lauantai 28. lokakuuta 2017

Lappajärven kirkko

Lappajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1637. Nykyinen kirkko on järjestyksessä seurakunnan toinen ja sekin valmistui jo 1765, eli se on selvästi vanhempi kuin enin osa säilyneistä puukirkoistamme. Vastaavana rakennusmestarina toimi maineikas Matti Honka. Kirkko tapuleineen ja ympäröivine hautausmaineen sijaitsee kauniilla paikalla kirkkoniemessä Lappajärven rannalla. Katsotaan tarkemmin.

Ulkoapäin kirkko on varsin tyylipuhdas 1700-luvun kirkkorakennus ulkoviisteineen, korkeine kattoineen ja pienine keskihuippuineen. Tässä kuvassa näkyy myös oikeaan sivusakaraan tehty lisäjatkos, jossa sijaitsee kirkon sakaristo. Tämä käsitykseni mukaan lisättiin kirkkoon myöhemmin, vasta 1800-luvulla. Tosin edellä mainittua en saanut mistään luotettavasti varmistetuksi. Jos joku lukija tietää, otan tiedon mielihyvin kommenttikentässä vastaan.

Vuonna 2015 kirkolle tehtiin peruskorjaus, joten se on varsin hyvässä kunnossa. Istumapaikkoja on n. 500. Viereinen

Jos katsot tarkemmin, huomaat jotain tavallisuudesta poikkeavaa; alttari on sakaroiden kulmauksessa ja urut vastaavasti paikassa, jossa alttari yleensä sijaitsee. Järjestely kaikesta päätellen toimii. Pappi on lähellä seurakuntaa ja urkujen viereen mahtuu suurempikin kuoro istumaan mukavasti omaan tilaansa. Vastaavaa järjestelyä en muista aikaisemmin nähneeni.

Saarnastuoli on alkuperäinen ja vuodelta 1765. Nykyisen alttaritaulun maalasi Ilmari Launis 1915. Urkurakentamo Heinrichin valmistamissa uruissa vuodelta 1987 on 22 äänikertaa. Edelliset urut sijaitsivat urkuparvella vastakkaisella puolella kirkkosalia.

Tapuli ei ole yhtä alkuperäisasuinen kuin kirkko, Sitä muuteltiin varsin paljon 1840-luvulla. Rakennusmestarina tuolloin oli Jaakko Kuorikoski. Tapulissa on kaksi kelloa.

Vaivaisukon tekijää ei ilmeisesti tiedetä. Se saatettiin nykyasuunsa tapulin muutostöiden yhteydessä.

Osoite: Kirkkoniemi, Lappajärvi







keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Pikapyrähdys Helsinki-Vantaalla

Helsingin reissun yhteydessä minulla oli mahdollisuus pikaiseen kuvaussessioon isomman kiitotien varrelta. Jos joku on kiinnostunut, kuvauspaikka löytyy Vantaalta Katriinantieltä (n. 10-30 välinen alue), jossa pääseekin varsin hyvään näkymään kiitoteille. Koneita tuli ja meni kahden minuutin välein, mutta koska enin osa oli kotoista Finnairin kalustoa, en nyt ihan joka koneen kohdalla antanut kameran sulkimen laulaa. En myöskään kuvannut niitä samoja koneita, joita näkyy tuon tuostakin Tampere-Pirkkalan kentällä. Pikaiselta visiitiltä tässä muutama kuva:

Nousussa Finnairin pätkä-Airbus ja kuten tienvarren katulampusta voi päätellä, varsin lähelle koneita pääsee. :) 150-200 millisellä obiskalla pärjää tässä hyvin.

Ja kun kerran ensin pätkä, tässä sitten vastapainoksi pitkä. Molemmat koneet silti Airbusin pikkusarjaa 320. Rekisteritunnuksia googlailemalla voi itse kukin etsiä koneista tarkempia tietoja, jos kiinnostaa.

Tässä sen sijaan mennään jo laajarunkoisten puolelle. A330. Nykyisin pärjätään kahdella moottorilla pitkänmatkankin koneissa aika pitkälle.

