keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kylmäkosken kirkko

Olin jo pitkään halunnut käydä kuvaamassa nimenomaan tämän kirkon. Siihen tuli mahdollisuus tänä kesänä ohikulkumatkalla. Tämä vuonna 1900 valmistunut kansallisromanttista tyyliä edustava edustava tiilikirkko tuli surullisen tunnetuksi vuonna 2011, jolloin kirkossa todettiin niin pahoja kosteusongelmia, että kirkko jouduttiin sulkemaan, mikä oli maassamme ainutlaatuista.

Tästä alkoi useita vuosia kestänyt seurakunnan piina. Kustannusarvio museoviraston suojeleman kirkon korjaamiseksi oli sen verran suuri, että jopa sen rapistumaan jättämistä pidettiin yhtenä vaihtoehtona. Onneksi erilaisten keräysten ja avustusten kautta asiat saatiin järjestettyä, sillä tämä kirkko olisi ollut liian upea käyttöä vaille jätettäväksi. Korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön kiirastorstaina 2014.

Tästä suunnasta H. R. Helinin suunnitteleman kirkon koko kauneus ei välttämättä tule parhaiten esille, mutta voimakkaan auringonpaisteen vuoksi en voinut soveltaa parhaita kuvakulmia. Esimerkiksi kuvan oikeassa päädyssä sijaitsevan pääoven yläpuolella on upea suuri ruusukeikkuna. Tuosta suunnasta katsottuna myös kirkon muhkeus olisi tullut paremmin esille.

Kirkko on siitä erikoinen, että sen torni ei sijaitse päädyssä kuten yleensä, vaan lähes keskellä sivuseinää. Kirkosta löytyy monenlaista mielenkiintoista yksityiskohtaa muotoilusta. Esimerkiksi tuo linnamaisen pyöreä erkkeri.

Tämä kirkko oli ainakin kuvauspäivänä jopa avoinna, joten sisäkuvatkin onnistuivat. Homeongelmat ovat nyt tiessään ja komea kirkko on jälleen täydessä käytössä. Huomaa katon erikoiset muodot ja tuplakäytävät kirkkosalissa!

Alttaritaulu on tamperelaisen kuvataiteilijan Matti Petäjän maalaama, ja se poikkeaa valtavirrasta voimakkaine väreineen.

Tässä näkymä alttarilta. 14+2 äänikertaiset urut valmistuivat kirkkoon Kangasalan urkutehtaalta vuonna 1933. Urkuparven lisäksi kirkossa on pieni sivuparveke.

Kylmäkosken kirkko on yksi kolmesta Akaan seurakunnan kirkosta. Se on hieno lisä maamme kansallisromanttisten kirkkojen joukossa. Se on myöskin arkkitehtoonisesti ilmeisen ainutlaatuinen, sillä vaikka olen itse kuvannut jo yli 600 kirkkoa, ei toista tähän verrattavaa ole tullut vastaan!

Osoite: Kylmäkoskentie 137, Akaa

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Hirveän kuuma!

Alkaa olla olo kuin hornankattilassa. Jos vielä lämpöisemmäksi menee, niin hyvästi ulkolämpömittari kun mitta-asteikko loppuu ja elohopea räjähtää..

Lehmä ei ole minun, onneksi. Eihän näitä tällaisilla säillä hoitaa jaksaisi, jos muutenkaan. Olivat jotenkin nekin niin korvat luimussa että voisi luulla kuuma olevan niilläkin. Itse olin pyörtyä heti kun nousin autosta helteeseen ja tytär joutui kuvaamaan elikon!

Terveisin +33°C

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Iso korento - Airbus H135

Tätä kopteria on tänä / tänäkin / varsinkin tänä kesänä taas tarvittu kuulema paljon. Ilmeisesti se pitää paikkansa, koska niin harvoin sitä kentällä näkee. Onko lie töitä niin paljon, ettei sitä kannata välillä sairaalan katolta paljon Tampere-Pirkkalan kentälle lentää. Näillä helteillä en sitäkään ihmettelisi!

Olen seurannut tämän tyypin koptereita useitakin ja todennut ne hyvin vakaiksi. Se on hyvä koska välttämättä asiakkaan laskeutumispaikka ei ole kovinkaan suuri pläntti. Muistan lapsuudestani eräiltä kesämarkkinoilta yleisölennätyksiä tehneen pikkukopterin, joka lähinnä kulki taivaalla siihen suuntaan mihin tuuli sitä vei. =D Lähdöt ja saapumiset olivat kaameaa katseltavaa.

Tämä kuvan Kopteri on Tyypiltään Airbus H135. Sen pituus on 12,16 metriä ja suurin lentoolähtöpaino 2835 kg.

