keskiviikko 21. joulukuuta 2016

tiistai 20. joulukuuta 2016

perjantai 16. joulukuuta 2016

Kiirettä pitää - ja pientä pakkasta myös

Sen verran kiireitä on viime aikoina pidellyt, että blogin päivitys on ollut aika harvatahtista. Jotain kuitenkin välillä. Eiköhän se tästä taas jossain vaiheessa helpota. :) Tämä kuva on tältä aamulta eräältä vakiokuvauspaikaltani, kuten tarkkaavaiset lukijat varmasti huomaavatkin. :) Aamu olikin harvinaisen nätti, enää ei aurinko paista...




lauantai 10. joulukuuta 2016

Vetelin kirkko

Tämän kirkon sain kuvattua viime kesänä kauniissa ilta-auringossa ja taivaalla näkyi jopa pala sateenkaarta. :) Itse kirkko on C. L. Engelin suunnittelema, luultavasti yhteistyössä arkkitehti A. W. Arppen kanssa. Vetelin kirkko liittyy arkkitehtuuriltaan Engelin empire-tyylisten puisten ristikirkkojen sarjaan, joiden pohjamuoto on ns. keskeiskirkko; sivusakarat kyllä löytyvät, mutta kirkkosali on keskikohtaa, eli kupolin alla olevaa osiota, painottava. Tämän tyylisiä kirkkoja Engeliltä löytyy useita, tästä blogista esimerkiksi aikaisemmin esitelty Alajärven kirkko, joka on tosin hieman suurempi. Vetelin kirkon rakennustöistä vastasi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Kirkko oli valmis 1939. Myöhemmin kirkonrakentajan poika Jaakko Kuorikoski rakensi viereen kellotapulin, vuonna 1959. Kirkko on järjestyksessä kolmas kirkko Vetelissä.

Kirkon paikasta ei oltu alunperin ihan yksimielisiä ja siitä kiisteltiin vuosikymmeniä. Kirkko rakennettiin pitäjän pohjoisosaan, Vetelinkylään, mutta jopa vielä 1920-1930 -lukujen taitteen peruskorjauksen yhteydessä keskusteltiin kirkon ja tapulin siirtämisestä 15 kilometrin päähän, Räyringin kylään. Viimeksi kirkkoa korjattiin vuosien 2006-2008 -aikana.

Taidemaalari Johan Backmanin maalaama alttaritaulu vuodelta 1751, on peräisin edellisestä kirkosta. Urkuja on kirkossa kahdet; 27-äänikertaiset vuodelta 1939 parvella ja 11-äänikertaiset kirkon kuorissa vuodelta 1979. Molempien rakentaja on Kangasalan urkutehdas.


TIEKIRKKO ajalla 1.6.-24.8. ma-pe klo 9-15 (tiedot 2016)
Torpantie 130, Veteli


Kirkkosarja jää joulutauolle ja palaa jälleen helmikuussa. Kiitokset kaikille sarjaa seuraaville kuluneesta vuodesta!

lauantai 3. joulukuuta 2016

Kurun kirkko

Ylöjärven Kurussa on nätti puukirkko. Kuten sen ulkonäöstä ehkä voi päätellä, se on huomattavan vanha. Katsotaan tarkemmin.

Kun tässä lähteitäni tutkin, eipä kirkko silti ollut sen vanhempi kuin  vuodelta 1781. Epäilin vuosisadan alkupuolta. Se mikä itselleni oli yllätys on se, että istumapaikkoja on peräti 700 henkilölle. Kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakensi hänen sisarenpoikansa Matti Åkergren. Kirkosta tuli tyyliltään ns. lounaissuomalainen pitkäkirkko, jonka yhdeksi tyylipuhtaimmaksi edustajaksi sitä on arvioitu. Tässä kirkkotyypissä on toisessa sivusakarassa sakasti ja toisessa ns. asehuone. Kirkot rakennettiin yleensä itä-länsi -suuntaisesti ja torni mikäli se rakennettiin, sijoitettiin länsipäätyyn. Tornin sipulihuippu on tyylille yleinen.

