enin osa teistä ulkomailta sarjaa seuraavista tietää myös, että kyseessä on maamme pääkaupungin tuomiokirkko. Kirkko, joka on tärkein kirkkorakennus Suomessa. Kaikkien valtakunnan merkittävimpien juhlatilaisuuksien viettopaikka. Mm. kaikki edesmenneet presidenttimme on siunattu haudan lepoon tässä kirkossa.

Kirkko on arkkitehti Carl Ludvig Engelin viimeisiä arkkitehtitöitä. Se valmistui vasta Engelin kuoleman jälkeen vuonna 1852 ja sen arkkitehtoonisen ilmeen viimeisteli Engelin seuraaja intendenttikonttorin johtajana, arkkitehti Ernst Lohrmann. Hän suunnitteli kirkkoon mm. pääkupolin ympärillä olevat neljä pienempää kupolia. Näin kirkosta tuli huomattavasti arvokkaamman näköinen. Kirkon tekee arvokkaan näköiseksi myös sen sijainti keskellä Helsinkiä valtavan korkuisen kivijalan päällä. Sen portaat ovat eräs Helsingin paljon kuvattu yksityiskohta ja suosittu istumapaikka niin nuorille kuin vanhemmillekin.

Kirkon sisustus on äärimmäisen pelkistetty. Ehkä näyttävin osa kirkkoa ovat takalehterin pääurut. Niiden valtava fasadi on alunperin rakennettu kirkon ensimmäisiin Saksalaisen Walkerin urkutehtaan rakentamiin urkuihin. Nykyisin tämä historiallinen julkisivu on säilytetty ja sen takana sijaitsevat Tanskalaisen Marcussen & Sonner -urkurakentamon 57-äänikertaiset urut vuodelta 1967. Soitin on yksi huomattavimpia maassamme.

Synkkätunnelmaisen ristiltäottoa kuvaavan alttaritaulun on maalannut taiteilijaprofessori T. K. von Neff. Taulu on saatu lahjaksi Venäjän keisarilta.

Alttaritaulun molemmin puolin sijaitsevat Engelin suunnittelemat rukoilevia enkeleitä esittävät veistokset. Lisäksi kirkosta löytyy kolme suurempaa valkoista patsasta, jotka esittävät uskonpuhdistaja Martti Lutheria, Philipp Melanchtonia ja Mikael Agricolaa. Nämä ovat kirkkosalin ainoat varsinaiset koriste-esineet.

Kirkossa on istumapaikat 1300 henkilölle.

Kirkon alla sijaitsee krypta eli holvisto. Alunperin se rakennettiin kirkon kellariksi, mutta 1970-luvulla se remontoitiin laajempaa käyttöä varten. Nykymuodossa siellä voi pitää pieniä tilaisuuksia ja siellä sijaitsee myös pieni kahvila ja näyttelytiloja.

Kirkko on osa maamme tunnetuinta torialuetta, Senaatintoria. Tässä kuvassa näkyy, miten valtavan suuren kivijalan päälle se aikoinaan rakennettiin. Etualla näkyy Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894.

Helsingin Tuomiokirkon profiili kohoaa vaikuttavasti korkeiden rakennusten yli ja on keskeinen Helsingin maanmerkki.

Tuomiokirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Siellä vierailee kesäaikaan jopa 1500 turistia päivässä ja vuodessa yli 350 000. Kirkko on avoinna todella monipuolisesti: Tämän hetkisten aukiolotietojen (2015) mukaan kesä-elokuun välisen ajan jopa klo 9-24 joka päivä! Talvisinkin joka päivä klo 9-18. Satunnaisen matkaajan kannattaa silti huomioida, että kirkossa pidettäviä tilaisuuksia ei saa häiritä. Kirkkoon pääsyä tilaisuus ei estä, mutta sen sijaan esim. tarpeettoman kirkossa puhumisen, liikuskelun ja valokuvauksen kyllä.

Osoite:  Unioninkatu 29, Helsinki

maanantai 23. marraskuuta 2015

Lunta!

Viime viikonloppu oli näillä seuduilla sankan lumipyryn ja pitkien sähkökatkosten viikonloppu. Monella ei ole sähköä edelleenkään. Itsellä onneksi toimii. Osalliseksi pääsin hyvin sekä lumipyrystä että sähkökatkoista.