Moottoriteho saattaa jotakuta kiinnostaa. Kopterin kaksi turbiinimoottoria kehittävät 1166 hv:n yhteistehon. Luulisi lähtevän rivakasti.






torstai 12. heinäkuuta 2018

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Muutama loistoristeilijä

Loistoristeilijöitä tarjolla tässä kuvakattauksessa. - Tai miten sen nyt ottaa. Siis miten lie nuo muut (pientä ironiaa havaittavissa), itselläni oli hyvinkin hienoa kyytiä MS Viking Gracella. Suosittelen. Se laiva on oikeasti hieno, vakaa ja hiljainen.

Kuten huomaatte, kaikki kuvat on otettu ikään kuin alaviistoon. En saanut ongittua tietooni, kuinka korkealla tuolla Gracen aurinkokannella ollaan, mutta todella korkelta se tuntui. Näkymät olivat siis hyvät joka suuntaa jopa lentokoneiden kuvaamista varten! Tässä muutamia laivoja, jotka lipuivat alitse. No, nyt fiilistely / viisastelut sikseen ja faktaa pöytään!

Mariella. Tämä laiva oli sisarlaivansa  Olympian kanssa maailma suurin autolautta valmistuessaan 1985. Nykylaivojen rinnalla sen mitat ovat jo käyneet jos eivät nyt sentään pieniksi, niin hyvin maltillisiksi kuitenkin. Moni laivaharrastaja pitää silti laivaa legendaarisena johtuen sen pitkästä käyttöhistoriasta saman varustamon palveluksessa.

Aluksen strategiset mitat ovat pituus 177,70 m, leveys 28,4 m, syväys 6,78 ja bruttovetoisuus 37 860 GT.

Laivan neljä pääkonetta kehittävät 23 008 kilowatin (31 291 hevosvoiman) tehon. Tämän turvin laiva liikkuu 22 kn:n (solmun) nopeutta, eli reilut 40 km/h.

Itse menin tällä laivalla Helsingistä Tukholmaan vuosi sitten. Iselleni se ei silloin tuottanut sen erityisempää elämystä. Laivan ikä alkaa näkyä mielestäni hieman turhan paljon.

Amorella. Tällä tuli matkustettua joskus kymmenen vuotta sitten Turku-Tukholma -linjalla.

Laiva valmistui Jugoslavialaiselta telakalta 1988. Alue kuuluu nykyisin Kroatialle. Sillä on kolme sisaralusta, Isabelle, Gabriella ja Tanskan lipun alla seilaava Crown Seaways. Isabellella ja Gabriellalla kummallakin olen matkustanut. Viimeksi mainittu oli näistä suosikkini varsinkin 2016  tehdyn laajan peruskorjauksen jälkeen. Gabriella on myös hieman Amorellaa ja Isabellea suurempi.

Kuvan MS Amorella on 169,40 metriä pitkä ja  27,6 metriä leveä. Sen syväys on 6,35 metriä ja vetoisuus 35 384 GT. Yhteenlaskettu koneteho on 24 000 kW (32 313 hv). Laiva on siis pienempi ja hiukan tehokkaampi kuin Mariella, mutta hieman hitaampi. Huippunopeus on 21,5 kn (39,8 km/h).

Tässä siis MS Amorellan sisaralus MS Isabelle, josta edellisen kuvan tekstissä oli puhetta. Vaikka tälläkin mallisarjalla alkaa olla jo ikää, muotoilultaan se on minusta paljon modernimpi kuin esimerkiksi Mariella ja sen sisaralukset. Teknisiltä tiedoiltaan laiva on hyvin samankaltainen kuin Amorella.

Galaxy. Näitä tämäntyypin laivoja on Tallink-Siljalla useitakin. Tämä on niistä se ensimmäisenä käyttöön otettu, eli 2006.

Kaksi hyvää huomiota: Ensimmäinen on se, että laiva on valmistettu suomessa. Toinen on se, että se on brändätty Silja Linen tekstein. No, siihen se hyvyys kyllä taitaa loppuakin, jos muistatte, millainen se oikea siljan brändäys saimaannorppineen joskus aikaisemmin, kauan kauan sitten oli.. No, kyllähän se norpankuvakin vielä vanhoista Siljan laivoista löytyy.

Baltic Princess. Sama laiva kuin edellinen, paitsi hieman uudempi. Tämän käyttöönotto oli 2008.