Kurunkaan kirkko ei ole enää alkuperäisessä muodossaan. Vuoden 1846 -peruskorjauksen yhteydessä mm. sakasti siirrettiin alttariseinän taakse rakennettuun ulkonemaan. Myös asehuone poistui ja siitä tehtiin kirkkosalin sivusakara.

Kirkko on järjestyksessä Kurun toinen kirkkorakennus. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1778, mutta se tuhoutui salaman sytyttämänä jo seuraavana vuonna. Surullinen epäonni, mutta nykyinen kirkko on kaunis esimerkki 1700-luvun puukirkoistamme. Kirkko on nimetty Kustaa Aadolfin kirkoksi.

Kirkon sisätiloista on Ylöjärven seurakunnan sivuilla hieno virtuaaliesittely. Se kannattaa katsoa. Esittelyyn pääset tästä.


Kirkkotie 1, Kuru, Ylöjärvi

lauantai 26. marraskuuta 2016

Keiteleen kirkko

Tällä kertaa kirkkoesittelyssä siirrymme Pohjois-Savon maakuntaan ja poimimme sieltä tarkasteluun Keiteleen kirkon. Paikkakunta on muuten siitä mielenkiintoinen, ettei se nimestään huolimatta sijaitse lainkaan Keitele-järven rannalla.

Keiteleen kirkosta itselleni tulee mieleen aikaisemmin esittelemäni Nivalan kirkko. Molemmat ovat ulkoisesti tyyliltään lähinnä uusgoottilaisia, samannäköisiä aika saman kokoisiakin. Tämä kirkko on hieman Nivalan kirkkoa suurempi, istumapaikkoja siinä on 800 henkilölle, mikä tuntuu kirkkoa ulkopuolelta katsoessa todella suurelta määrältä. Nivalassa vastaava luku on 600. Urkuparvea lukuun ottamatta kummassakaan kirkossa ei ole sivulehtereitä väkimäärää nostamassa. No, tämä tästä spekuloinnista. Jääköön vertailu tähän.

Keiteleen kirkko valmistui vuonna 1876 arkkitehti Wolmar Westlinin piirustusten pohjalta. Kirkon rakentamiseen tarvittavan puutavaran lahjoittivat paikalliset metsänomistajat.

Nykyinen alttaritaulu on taidemaalari Ilmari Heinosen 1941 maalaama "Jeesus ristillä". Taulu on tekijältä lahjoituksena kirkkoon saatu.

Urut ovat jo kirkon kolmannet. Vuodelta 1976 peräisin olevissa Kangasalan urkutehtaan uruissa on 16 äänikertaa.

Keiteleen kirkko on mielenkiintoinen käyntikohde jo siitä syystä, että se jäi 36-vuotiaana vuonna 1881 kuolleen arkkitehtinsä ainoaksi kirkkorakennukseksi.

Kirkkotie 1, Keitele



torstai 24. marraskuuta 2016

Kesämuistoja - osa 9

Sarjan päättää tämä vanhahenkinen kuva. Kesän värit ovat siinä haalistuneet, kuten ne ovat tehneet luonnossakin.


lauantai 19. marraskuuta 2016

Joutjärven kirkko

Lahdessa sijaitseva Joutjärven kirkko on sisäpuolelta ulkonäköään suurempi kirkkorakennus. Itsumapaikkoja on peräti 650 henkilölle. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu mm. seurakuntasali, jossa on 250 istumapaikkaa.

Kirkko valmistui vuonna 1962 arkkitehti Unto Ojosen piirustusten mukaan. Se on oolemukseltaa jyhkeä, jyrkkäkattoinen ja tapailee nykyaikaisin keinoin keskiaikaisen kivikirkon  muotoja. Viressä oleva kellotorni sopii olemukseltaan kirkon viereen hyvin, mutta on olemukseltaan huomattavasti modernimpi. Kelloja siinä on kolme tavanomaisen kahden asemesta.