Ajatelkaamme positiivisesti. Luonto on ollut nyt aivan uskomattoman kaunis. Melkein maisema kuin maisema on kuin postikortti. Ensimmäisenä vanhasta kuvasta tekemäni animaatio ja sen jälkeen maisemaa ja talven ensimmäistä lumiukkoa meidän pihassa.




sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 12

No jopas, se oli tämäkin tyttären kuvaama. Täytynee terästäytyä. :) No, oli miten oli, syksyn jatkoa vaan, eli sadetta itse kullekin. :))


lauantai 21. marraskuuta 2015

Soinin kirkko

Soini on reilun 2000 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla. Sen kirkonkylässä sijaitsee pieni nätti puukirkko.

Muistan joskus lapsena käyneeni tämän kirkon hautausmaalla. Jo silloin erityisesti minulle jäi mieleen suurikokoiset kiviset leijonapatsaat sankarihautaa vartioimassa. Ne ovat kuvanveistäjä Helvi Juvosen vuonna 1956 valmistamat. Itse kirkko on rakennettu vuonna 1793. Sen suunnitteli todennäköisesti kirkonrakentaja Yrjö Lepistö. Kirkkoa on uudistettu useaan kertaan. Se sai nykyisen muotonsa vuonna 1885 tehdyssä peruskorjauksessa, jolloin mm. rakennettiin nykyinen ristikeskus ja kirkko sai keskeiskirkko-ilmeensä. Malliltaan se on viisteetön tasavartinen ristikirkko.

Oli varsin hienoa että kirkon ovi oli auki, sillä se on sisältä varsin kaunis, kodikas ja tietyllä tavalla omintakeinenkin. Tässä näkymää urkuparvelta. Kirkossa on myös sivuparvekkeet, mikä on harvinaista näinkin pienessä kirkossa. Tämä kasvattaa kirkkoon mahtuvan väkimäärän 500 henkilöön. Nykyisen alttaritaulun on maalannut taiteilija Matti Annala vuonna 1830.

Kuvassa 12+2 äänikertaisten Kangasalan urkutehtaan valmistamien urkujen soittopöytä vuodelta 1930. Sivustalla näkyy oikeanpuoleista sivuparveketta.

Kaunis saarnastuoli on rokokootyylinen. Oletko muuten koskaan tullut ajatelleeksi, miksi sen päällä on katto? Se on kaikukupoli, jonka tehtävä on ohjata ääni alas kirkkosaliin. Tämä oli tärkeää ennen vanhaan, kun äänen vahvistuslaitteita ei ollut. Aivan samasta syystä tuoli on rakennettu muuta seurakuntaa korkeammalle.
















Muutama vanha hauta aivan lähellä kirkkoa. Monesti näille paikoille on haudattu pappeja ja lukkareita yms. Näitä ristejä en tullut tarkemmin katsoneeksi.



















Kellotapuli on rakennettu vuonna 1795. Tosin sekään ei kirkon tavoin ole alkuperäisasussaan. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha hautausmaa.




















Lopuksi Soinin kirkon suurin erikoisuus: Vaivaisakka! Lajissaan maamme ainut. Sen veisti Lehtimäkeläinen Matti Taipale vuonna 1854. On epäilty, että veistos muotoutui naiseksi käytettävän puun muodon perusteella, varmaa se ei silti ole. Vaivaisakka sijaitsee tapulin ulkoseinässä ja on siinä erikoisena yksityiskohtana sopivasti tervehtimässä kirkkoon saapujaa.

Soinin kirkko ei ole varsinainen tiekirkko, mutta tietojeni mukaan sitä on silti pidetty auki arkisin kesällä. Tarkemmin sen aukioloajat selvinnevät Soinin seurakunnan kotisivuilta.

Osoite: Karstulantie 2, Soini

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 11

Tällaiset kukat - nyt voi jo ehkä sanoa - lähestyvän joulun kunniaksi. Nämä on tytär kuvannut silloin, kun aurinko paistoi. - Kuvittele, aurinko. :)


lauantai 14. marraskuuta 2015

Härmälän kirkko

Tällä kertaa esittelyssä on arkkitehtoonisesti pelkistetyn näköinen kirkko. Itse asiassa niin pelkistetyn näköinen, että sitä voisi luulla jopa teollisuushalliksi, ellei pihassa olisi kellotelinettä ja kirkon oven yläpuolella ristiä, mikä kertoo rakennuksen käyttötarkoituksen. Katsotaan lähemmin sekä seutua että kirkkoa.

Kirkko sijaitsee Tampereella Härmälän kaupunginosassa, joka on ollut hyvin merkittävä paikka maamme ilmailuhistoriassa mm. siksi, että siellä sijaitsi valmistuessaan vuonna 1936 maamme ainut sisämaan lentokenttä. Siellä on myös sijainnut vuosina 1921-1945 Valtion lentokonetehdas. Ja siellä sijaitsee myös tämä erikoislaatuinen kirkko.