Molemmat laivat ovat pituudeltaan 212,1 metriä, leveydeltään 29 metriä ja syväykseltään 6,42 metriä. Eroakin löytyy: Princessissä on huomattavasti tehokkaammat moottorit, yhteisteho tässä laivassa 32 000 kW (43 520 hv), kun taas Galaxyllä vastaavat arvot ovat 26 240 kW (35 686 hv)

Em. erot näkyvät myös alusten nopeuksissa. Princess on 24,5 kn (45,37 km/h). Galaxy kulkee "vain" 22 kn (40,74 km/h).

Tämä MS Victoria I otettiin käyttöön 2004, ja se on hieman edellistä laivaa pienempi. Pituus jää hieman alle kahdensadan metrin, 193,8 leveyden ollessa 28 metriä. Syväys 6,4 metriä ja teho 26 240 kW (35 686 hv. Moottori on käsittääkseni samanlainen kuin MS Galaxyssä).

Lopuksi täytyy hieman puntaroida, kuinka Viking Grace sijoittuu tässä pöydässä ja -kavalkadissa

Jos mittapuuna käytetään perinteistä bruttorekisteritonnia, jolla yleensä laivojen koot mitataan on vastaus selkeä. Grace on kirkkaasti suurin 57 565 GT:n bruttovetoisuudellaan. Myös pituudeltaan ja leveydeltään laiva on muita tämän reportaasin aluksia suurempi.

Jos lähdetään hakemaan vetoisuudeltaan vastaavan kokoista laivaa, ehkä lähin täkäläisistä olisi MS Silja Serenade / Symphony, jotka kuitenkin 1990-91 -valmistuneina edustavat täysin erilaista aikaa, vaikka sinänsä hienoja laivoja ovatkin. Esimerkiksi kuvassa näkyvät valtavat säiliöt ovat nestemäistä maakaasua varten, jota Grace käyttää polttoaineenaan.

Ehkä eriskummallisin innovaatio laivassa on siihen hiljattain asennettu mekaaninen 24 metrin korkuinen ja neljän metrin levyinen pyörivä roottoripurje. Tässä on kovasti kierroksia, kun merelle päästään. En tosin itse käsitä, miten moinen toimii. Sen pitäisi säästää laivan polttoainekuluja. Kylläpä tätä moni turisti kuvasi ja ihmetteli..






















Käsitätkö sinä, miten tämä toimii. Kuvan saat tosi isoksi sitä klikkaamalla tarkempia tutkimuksia varten.
































lauantai 7. heinäkuuta 2018

Keminmaan kirkko

Keminmaa. Nimestään huolimatta se ei ole osa Kemiä, vaan ihan oma kuntansa Kemin naapurissa. 2010-luvulla  ideoitiin Keminmaan ja Kemin yhdistymisestä. Huonolla menestyksellä.

Keminmaan kirkko on varsin näyttävä, vaikkakin suurin osa sen ulkoisesta näyttävyydestä tulee massiivisesta, komeasta tornista, joka on liitetty kirkkorakennuksen länsipäätyyn. Torni voi tuoda mieleen jopa Helsingin tuomiokirkon eikä se ehkä ole sattuma, sillä näillä kirkoilla on sama suunnittelija, Carl Ludvig Engel.

Tämä uusklassinen kivikirkko valmistui 1827. Sitä kutsutaan monesti hieman koomisesti Keminmaan uudeksi kirkoksi erotuksena Keminmaan vanhaan Pyhän Mikaelin kirkkoon, joka on peräisin jo 1500-luvulta. Totta - onhan se siihen  verrattuna uusi. Nykyinen kirkko on järjestyksessä seurakunnan viides. Tämä kertoo siitä, että alueella on ollut kirkkoja jo katolisena aikana reilusti ennen uskonpuhdistusta. Kirkossa on 750 istumapaikkaa.

Osoite: Kirkkotie 8, Keminmaa


keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Muistoja kiitotien varrelta - ja paljon kuvia!

Monelaista tilannetta on vuosien mittaan tullut lentokoneiden kuvausharrastuksessani vastaan. Tässä muutamia kuvia, joista monet ovat suht vanhoja. Historiallisina dokumentteina niilla on kuitenkin oma arvonsa. Kuvat ovat kaikki Tampere-Pirkkalan kentältä.

Tässä harvinen vieras.  Lentoyhtiö on Kroatialainen. Millähän asialla kone lie Tampere-Pirkkalaan laskeutui, en ottanut tarkemmin silloin selvää...

Kone ei ole joku DC-9 tai joku MD-variantti, vaan harvinaisempi Fokker 100.

Vuonna 2009 kentällä vieraili näin iso vieras. Tämä Venäläisen Aviaenergo-yhtiön silloin käyttämä matkustajakone on Iljushin 62M. Lentoyhtiö lopetti toimintansa 2011 ja nykyisin kyseinen konetyyppi on maailmanlaajisesti kadonnut käytöstä lähes kokonaan.