Alttaritaulun paikalla kirkossa on kuvanveistäjä Pentti Papinahon suunnittelema Golgata-niminen moderni, mutta helposti ymmärrettävä reliefi vuodelta 1963. Samantapainen ratkaisu löytyy esim. Tampereelta Tesoman kirkosta. Vuonna 2004 Sotkamon urkurakentajat rakensi kirkkoon uudet 24-äänikertaiset urut.

Kirkon sisätiloista on varsin komea virtuaaliesittely Lahden seurakuntayhtymän sivuilla. Kannattaa katsoa. Virtuaaliesittelyyn pääset tästä.


Ilmarisentie 1, Lahti

tiistai 15. marraskuuta 2016

TAMPERE! - osa 19, Mikontalo

Tämä valtava kolossi on Mikontalo Etelä-Tampereella Hervannan kaupunginosassa. Rakennuksen omistaa Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö (TOAS).


Valmistuessaan vuonna 1980 Mikontalo oli Pohjoismaiden suurin asuinrakennus. Alunperin siinä oli 768 asuntopaikkaa sisältäen yksiöitä, kaksioita ja 2-3 hengen soluasuntoja.

Rakennuksen idea oli tarjota ennen kaikkea hyvältä paikalta edullinen opiskelija-asumismuoto. Asumismukavuus ei tosin alunperin ollut kovin kummoinen; Huoneet olivat pieniä ja niistä puuttuivat tyystin parvekkeet.

Talolle tehtiin perusteellinen korjaus vuosina 2008-2009, jolloin mm. huoneita osin suurennettiin, viihtyvyyttä parannettiin ja melkein kaikkiin huoneistoihin asennettiin ranskalaiset parvekkeet. Tämän johdosta asuntopaikkoja on nykyisin ”vain” 648. Mikontalo on edelleen suosittu asumispaikka opiskelijoiden keskuudessa, vaikkakin peruskorjauksen yhteydessä sen vuokria jouduttiin nostamaan, eikä se enää kilpaile edullisilla vuokrilla niin kuin joskus aikaisemmin...

Legendaarinen Mikontalo on merkittävä maamerkki Hervannassa ja se on ikuistettu jopa postimerkiin. Talo sijaitsee osoitteessa Insinöörinkatu 60.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Tervolan kirkko - maamme toiseksi suurin puukirkko

Tervolassa, pienellä lappilaisella reilun 3000 asukkaan paikkakunnalla on kirkko, jonka nähdessään satunnainen matkailija varmasti hieraisee silmiään. Tämä tornilla varustettu ristikirkko edustaa rakennustaiteellisesti uusgotiikkaa ja on koko pohjoisen suomen suurin kirkkorakennus. Suurimmillaan sen sisään on mahtunut yli 1800 henkilöä, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin Turun tuomiokirkkoon. Kirkossa ei lehteriäkään muualla kuin pienehkö sellainen alttarin vastakkaisella seinällä, joten väkimäärä mahtuu lattiatasoon! Kirkon rakentaminen kesti neljä vuotta ja sen piirustukset laati arkkitehti Ludvig Iisak Lindqvist.

Tervolan kirkko on ensimmäisiä puhdastyylisesti uusgotiikkaa edustavia kirkkoja maassamme. Se on ainutlaatuinen lisä suurten puukirkkojemme joukkoon, mutta ainutlaatuinen on sen historiakin, mikä tekee siitä nykymuodossaan surullisen tapauksen. Se on jopa saanut 1970-luvun alkupuolella purkutuomion. Kuinka tämä on mahdollista? Katsotaanpa kirkon historiaa tarkemmin.

Tässä on Tervolan ensimmäinen kirkkorakennus. Pieni puukirkko on todella hyvin säilynyt meidän päiviimme asti ja se onkin yksi parhaiten säilyneitä 1600-luvun kirkkorakennuksia maassamme. Istumapaikkoja tässä kirkossa on 200 henkilölle.

Seurakunta päätti kuitenkin rakentaa uuden, huomattavasti suuremman kirkon 1800-luvulla. Näin valmistui ensimmäisesssä kuvassa näkyvä jättiläiskirkko vanhan kirkon viereen. Samassa pihapiirissä oli tämän jälkeen kaksi kirkkoa, kuten se on vielä tänäkin päivänä.