Alunperin tälle paikalle rakennettiin pappila- ja seurakuntatalo. Niiden yhteyteen rakennettiin vuonna 1949 kuvassa näkyvä kelloteline. Kirkkovaltuusto teki päätösen kirkon rakentamisesta jo vuonna 1938, mutta se valmistui kellotelineen viereen vasta vuonna 1972. Kirkon suunnittelivat arkkitehdit Elma ja Erik Lindroos.

Kirkon sisustus on varsin pelkistetty. Alttaritaulun paikalla on metalliristi, jonka ovat toteuttaneet taiteilijat Ipi ja Pekka Pyhältö. Salin etuosasta on suora käynti 90-paikkaisen seurakuntasalin puolelle. Se voidaan yhdistää taiteovi avaamalla kirkkosaliin, jolloin istumapaikkamäärä on suurempi. Kirkon 15-äänikertaiset urut ovat vuonna 1972 Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Kirkkosalissa on tilaa 270 henkilölle.

Talvitie 26, Tampere




torstai 12. marraskuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 7

Kuva on lavastettu, mutta  70-80 -luvuilla tämäntyyppinen näky heinäpellolla oli hyvinkin yleinen kuvan koneita myöten.

Joulun (ja toivon mukaan talvenkin) lähestymisestä johtuen kesämuistojen sarja jää tauolle ja palaa ääneen ensi vuoden puolella, kun uusi kesä taas siintää näköpiirissä!







tiistai 10. marraskuuta 2015

Syksy kauneimmillaan?

Pistän tässä esille pari synkeän päivän syyskuvaa hieman värisuodattimien läpi vedettynä. :) Ne tuokoot osaltaan edes hieman väriä tähän muuten niin värittömään vuodenaikaan. Tulisipa jo hieman lunta, muuten tätä synkkyyttä jatkuu vaikka vuoden loppuun asti... Kovia pakkasia sen sijaan en toivo.



sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 10

Tässä niin tyylikäs kukkanen, että sopisi vaikka pikkujoulukukaksi. :) Tosin en muista yhtään, minkä lehmänläjän vierestä tuon mahdollisesti aikoinaan kuvasin. Lajia en tiedä, mutta niinhän se on tainnut olla sama tilanne näissä muissakin tämän sarjan kuvissa.
=D

torstai 5. marraskuuta 2015

tiistai 3. marraskuuta 2015

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 9

Tällä kertaa muistona viime kesältä tällainen. Se on ehkä menossa nukkumaan ja moni saattaa ajatella nukkuminen olisikin paras ajanviete näin syksyn synkeillä säillä. ;)


lauantai 31. lokakuuta 2015

Hyvää Pyhäinpäivän iltaa

Ehkäpä lähestyvän illan tunnelmaan sopii tällainen pieni patsas, jonka olen bongannut hautausmaalta jonkin kirkkokuvauksen yhteydessä. Kaunis kuin mikä ja kokonaisuuteen sopii tuo kuihtunut ruusukin hyvin.


perjantai 30. lokakuuta 2015

Tampereen siunauskappelit

Tänä viikonloppuna ei varsinaista kirkkoesittelyä ole. Huomenna on päivä, jolloin muistellaan keskeltämme poisnukkuneita ja hautausmaat loistavat kynttilöistä. Moni saattaa käydä hautausmaalla jo tänään. Koska minulla oli muutama kuva myös siunauskappeleista, enkä oikein tiennyt koska ne julkaisen vai julkaisenko lainkaan, päätin pistää ne esille tänä päivänä. Nämä kaikki kun ovat hautausmaiden yhteydessä ja tänä viikonloppuna jokaisen ympärillä käy varmasti aikamoinen ihmisvilinä.

Kalevankankaan kappeli on Tampereen tunnetuin ja vanhin siunauskappeli. Se edustaa rakennustaiteellisesti kansallisromantiikkaa ja sen suunnittelivat arkkitehdit Wäinö Gustaf Palmqvist ja Einar Sjöström. Kappeli valmistui vuonna 1914. Vuonna 1984 sitä laajennettiin kuvassa vasemmalla näkyvällä lisäsiivellä, jossa sijaitsee toinen, pienempi siunauskappeli.

Kappelin ympärillä on 17 hehtaarin suuruinen Kalevankankaan hautausmaa. Sinne on haudattu monia historiallisesti merkittäviä henkilöitä.