Kuinkas sattuikaan, lentoyhtiö joka jätti muutamia päiviä sitten konkurssihakemuksen näyttää vielä ainakin toistaiseksi lentelevän.
Air Berlinin D-ABZI.

SAS:in konetta heti vanavedessä. Kylläpäs nyt tätä A320-sarjaa pukkaa. No, suosittu on suosittu.

Hyvää matkaa vaan, minne sitten ikinä lentelettekin. :)

Iceland Air, Islannin kansallinen lentoyhtiö ja ainoa tällä kertaa bongattu Boeing, Tarkalleen 757. Nousussa ilta-aurinkoa vasten.

Kuvaussää oli melkoisen hieno ja aurinkokin paistoi melkein oikeasta suunnasta. Tähän aikaan vuodesta kuitenkin alkaa tulla pimeä varhain. Ehkä ensi kerralla ehtii kentän vierellä viettää hieman enemmän aikaa.


lauantai 21. lokakuuta 2017

Mikael Agricolan kirkko

Helsingin keskustan kirkkojen kuvaaminen on monesti erittäin vaikeaa. Suuret kirkot sijaitsevat yleensä alueella, jossa ympäröivät korkeat rakennukset estävät tehokkaasti menemisen tarpeeksi kauas kohteesta. Myös kirkko saattaa sijaita hyvinkin pienellä tontilla ja olla kaiken lisäksi vielä harjun päällä, kuten tämän kertainen esittelyn kohde. Yhtälö on vaikea.

Avuksi tuli Sigman laajakulma 10-20mm F3,5 EX HSM, joka joutuikin taannoisella pääkaupungin kirkkojen kuvausreissulla tosipaikan eteen. Pienen zoomin ansiosta laajakulmaa voi tarvittaessa pienentää. Sitä tarvetta ei tosin ollut tässä tapauksessa, mutta nyt viimein asiaan, eli Agricolan kirkon esittelyyn.

Tämä suuri kirkko sijaitsee Eiran kaupunginosassa. Se rakennettiin vuosina 1933-1935 ja se edustaa rakennustyylillisesti funktionalismia. Sen suunnittelijat ovat arkkitehdit Lars Sonck ja Arvo Muroma

Funktionalismi syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana. Aikana, jolloin rakentamisen piti olla tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Muodot olivat hyvin pelkistettyjä. Tämä näkyi funtionalistisissa kirkoissakin hyvin erilaisena rakennuskielenä, kuin 1800-luvun klassismi (vrt.Helsingin tuomiokirkko), uusgotiikka (vrt. Helsingin Johanneksen kirkko) tai 1900-luvun alun Kansallisromantiikka (vrt. Tampereen tuomiokirkko). Sodat osaltaan vaikuttivat uuden tyylisuunnan syntymiseen. Tyylisuunnan, joka tunnetaan monesti komeana, suurena ja vaikuttavana, mutta kovin pelkistettynä noihin aiemmin mainittuihin verrattuna.

Tämän kirkon maamerkki on sen korkea torni, joka 97-metrisenä kohoaa jopa 103 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Tornin perusteella kirkko näkyykin varsin kauas. Sinne on suhteellisen helppo löytää, mutta varsinkin tilaisuuksien kannalta parkkipaikkoja on niin niukasti, ettei niistä voi edes mainita. No, ehkä tähän kirkkoon saavutaan jollain muulla liikennevälineellä, Helsingissä kun ollaan.

Kirkko on Helsingin evankelis-luterilaisen Mikael Agricolan seurakunnan pyhäkkö. Mielenkiintoinen oli tieto, että myös Suomen Anglikaanisen kirkon, Saint Nicholaksen seurakunta toimii tässä kirkossa.

Osoite: Tehtaankatu 23, Helsinki




lauantai 14. lokakuuta 2017

Haapamäen kirkko

Tämänkertaisen kirkon kuva ei ole aivan perinteinen, vaan päätin hieman leikkiä sekä tasojen että HDR-tekniikan kanssa. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, mutta julkaisen sen eräänlaisena "väriläiskänä" muuten ehkä niin vakavamielisten kirkkokuvieni joukossa. Nyt siis Haapamäen kirkon esittelyyn.