Vanha kirkko poistui käytöstä uuden kirkon myötä, mutta sitä ei kuitenkaan purettu. Uusi kirkko oli aktiivisessa käytössä vain vajaat sata vuotta, kunnes sen sähkö- ja ylläpitokustannukset tulivat seurakunnalle ylivoimaisiksi ja kirkko poistettiin käytöstä vuonna 1950. Tämän jälkeen kirkollinen toiminta siirrettiin takaisin vanhaan kirkkoon ja uusi suuri kirkko sai nököttää vieressä autiokirkkona.

1970-luvun alussa Tervolassa alettiin suunnitella uutta seurakuntakeskusta. Sen yhteyteen oli tarkoitus rakentaa pieni, nykyaikainen kirkkosali.

Kirkkohallitus ei hyväksynyt suunnitelmaa kolmannen kirkon rakentamisesta sellaisenaan, vaan pyysi seurakuntaa selvittämään, voisiko ison kirkon muuttaa seurakuntakeskukseksi. Muussa tapauksessa uuden seurakuntakeskuksen rakentamisen ehtona on ison kirkon purkaminen!

Uusi seurakuntakeskus kirkkosaleineen valmistui vuonna 1974 parin sadan metrin päähän kirkoista. Ennen sitä seurakunta joutui allekirjoittamaan ison kirkon purkusopimuksen. Sen hyväksyi myös museovirasto!

Ison kirkon purkamista ei kuitenkaan onneksi pantu toimeen ja se peruutettiin vuonna 1982, kun museovirasto ymmärsi kirkon ainutlaatuisuuden ja kultuurihistoriallisen arvon. Tällä välin kirkko oli kuitenkin kärsinyt vuotavasta katosta ja rapistunut muutenkin. Kirkkoa on siitä asti kunnostettu ja maalattu museoviraston tukemanakin, mutta kattavaa peruskorjausta sille ei ole tehty. Käytössä kirkko on vain poikkeustapauksissa korkeintaan muutamana päivänä vuodessa kesällä. Jumalanpalvelukset ja muut toimitukset pidetään vanhassa kirkossa kesäaikana ja talvikaudeksi ne siirtyvät seurantakeskukseen. Tervolan suuri kirkko seisoo vanhan kirkon vierellä käyttöä vailla olevana mahtavana monumenttina entisaikojen kirkkorakennustaidosta.

Sekä museovirasto että ympäristöministeriö on nykyisin luokitellut Tervolan kirkot miljöineen arvokkaaksi rakennetuksi kultuuriympäristöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uutta purkamispäätöstä tälle isollekaan kirkolle ei varmasti enää tule. Tervolan kirkot ovat ehdoton tutustumiskohde joita kannattaa käydä paikan päällä ihmettelemässä jos tuolla suunnalla liikkuu. Kahden kirkon muodostama miljöö on maassamme ainutlaatuinen ja ainakin kesäaikaan se on kovin kaunis.
Tervolan vanha kirkko on mukana Tiekirkko-ketjussa.


Kirkkokuja 4, Tervola






tiistai 8. marraskuuta 2016

lauantai 5. marraskuuta 2016

Ranuan kirkko - kuvaesittely

Ensimmäisenä Lapin maakunnan kirkkona blogissani saa vuoron Ranuan persoonallinen pieni puukirkko, joka piti ilman muuta kuvata paikallisen eläinpuistokäynnin yhteydessä. Siinä kuvatessa huomasin kirkon oven olevan auki, joten yllättäen sain jopa sisäkuvat kohteesta. Tämä oli hieno sattuma, sillä kirkko ei ole tiekirkko, ainakaan sitä ei tiekirkkojen listalta löydy.

Kirkko on hirsirakenteinen ja ulkopuolelta laudoitettu. Se valmistui vuonna 1914 arkkitehti Jan Eklundin laatimien piirustusten pohjalta. Pohjamuodoltaan se on pieni ristikirkko, jonka yhteen ulkonurkkaukseen on lisätty torni. Ranuan kirkko on arkkitehtinsä ainut kirkkorakennus. Muita julkisia rakennuksia hän on sen sijaan suunnitellut paljon etenkin Helsinkiin.