Tämä Kangasalan puolella sijaitseva, mutta Tampereen seurakuntien käytössä oleva Vatialan siunauskappeli edustaa rakennustyylillisesti betonibrutalismia. Sen suunnitteli arkkitehti Viljo Rewel ja se valmistui vuonna 1960. Kappeli on keskellä 25 hehtaarin suuruista Vatialan hautausmaata.

Tampereen Länsiosassa sijaitseva Lamminpään kappeli on näistä kolmesta uusin; Se valmistui vuonna 1990. Suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen ja Raunio. Kappelin ympärillä avautuu vajaan 28 hehtaarin suuruinen Lamminpään hautausmaa.

Seuraava kirkkoesittely julkaistaan ensi viikon lauantaina.







torstai 29. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 5

Viime kesänä lehmiäkin vielä joskus matkansa varrella näki Saapa nähdä, kuinka kauan. Nykyisin hevonen on huomattavasti lehmää helpompi löytää.


lauantai 24. lokakuuta 2015

Talvi puskee päälle - Käännä kelloa ensi yönä!


Kelloja pitää taas ensi yönä siirtää tunnilla kesään päin - eli taaksepäin. Talviaikaan siirtyminen tapahtuu kello neljä aamulla. Laitahan siis herätyskello soimaan, että jaksat herätä neljältä siirtelemään kelloja! Kjäh kjäh! Tämähän tietenkin toimii vain, jos ympärilläsi on muitakin. Muuten kiusaaat vain itseäsi!

Oikein hyvää talvea siis kaikille! Se kun on kohta oikein virallisesti koittanut! Älkäähän laskeko pulkkamäkeä liian kovaa, älkää heitelkö lumipalloja ikkunoihin älkääkä syökö likaista lunta. ;)



perjantai 23. lokakuuta 2015

Sundomin kirkko

Tällä kertaa Viikon kirkon sijoittaminen maamme kartalle saattaa olla lukijalle hieman tavallista visaisempi tehtävä. Sundom on nykyisin eräs Vaasan kylistä, kaupunginosa, joka on joskus  - pitkän aikaa historiassa taaksepäin - ollut merenpohjaa. Ehkä tästä syystä alue on aivan tavattoman vehreää ja värikästä. Ainakin kesällä. Kylässä on noin 2400 asukasta. Kun maapalloon iskeytyi 520 miljoonaa vuotta sitten suuri meteoriitti, se iskeytyi tälle alueelle. Siitä sai merenpohja alkunsa ja pitkäksi ajaksi. :)

Aikaisemmin Sundom kuului Sulvan kuntaan. Kun kunta lakkasi olemasta vuoden 1973 alussa, se liitettiin Mustasaareen. Tässä jaossa kuitenkin kävi niin, että Sulvaan kuulunut Sundomin kylä liitettiin Vaasan kaupunkiin. Seuraavaksi katsotaan Sundomin kirkkoa.

Sundomissa on kaunis pieni kyläkirkko. Monesti
pieniä kyläkirkkoja katsellessa saa todeta, etteivät ne edusta varsinaisesti, ainakaan tyylipuhtaasti, mitään erityistä arkkitehtuurin suuntaa. Tämä siksi, että noissa on paljon kansanmiesten suunnittelemia ja rakentamiakin kirkkorakennuksia.

Sundomin kirkon ainakin tunnistaa kirkoksi hyvin. Se on myös arkkitehdin piirtämä, mikä johtuu osaltaan siitä, että kirkko on suhteellisen nuori, se valmistui vuonna 1929. Sen piirsi arkkitehti Oskar Berg.

Sisätiloiltaankin kirkko on aidosti kirkkomaisen näköinen. Sieltä löytyvät niin sarnastuoli, alttaritaulu kuin pienet urutkin. Niiden valmistaja on Heinrichin urkurakentamo. Salissa on 240 istumapaikkaa. Oleellinen lisä tilojen käytön monipuolisuuden suhteen on, että kirkon yhteydessä sijaitsee myös seurakuntasali ja keittiötilat.

Satunnaiselle ohikulkijalle kirkko näyttäytyy tästä kuvakulmasta. Nousemalla mäen päälle saa paremmin kokonaiskuvan rakennuksesta.  Erillistä tapulia ei kirkossa ole, vaan katolla on pieni torni. Sitä onko siellä kirkonkelloja, en saanut varmistetuksi.