Keuruulla, Keski-Suomessa, sijaitsee 1500 asukkaan Haapamäki -niminen taajama. Kylä oli aikoinaan merkittävä ja vilkas rautateiden risteysasema. Nykyisin elämänmeno on Haapamäellä huomattavasti hiljentynyt.

Koska alue oli vielä 1900-luvun alkupuolella suhteellisen vilkasliikenteinen, katsottiin tarpeelliseksi rakentaa sinne oma kirkko. Tontti saatiin lahjoituksena vuonna 1931. Kirkkoa alettiin rakentaa pian tämän jälkeen, mutta tulevasta talvisodasta ja sitä seuranneesta rakennustarvikepulasta johtuen kirkon rakentamisesta tuli varsinpitkäaikainen projekti.

Monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1953 arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnittelema jyrkkäkattoinen, tiilirakenteinen pitkäkirkko oli valmis. Kirkko oli valmistuessaan maamme ensimmäisiä monitoimikirkkoja, jonka yhteyteen oli rakennettu seurakuntasali ja kerhotiloja. Kirkon salissa on 300 istumapaikkaa ja seurakuntasalissa noin 100. Kirkkosalin alttariosa on muuta salia matalampi, ja alttaritaulun paikalla on koruton risti. 

Haapamäellä on mielenkiintoinen historia maamme rautatieliikenteessä. Kylässä sijhaitsee myös yksi maamme erikoislaatuiusista huvipuistoista, Haapamäen höyryveturipuisto. Nähtävää ja koettavaa siis pienestä kylästä löytyy yllättävän paljon. Vielä nykyisinkin.

Osoite: Riihontie 16, Haapamäki

lauantai 7. lokakuuta 2017

Sääsmäen kirkko

Joskus aikaisemmin esitellessäni Valkeakosken kirkkoa, kerroin sen pahoista kosteusvaurioista. Näitä vaurioita on sittemmin tiettävästi jonkin verran korjattu. Jos ne olisi saatu korjattua täydellisesti, olisi tuo Valkeakosken kirkko todennäköisesti Sääksmäen seurakunnan pääkirkko. Koska näin ei kuitenkaan ole, seurakunnan pääkirkkona toimii tällä hetkellä Sääksmäen kirkko. Katsotaanpa kirkkoa tarkemmin tarkemmin.

Tämä harmaakivikirkko on huomattavan vanha. Sen todennäköiset rakennusvuodet sijoittuvat vuosien 1480-1510 -väliselle ajanjaksolle. Tätä vanhinta osaa kirkosta on tosin enää jäljellä vain itäinen ja läntinen pääty ja hieman niitä yhdistävää seinämateriaalia. Muutoinkaan kirkko ei ole likimainkaan alkuperäisasussaan muutoin kuin pohjamuodoltaan. 1800-luvun puolivälissä kirkko muutettiin jopa ristikirkoksi rakentamalla siihen molemmin puolin isot sivusakarat. Näin saatiin myös huomattavan paljon lisää istumapaikkoja kirkkosaliin. Vuoden 1929 toisena pääsiäispäivänä tämä laajennettu kirkko tuhoutui tulipalossa. Samoin kellotapulin yläosa. Palon jälkeen sivusakaroista päätettiin luopua ja palauttaa ilme alkuperäisen kaltaiseksi. uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1933. Jåälleenrakennus tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta.

Sääksmäen kirkko on nykyasussaan hieno kirkkorakennus, jota kannattaa käydä katsomassa. Kirkko on myös mukana Tiekirkko-ketjussa, joten sisällekin sitä pääsee katselemaan!


Kirkkovainiontie 10, Sääkmäki, Valkeakoski

tiistai 3. lokakuuta 2017

Syksyn väriä puussa ja maassa

Taas on se aika vuodesta, jolloin puiden pudonneet lehdet käyvät melkein kukista. Sikäli kun sateilla on sen verran taukoa, että niitä pääsee katselemaan!