Kirkossa on sisällä hirsiseinien luoma kodikas tunnelma, joka sopii Lappilaiseen pieneen kirkkoon hyvin. Se on vähän kuin erämaamaja. Lähes kaikki on valmistettu puusta.  Istumapaikkoja on 338 henkilölle. Alttaritaulun on maalannut kuvataiteilija Martti Visanti vuonna 1951.

Matalalle parvekkeelle on saatu sovitettua 14-äänikertaiset Hans Heinrichin urkurakentamon vuonna 1982 rakentamat urut. Parvekkeet kiertävät alttariseinää lukuun ottamatta kirkkosalin.

Kaiken kaikkiaan Ranuan kirkko on hyvin mielenkiintoinen kirkkorakennus jo siistäkin syystä, että se poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta kirkkokannastamme. Tätä kannattaa käydä katsomassa vaikka samalla kun käy jääkarhuja tervehtimässä paikallisessa eläinpuistossa!


Kirkkotie 10, Ranua


tiistai 1. marraskuuta 2016

TAMPERE! - osa 18, Härmälän lentokenttä

Tässä eräs erikoinen seikka Tampereen ilmailuhistoriasta. Vuonna 1921 Härmälän kaupunginosaan, vain neljän kilometrin päähän ydinkeskustasta, perustettiin lentokonetehdas. Tämän vuoksi Härmälässä on paljon ilmailuaiheisia kadunnimiä, kuten Koelentäjänkatu, Pilotinkatu jne. Lentokonetehtaan toiminta loppui Härmälässä 1945, mutta sen "sivutuotteena" 1936 Härmälään perustettiin Tampere-Härmälän lentoasema vastavalmistuneiden koneiden koelentoja varten. Siis lähes keskelle kaupunkia! Kenttä oli maamme ensimmäinen sisämaan lentokenttä. Vaikka kenttä olikin varsinaisesti lentokonetehtaan käytössä, siviililiikennekin alkoi kentällä jo vuonna 1937, kun Finnairin edeltäjä, Aero, aloitti kentältä säännöllisen matkustajaliikenteen Tampere-Helsinki-Viipuri Reitillä. Myöhemmin Härmälästä alkoi lentää myös Veljekset Karhumäki. Tulevina vuosikymmeninä kentältä lennettiin Helsingin ja Viipurin lisäksi Ouluun, Vaasaan, Kemiin ja Tukholmaan. Kentältä nousivat monet maineikkaat potkurikoneet, mm. Convair Metropolitan ja jo suorastaan kulttimaineeseen noussut DC-3. Koska kentän kiitoradan pituus oli vain reilu kilometri, koneiden oli laskeuduttava kiitotielle lähes lähitienoon talojen kattoja hipoen tarvittavan jarrutusmatkan varmistamiseksi. Liikenne kentällä oli hyvin runsasta ja se olikin monta vuotta maamme vilkkain lentokenttä.

Tässä Tampere-Härmälän lentokentän kiitorata vuonna 2016. Lentokoneet ovat vaihtuneet pyöräilijöihin ja autoilijoihin. Lähistölle rakennettu jättimäinen Pirkkahallikin tarvitsee paikoitustilaa ja niinpä koko kenttä onkin joskus suurten tapahtumien aikaan täydessä käytössä paikoitustilana.

Kenttä lopetti toimintansa vuonna 1979. Sen kohtaloksi muodostui kiitorata, jonka pituus ei mitenkään riittänyt uusien suihkumatkustajakoneiden tarpeisiin. Toiminta loppui ja uusi suurempi lentoasema valmistui Pirkkalaan. Uuden kentän kiitorata on lähes kolme kertaa pidempi, joten pienestä pidennystarpeesta ei ollut kysymys.