Sundomintie 83, Sundom, Vaasa

torstai 22. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 4

Eräänä viime kesän iltana kuvasin poikkeuksellisen värikkään iltaruskon. Tällainen se todella oli, värisävyjä ei ole säädelty. Se taisi olla niin, että jos illan taivas ruskottaa, seuraavana päivänä on kaunis sää. En kyllä muista, oliko. :)


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 7

Tällä kertaa tällainen sininen tyttären kesällä bongaama sateenvarjo. Se onkin ehkä tarpeen ensi viikon sateilla. =D


lauantai 17. lokakuuta 2015

Kalajoen kirkko

Kalajoella. Paikkakunnalla, joka on hiekkasärkistään tunnettu, on hieno päätytornillinen punatiilikirkko. Katsotaanpa tarkemmin.

Kirkko valmistui 1879. Se edustaa rakennustyylillisesti uusgotiikkaa. Sen suunnitteli alunperin arkkitehti Frans Wilhelm Lüchow. Tämä kirkko jäi hänen suunittelemista kirkoista viimeiseksi.

Kalajoen kirkkoja on vainonnut tulipalo monia kertoja. Tämä kirkko on jo peräti seitsemäs kirkko paikkakunnalla, eikä sekään ole saanut olla tulelta rauhassa; vuonna 1930 kirkkoa kohtasi tuhoisa lämmityslaitteista alkunsa saanut tulipalo niin, että se piti käytännössä rakentaa uudelleen! Vain perustus ja tiiliseinät jäivät tuolloin pystyyn. Kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin piirustusten mukaan, jolloin sen selvä uusgoottilainen ilme hieman hävisi; mm. kellotorni rakennettiin alkuperäistä matalammaksi.

Vanha kuva 2000-luvun alkupuolelta näyttää kirkon sisältä. Kirkko on suuri; istumapaikkoja on suurimmillaan ollut jopa 1300 henkilölle. Istumapaikkalukua kasvattavat myös suuret lehterit. Nykyasussaan väljemmästi sijoitettuna istumapaikkaluku on 900.

Kirkossa on kahdet erityyliset urut, joista kuvassa näkyvät uudet, Sotkamon urkurakentamon vuonna 2000 valmistamat barokkityyliset 23-äänikertaiset kuoriurut.
Alttaritaulu on taidemaalri Aadolf von Beckerin maalaama ja peräisin vuodelta 1887. Sen vieressä sijaitsevat pienemmät taulut vuodelta 1908 ovat taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamat. Kynttiläkruunut ovat peräisin seurakunnan kuudennesta kirkosta.

Takaparven romanttistyylisten urkujen rakentaja on Kangasalan urkutehdas. Urut valmistuivat vuonna 1931 ja äänikertoja niissä on 27+1. Kuvassa näkyy myös varsinkin rannikon kirkoissa yleinen ns. votiivilaiva. - komea nimi laivalla. On se paljon komeampi nimi kuin Ruotsinlaiva! :)

Kalajoen kirkon myötä opin tuntemaan erään merkillisen tyylisuunnan vaivaisukkojen suhteen. Se on vaivaispohatta! Vai miksi itse kutsuisit tätä tyylikkääseen frakkiin pukeutunutta silinteripäistä kävelykeppiherrasmiestä, joka seisoi tapulin seinän vieressä ja kerjäsi rahaa "köyhälle":)) Arvoltaan kaveri näytti tehtaanjohtajalta. Ei tuo kovin köyhältä näyttänyt, kuten ei muuten moni muukaan lähitienoon kirkkojen vaivaisukoista! En saa nyt tarkasti selvää kirjoituksesta, mutta monesti näiden päällä lukee "joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle". Tässä tapauksessa tuo "herralle lainaaminen" varmasti pitää paikkansa." Vaivais"ukko löytyi tapulin ulkoseinästä.

Kyseessä lienee maamme rikkain vaivaisukko. Se on tuntemattomaksi jääneen reisjärveläismiehen työtä ja vuodelta 1815.








Onkohan edellä kuvattu vaivaisukko lahjoittanut tapulinkin? Komea se ainakin on. Se on itse asiassa rakennettu alunperin paikkakunnan edellisen, kuudennen kirkon yhteyteen vuonna 1815 ja säilyi ehjänä kirkon palosta. Tapulin rakensi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Tapulia korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1858.

Periaatteessa kirkko tulisi toimeen ilman erillistä tapuliakin, koska siinä on päätytorni. En saanut selvitettyä, onko kirkon tornissa kelloja lainkaan, jos tämä tapuli on edelleen käytössä, niin kuin olen ymmärtänyt. Vanhaa tapulia ei ymmärrettävästi ole haluttu hävittää.




Osoite: Etelänkyläntie, Kalajoki