Valmistusmäärään suhteutettuna konetyyppi oli aikansa vastaavista konetyypeistä turvallisin. 7,7 prosenttia koneista menetettiin onnettomuuksissa. Vastaava luku Boeing 707 -koneen kohdalla oli 16,4.

Samalla vuosikymmenellä (- ja laadusta päätellen samalla kameralla kuvattuna ilmeisesti -) kentällä vieraili myös tämä valtava Antonov-124 -rahtikone. Mainittakoon, että nuo etualan jeepit ajettiin hetkeä myöhemmin koneen sisään.

Tämä kone on kuulema käynyt aina silloin tällöin kentällä. Ainakin rauhanturvatehtävien kalustoa hakemassa. Ilmeisesti niin tässäkin. Erittäin vaikuttava ilmestys.

Verrataanpa konetta paljon käytössä olevaan jumbojet B747-400 -koneeseen. Tämä Antonov on vain 1,6 metriä lyhyempi, mutta etusiipien kärkiväliltään lähes yhdeksän metriä pidempi! Siipien yhteispinta-ala on tässä sata neliömetriä suurempi. Teholtaan Antonov jää silti hieman jälkeen Jumbosta, vaikka rahtikone onkin. Rahtia se kuljettaakin valtavan määrän kerralla.

Tämän C-130 Hercules -rahtikoneen näin menevän kenttää kohti kuvan kertomassa säässä. Sääli, ettei ollut aikaa lähteä perään. Toisaalta kun ottaa huomioon olosuhteet en tiedä, tuliko paljonkaan vahinkoa. :) Tosin itselleni on tämä konetyyppi kentällä yhä bongaamatta.

Konetyypistä kertoo muuten paljon se, että sen ensilento oli jo 1954, mutta se on edelleen tuotannossa maailman pitkäikäisimpänä sotilaskonemallina!

Tämän kuvan taltioin TIAS 2010 -ilmailutapahtumassa. Armeijan Midnight Hawks -taitolentoryhmä siinä esittelee taitojaan. Tavallisten lentosolttujen ei sentään tarvitse onneksi osata lehtää näin lähellä toisiaan.

Tämä selvästikin Mustanaamion lentokone piipahti kentällä erään taisteluharjoituksen yhteydessä. Sääli vain, että se ilmataistelu käytiin Rovaniemen kentältä käsin.

Kone on Dassault Falcon 20 Mystere. Tämä kone on Norjan ilmavoimien omistuksessa.
Tämä lentoyhtiö oli alunperin nimeltään Finn aviation. Sitten siitä tuli kuvan Finncomm airlines...

Tämän jälkeen yhtiö vaihtoi nimekseen Flybe.                                                                             

Nykyisin yhtiön nimi on Norra. Itse konetyyppi on pysynyt samana fuusioista huolimatta. Yhtiö on edelleen suomalaisomistuksessa!

Itse asiassa nimi NORRA on brändinimi, yhtiö omistaa on myös Embraer 190 -suihkumatkustajakoneita, mutta ne lentävät Finnairin väreissä. Laivaston koko on 24 konetta, joten ihan pienestä tekijästä ilmailualalla ei ole kysymys. Nykyisin yhtiö hoitaa enimmän osan maamme sisäisistä lennoista.

Yhtiön nimi on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta sen käyttämä konetyyppi on pysynyt samana, ATR 72-500.

Air Baltic -yhtiö käytti vielä 2010 matkustajaliikenteessä jo silloin vanhentuneita, mutta luotettavaksi tunnettuja Fokker Friendship -koneita. Konetyyppi kehitettiin alunperin DC-3.n seuraajaksi ja näki päivänvalon jo 1955. Nykyisin tätä monen ilmailuharrastajan ihailemaa konetta voi nähdä maassamme esim. Suomen ilmailumuseossa Vantaalla. Kuva on napattu lähtevästä koneesta, eikä ole varmasti paras mahdollinen. Yhtiö lentää Tampereelle edelleen modernimmalla kalustolla.
Myös omilla ilmavoimillamme oli käytössä kolme Friendship-konetta. Niiden korvaajiksi tulivat vuodesta 2013 suuremmat Casa C-295 -kuljetuskoneet.

Blue1. Yksi ilmailun suurelta kartalta fuusion seurauksena hävinnyt lentoyhtiö ja sen Saab 2000 -potkuriturbiinikone.


Lopuksi pieni kevenys: Koska ufokuvat ovat aina niin huonolaatuisia, täytyihän sitä itsenikin yksi ufo kentältä bongata!

Lisäksi tällainen kentältä lähtijä. Se on tyypiltään Grus grus ja lentoyhtiö Animalia Airlines.

=DD