Lentoaseman terminaali on edelleen pystyssä, mutta se sijaitsee nykyisin keskellä omakotitaloaluetta. Sen edessä näkyy kuvassa pätkä kenttää, joka nykyisin toimii katuna.

Tämä terminaali valmistui vasta vuonna 1942. Sen suunnittelija on Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Rakennuksen katolla on matala lennonjohtotorni. Nykyisin terminaalissa toimii käsittääkseni Tampereen laskuvarjokerho. Hyvä, ettei rakennusta ole purettu pois, niin merkittävä osa Tampereen historiaa tässä on kysymyksessä.

Kenttä löytyy Tampereen Härmälästä Pirkkahallin kupeesta ja se on nykyisin osa Ilmailunkatua. Terminaali sijaitsee puolestaan Sarankadun päässä.

lauantai 29. lokakuuta 2016

Lapin kirkko

Tämän viikon kirkko ei nimestään huolimatta sijaitse Lapin maakunnassa, vaan entisessä Lapin kunnassa. Tuo kunta yhdistyi Raumaan vuoden 2009 -alusta, mutta seurakunnan osalta alue jatkaa osittain itsenäistä elämäänsä Lapin kappeliseurakuntana. Kappeliseurakunnalla on myös oma kirkkonsa, jota seuraavaksi katsotaan.

Tämän puukirkon arkkitehtooninen malli periytyy keskiajan pitkäkirkoista. Kivirakenteisina näitä maastamme löytyy vielä paljon, puisina hyvin vähän. Lapin kirkko on käytössä olevista puukirkoistamme vanhimpia. Se valmistui 1760.

Alunperin kirkossa oli sipulihuippuinen torni, joka purettiin luultavasti 1800-luvun alkupuolella samalla, kun kirkkoa muutettiin empire-tyyliseksi ja sen viereen valmistui erillinen tapuli.

Kirkossa on noin 500 istumapaikkaa. Varsinaista alttaritaulua kirkossa ei ole, vaan alttariseinällä on Ilmari Launiksen vuonna 1926 maalaama lasimaalaus. Saarnatuoli on alkuperäinen. 19-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1959 rakentamat.

Kirkon tapulin valmistumisvuodeksi kerrotaan 1806 ja suunnittelijaksi yli-intendentinvirasto. Tuo virastohan oli maineikkaan Intendenttikonttorin edeltäjä. Sen, missä mm. maineikas Carl Ludvig Engel aikoinaan vaikutti.

Kirkkotie, Lappi, Rauma


tiistai 25. lokakuuta 2016

lauantai 22. lokakuuta 2016

Luhangan kirkko

Luhanka on itsenäinen hyvin pieni kunta Keski-Suomessa. Väkiluvuksi kerrottiin tämän vuoden tammikuussa 762 henkilöä.

Kunta on pieni, mutta paikkakunnalla on sitäkin suurempi kirkko. Luhangalle valmistui vuosien 1891-1893 aikana yksi maamme suurimmista puukirkoista. Istumapaikkoja tästä suuresta kirkosta löytyy 1500 henkilölle. Kömpelönä vertauksena todettakoon, että Turun tuomiokirkkoon mahtuu "vain" 900 henkilöä. Luhangan kirkossa suuret sivulehterit nostavat kirkkoon mahtuvaa väkimäärää oleellisesti pohjapinta-alaa kasvattamatta, mutta todella suuri tämä kirkko on siitä huolimatta. Tyyliltään se on uusgoottilainen.

Tätä hirsistä rakennettua "katedraalia" pidetään yhtenä edustavimpana kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemista puukirkoista. Kaiken lisäksi kirkko on säilynyt lähes täysin alkuperäisasussaan. Niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Jopa kirkon, aikoinaan suuret 18 äänikertaiset urut ovat alkuperäiset ja alkuperäiskunnossa. Ne on rakentanut Lahtelainen urkutehdas Albanus Jurwa vuonna 1897.

