lauantai 24. syyskuuta 2016

Jämsänkosken kirkko

VIIKON 38 KIRKKOESITTELY

Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten Jämsänkoski oli pieni, reilusti alle kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki toisen hieman suuremman kaupungin, Jämsän kupeessa Keski-Suomen maakunnassa. Vuoden 2009 -alusta se on kuulunut Jämsän kaupunkiin. Nykyisen Jämsän asukasluku on reilu 21 000. Entisen Jämsänkosken seurakunnan alueella sijaitsee kaksi kirkkoa, joista nyt katsomme alueen pääkirkkoa, Jämsänkosken kirkkoa.

Jämsänkoski on ollut merkittävä teollisuuspaikkakunta ja sen kirkko onkin tunnetun liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelijan, W. G: Palmqvistin suunnittelema. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka tornin alaosa on sulautettu runkorakennukseen. Istumapaikkoja kirkossa on 500 henkilölle. Alttaritaulu on Korpilahtelaisen taiteilijapariskunnan, Alvar ja Ragni Cavénin maalaama. Sen nimi on "Ihmisiä kirkkotiellä." Taulun lahjoitti kirkkoon Yhtyneet paperitehtaat Oy. 18-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1975. Lisäksi kirkosta löytyy monta kaunista lasimaalausta. Kirkko sijaitsee mäen päällä, josta se näkyy kauas.

Kirkkoon liittyy suurikokoinen sivusiipi, jossa sijaitsee seurakuntatalo ja muita seurakunnan tiloja.

Koivutie 7, Jämsänkoski



torstai 22. syyskuuta 2016

Syksyn värejä havaittavissa

Eipä enää pysty syksyn värejä juuri kuvissa välttämään. No, syksy on ollut silti kaunis. :)


tiistai 20. syyskuuta 2016

TAMPERE! -Osa 16. Komediateatterin juhlatalo

Sarjassa merkittäviä Tampereen rakennuksia on vuorossa Tampereen Komediateatterin 1897 -valmistunut jyhkeä kivitalo. Sen on suunnitellut arkkitehti George Schreck. Sama arkkitehti suunnitteli Tampereelle myös raatihuoneen.

Rakennus valmistui alunperin Tampellan juhlataloksi, siis rakennukseksi työntekijöiden ja varsinkin johtoportaan kaikenlaisia juhlatilaisuuksia varten. Koska tehdas oli suuri ja varakas, ei kustannuksissa ilmeisesti tarvinnut sen kummemmin säästellä ja tuloksena syntyi vielä nykyisinkin eräsTampereen komeimmista sekä kultuurihistoriallisesti ja arkkitehtoonisesti merkittävimmistä rakennuksista. Talossa toimi varsinaisten erilaisten kokousten ja istuntojen lisäksi mm. henkilökunnan lauluseura, torvisoittokunta ja raittiusseura. Rakennusta on käytetty ja käytetään edelleen myös hää- ja perhejuhlapaikkana. Komediateatteri tuli taloon vasta vuonna 1994 ja vuonna 1996 nimi vaihtui Tampellan juhlatalosta Komediateatterin juhlataloksi. Moni vanhempi tamperelainen kutsuu taloa edelleen Tampellan Juhlataloksi.

Rakennus on ulkoisesti lähes alkuperäiskunnossa. Nykyisin se on museoviraston suojelukohde.

Rakennus sijaitsee Tampellan kaupunginosassa osoitteessa Lapintie 3.




lauantai 17. syyskuuta 2016

Kiimingin kirkko

VIIKON 37 KIRKKOESITTELY

Kiimingissä on kaunis pieni vanha puukirkko. Kuten ulkonäöstä kirkkoarkkitehtuuria tunteva voi päätellä, kirkko on rakennettu 1700-luvulla. Se on kiimingin ensimmäinen kirkkorakennus.

Kirkko valmistui tarkalleen vuonna 1760. Rakentajana oli tunnettu kirkonrakentaja Matti Honka.

Kirkossa on 450 istumapaikkaa. Se on sisätiloiltaan nykyisin restauroinnin tuloksena lähes alkuperäisasussa ja hyvin arvokas vanhoine saarnastuoleineen, penkkeineen, maalauksineen, koristuksineen ja esineistöineen. Kirkon monet maalaukset ovat maineikkaan kirkkomaalarin, Mikael Toppeliuksen maalaamia. Hän maalasi myös alttariseinän suuren kolmiosaisen alttarimaalauksen. Varsinaista alttaritaulua kirkossa ei ole.

Kauniin kellotapulin on rakentanut kiiminkiläinen rakennusmestari Paavo Benght vuonna 1777.

Kiimingin kirkon on museovirasto luokitellut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöksi. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisasunsa säilyttäneistä 1700-luvun puukirkoista maassamme.

Tiekirkko ajalla 27.6.-29.7. ma-pe klo 12-18 (tiedot vuodelta 2016)
Kirkonniementie 8, Kiiminki, Oulu


torstai 15. syyskuuta 2016

TAMPERE! - Osa 15, Näsilinna

Tämän valtavan vuonna 1898 -valmistuneen palatsin rakennutti Finlaysonin kuuluisan tehtaanjohtajan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck. Alunperin rakennuksen nimi oli Milavida. Vaikka palatsi alunperin valmistuikin asuinrakennukseksi, sen rakennuttaja ei koskaan ehtinyt asua siellä heitä kohdanneiden traagisten onnettomuuksien vuoksi. Linna päätyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1905. Vuonna 1908-1998 siellä toimi Hämeen museo, joka vihdoin linnan peruskorjauksen jälkeen vuonna 2013 avattiin uudelleen nimellä Museo Milavida. Nykyisin museo on pienempi kuin silloin kun se käsitti koko rakennuksen.  Nykyisin rakennuksessa toimii museon lisäksi mm. Ravintola von Nottbeck ja Cafe Milavida.

Vuonna 1908 Vuoden 1918 kansalaissodassa linna toimi punaisten päämajana ja kohtasi taisteluissa suurta tuhoa. Tuhon jäljet ovat monin paikoin vielä nykyisinkin nähtävissä. Tarkalleen ottaen ne on haluttukin säilyttää. Linnan toisesta kerroksesta löytyy esim. seinän läpi menneen tykinkuulan tekemä aukko. Kerrokseen nousevien portaiden veritahrat on rekontruoitu nykyisin keinoin vastaamaan mahdollisimman hyvin vuoden 1918 ilmapiiriä. Linna sinänsä on sisältä ja ulkoa valtavan upea ja ehdottomasti käymisen arvoinen kohde Tampereella käydessä.

Osoite: Milavidanrinne 8

PS. auto kannattaa jättää Hämeenpuiston Särkänniemen puoleisessa päässä olevalle parkkipaikalle. Siitä pääsee kätevästi kävelyteitä Näsinkallion päälle, jossa linna sijaitsee.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Päivän kevennys!

Tältä kuvan pariskunnalta taisi mennä kesähäät kirjaimellisesti hieman kiville. :)