Kirkkoon ei koskaan ole asennettu sähkövaloja eikä -lämmitystä.  Aikoinaan tämä ei ehkä olut suuri puute, koska muuallakin oli samoin. Hankalaksi tilanne kävi sähköverkon yleistyessä. Lisäksi kirkkoon ei rakennettu minkäänlaista lämpöeristystä. Suuren kirkon ylläpitokustannukset kävivät pienelle seurakunnalle ylivoimaisiksi, ja kirkon ympärivuotisesta käytöstä luovuttiin vuonna 1958, kun kirkon läheisyyteen valmistui pieni noin 150-paikkainen Einari Teräsvirran suunnittelema ns. "talvikirkko".

Luhangan seurakunta ei nykyisin ole enää täysin itsenäinen, vaan se on osa Joutsan seurakuntaa. Kirkkoväkeä tämä kirkko varmasti kokoaa kesäisin laajalta alueelta. Mäki, jonka päällä kirkko on, ei ole suuren suuri, mutta tarpeeksi kuitenkin tehdäkseen kirkosta vielä todellistakin suuremman näköisen, kuten kuvasta ilmenee.






















Tornin korkeus olisi mielenkiintoista tietää. Jos joku teistä lukijoista sen sattuu tietämään, otan tiedon mielelläni vastaan.

Luhangan kirkko on kirkko, joka pitää nähdä omin silmin. Itse olin valitettavasti kirkon aukioloaikojen ulkopuolella liikkeellä, joten sisäkuvat jäivät saamatta, mutta tässä kirkossa kyllä riitti ihmeteltävää ihan ulkopuoleltakin. Kannattaa käydä katsomassa, jos kulkua tuohon suuntaan on.


Mämminiementie 6, Luhanka


tiistai 18. lokakuuta 2016

Jääkarhuja tervehtimässä

Tämä kuvakavalkadi on Ranuan eläinpuistosta. Söpöjähän nuo ovat, vaikka niin vaarallisia ovatkin. :)









lauantai 15. lokakuuta 2016

Kuoreveden kirkko

Kuorevedellä Jämsässä sijaitsee kaunis pieni vanha puinen pikkukirkko. Kirkko sijaitsee 12 kilometrin päässä kylän keskustaajamasta, Hallista, enkä pitkään aikaan ole ajellut yhtä pieniä pikkuteitä kirkkoa kuvaamaan kuin tällä reissulla. Katsotaan kirkkoa tarkemmin.

Kuoreveden kirkon rakensi kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkko on malliltaan tyypillinen 1700-luvun kansanomaiseen rakennusperinteeseen nojaava pitkäkirkko, jossa on pienet sivusakarat. Hyvin samantapainen on Kurun kirkko, joka on myös saman rakentajan tekemä ja vain kaksi vuotta nuorempi.

Alunperin kirkossa oli kaksiosainen alttaritaulu, joka vuoden 1915 peruskorjauksen yhteydessä korvattiin Ilmari Launiksen tekemällä sinisellä pohjalla olevalla ristiinnaulittu-veistoksella.
Nykyiset urut vuodelta 1970 ovat 17 äänikertaiset ja ne on valmistanut Kangasalan urkutehdas. Kirkkoon mahtuu istumaan 460 henkilöä.


Kirkkoniementie 118, Kuorevesi, Jämsä



PS. Kuva on kännykkäkuva. Näin ne puhelintenkin kamerat kehittyvät. :)

lauantai 8. lokakuuta 2016

Oulaisten kirkko - kuvaesittely

Tämä kirkko on esitelty joskus aiemmin blogissani, mutta käydessäni paikan päällä kesällä uudelleen, minulla oli mahdollisuus täydentää aiempaa esittelyä usealla sisäkuvalla. Tässä siis esittely uudelleen täydennettynä.

Oulaisissa on ulkonäöllisesti mielenkiintoisen näköinen puukirkko. Lähinnä rakennustaiteellisesti. Kirkko on myös tiekirkko, mikä tarkoittaa, että se on avoinna tilaisuuksien ulkopuolellakin, mikä taas mahdollisti sisäkuvienkin ottamisen tätä esittelyä varten. Katsotaan kuitenkin ensin kirkkoa ulkopuolelta.

Tässä kirkossa on sekä uusklassismin että uusgotiikan piirteitä. Kirkon keskustorni tuo mieleen uusgotiikan, mutta siinä on empire-tyyliset ikkunat. Samoin koko kirkossa. Yleismuoto on korkea ja täyttäisi osaltaan uusgotiikan piirteet. Toisaalta tällaisia jyrkkäkattoisia kirkkoja tehtiin 1600-1700-luvuilla muutenkin. Katsotaanpa kirkon vaiheita tarkemmin.

Kirkon suunniteli ja sen rakennustöitä johti tunnettu kirkonrakentaja Matti Honka. Kirkko valmistui vuonna 1753, jolloin se ei ollut lainkaan goottilaistyylinen. Kirkkoa muutettiin oleellisesti vuonna 1882 arkkitehti F. W. Lüchovin suunnitelman mukaan. Tuolloin katon huipulle lisättiin goottilaistyylinen keskustorni ja kirkko sai samantyyliset, yläosastaan suippokärkiset ikkunat. Uusgotiikka kun oli tolloin muodissa ja kirkosta haluttiin ajan hengen mukainen. Kirkko sai tuolloin myös uuden kivijalan.

Vuoden 1930 peruskorjauksen yhteydessä kirkon alkuperäistä ulkonäköä haluttiin osittain palauttaa ja kirkon ikkunat saivat pyöreät yläosat. Syytä tuohon on vaikea ymmärtää, kun kirkkoa ei kuitenkaan ulkopuolelta muilta osin alkuperäiseen muotoonsa muutettu.

Vieressä oleva tapuli vuodelta 1758 on Matti Jylkän rakentama ja on ilmeisesti kutakuinkin alkuperäisasussaan. Alunperin myös kirkon katon muoto lienee ollut tapulin katon tavoin nykyistä matalampi. Kirkon alkuperäisen muodon on arveltu olleen Kiimingin kirkon kaltainen. Sen rakentaja on sama ja kirkko on muutenkin lähes samaan aikaan rakennettu. Tapuli ja kirkko nykymuodossaan ovat - ainakin omaan silmääni - huomattavan erityylisiä. Katsotaanpa sisälle.

Kirkon sisätilat koristeltiin vuosina 1779-82 katto- ja seinämaalauksilla. Ne ovat pohjalaisen kirkkomaarin, Erik Westzynthius nuoremman ainoat varmasti tunnetut kirkkomaalaukset. Kuvassa kuorissa sijaitseva Kristuksen syntymää esittävä maalaus.


























Myös saman taiteilijan maalaama alkuperäinen alttaritaulu on nähtävissä kirkon sivusakaran seinällä..































Nykyinen saarnastuoli on tyyliltään uusgoottinen. Alkuperäinen näyttävä, niin ikään Erik Westzynthius nuoremman koristelema saarnastuoli löytyy nykyisin Vihannin kirkosta.




























Nykyisen alttaritaulun on maalannut Väinö Blomstedt vuonna 1931.
































Urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat urut ovat vuodelta 1982. Niissä on 28 äänikertaa.

Kirkko on nykyisin hyvässä kunnossa. Se korjattiin perusteellisesti vuosina 2002-2003 250-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Kirkon seinämaalaukset ovat kuvapareja. Kuvassa osoittain näkyvä nykyinen sivusakaran ovi on ollut alunperin pääovi. Kirkkosalista katsoen oven vasemmalla puolella näkyvä maalaus esittää taivasta...

...ja oikealla puolella oleva taulu helvettiä. Tämä varmaankin on toiminut hyvänä muistutuksena kirkosta poistuvalle seurakunnalle.

Kirkko on kokenut historian saatossa monia muutostöitä, ja se on hyvinkin kaukana alkuperäisasustaan niin sisältä kuin ulkoakin. Nykymuodossaankin Oulaisten kirkko on erittäin arvokas kulttuurihistoriallinen monumentti. Se on sekä Pyhäjokilaakson että Kalajoen rovastikunnan vanhin kirkkorakennus.







Osoite: Oulaistenkatu 57, Oulainen