lauantai 31. tammikuuta 2015

Tottijärven kirkko

Minne sijoittaisit Tottijärven? No, se on Nokialla. Tottijärvi on siis yksi Nokian kylistä, siinä missä Sorva ja Siurokin. Viimeksi mainitusta löytyy oma kyläkirkkokin, samoin Tottijärveltä. Monesti kyläkirkkoja aikoinaan rakennettiin kyliin, joista välimatka pääkirkolle oli pitkä. Kulkuneuvoja kun oli harvassa. Luonnollisesti kylältä piti myös löytyä omaa aktiivisuutta ja varsinkin talkoohenkeä kirkon rakentamiseen. Niin ilmeisesti aikoinaan Tottijärvelläkin, jonne kohosi vuonna  1841 nykyinen, tyylillisesti myöhäisempireä edustava kirkkorakennus. Malliltaan se on torniton pitkäkirkko.

Kyläkirkoissa on paljon kansanmiesten suunnittelemia kirkkorakennuksia. Tämän tottijärven kirkon on piirtänyt ihan arkkitehti. Sen piirustukset teetettiin Intendenttikonttorissa, jossa sen suunnitteluun antoivat oman panoksensa arkkitehdit Engel, Arppe ja Gustavsson.

Kirkkoon käynti käy vanhan kiviaidan portin kautta. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Istuinpaikkoja kirkossa on 380.

Tapuli edustaa huomattavasti vanhempaa tyylia kuin kirkko. Alunperin tämä tapuli rakennettiin edellisen, Tottijärven ensimmäisen kirkon yhteyteen. Tuo vuonna 1848 purettu kirkko oli rakennettu tämän tapulin yhteyteen.

Osoite: Karukantie 4, Tottijärvi, Nokia















lauantai 24. tammikuuta 2015

Larsmon (Luodon) kirkko

Lähes täysin maamme ruotsinkielisellä alueella Pohjanmaan rannikolla, kartalta katsoen hieman Kokkolan alapuolelta, löytyy Larsmon eli suomeksi Luodon kunta. Paikkakunta sijaitsee Pohjanlahden rannikkoalueella saaristossa ja sinne matkaaminen useiden siltojen kautta on eräänlainen eksoottinen kokemus. Larsmo on kaunista seutua, kuten nämä Pohjanmaan rannikkokunnat yleensäkin.Paikkakunnalla sijaitsee puukirkko, jossa on rakennustaiteellisesti jotain maamme yleisestä puukirkkokannasta poikkeavaa.

Näyttävä kirkko, vai mitä? Kun tarkemmin katsellaan niin huomaa, että se on tuo keskitorni, joka lisää valtavasti kirkon näyttävyyttä. Alaosa on itse asiassa melko perinteinen  viisteetön erivartinen ristikirkko. Istumapaikkoja kirkossa on 650.

Kirkko on kokenut  vuosisatojen saatossa hyvin vähän muutoksia ja on arvokas lisä maamme kirkkokannassa. Sen rakentaja on rakennusmestari ja kirkonrakentaja Jacob Rijf. Kirkko valmistui vuonna 1789. Sen esikuva on Tukholman Adolf Fredrikin kirkko.


Osoite: Fagernäsvägen 239, Luoto


lauantai 17. tammikuuta 2015

Pielaveden ortodoksinen kirkko

Viikon kirkon joulutauko on ohi ja sarja on jälleen tuotannossa. Tämänkertainen kirkkokohde on vaihtelun vuoksi ortodoksinen kirkko. Muutamia kuvia minulla niistäkin on, vaikka kirkkohteet pääasiassa luterilaisia ovatkin.

Pielavedellä sijaitsi vielä kymmenisen vuotta sitten oma ortodoksinen seurakunta. Vuoden 2005 -alusta se yhdistettiin Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan, eli tapahtui suomeksi sanottuna seurakuntaliitos ja nämähän ovat myös maamme luterilaisissa seurakunnissa hyvin yleisiä varsinkin tänä päivänä ja ehkä erityisesti tulevaisuudessa.

Tämä pieni puinen Pielaveden ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1958. Sen on piirtänyt rakennusmestari W. Korhonen ja sen esikuvana on ollut Valamon Luostarin Pyhän Johannes Kastajan skiitta.

Yhdennäköisyys on melkoinen, voit katsoa Valamon skiittaa tästä.

Ortodoksiset kirkot on tapana yleensä nimetä hyvin juhlallisesti, niin tämäkin. Sen virallinen nimi on kokonaisuudessaan Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä pappismarttyyri Blasioksen kirkko.

Kirkko on kaikesta päätellen hyväkuntoinen, se on peruskorjattu vuonna 2008.

Ortodoksisissa kirkoissa tyypillinen ulkoinen yksityiskohta on sipulihuippuiset tornit. Monissa kirkoissa niitä on hyvinkin monta. Tässä kirkossa kaksi, mutta silti ne tuovat olellisen lisän rakennuksen näyttävyyteen. Huippujen muotoilu kuvaa kynttilan liekkiä, joka taas kristillisessä symboliikassa on Pyhän Hengen vertauskuva.

Kaiken kaikkiaan nätti pieni kirkko, jonka ovet olivat kuvaushetkellä valitettavasti kiinni. Sisältä tuo olisi voinut olla myös kuvaamisen arvoinen...


Osoite: Puistotie 2, Pielavesi



torstai 15. tammikuuta 2015

Kurkkaa sisälle paloautoon - siellä on paljon katseltavaa!

Minulla oli puolitoista vuotta sitten harvinaislaatuinen tilaisuus päästä kuvaamaan perusteellisesti pelastusopiston Scania -sammutusautoa ja saada sen blogiesittelyä varten asiantuntevaa opastusta. Käydäänpä siis tutkimaan tätä kuormuria tarkemmin.

Sammutusauto on auto, joka yleensä pyrkii olemaan monipuolisuutensa vuoksi ensimmäisten kulkuneuvojen joukossa palo- tai onnettomuuspaikalla. Tämä yksilö on tyypiltään Scania 94G. Hevosvoimia sen moottorista löytyy maltilliset 260, minkä asiasta ymmärtävä pystyy tuosta auton nokkamaskista päättelemäänkin. Tällainen hevosvoimaluku riittää kuitenkin viemään autoa kaikkine varusteineen ja miehistöineen tarvittaessa jopa 120 km:n tuntinopeutta. Vaihteisto näissä on yleensä automaatti ja mainittakoon vielä, että kuorma-autoista yleensä löytyvää enimmäisnopeuden lukemaan 89km/h -rajaavaa nopeudenrajoitinta ei tietenkään tällaisissa ajoneuvoissa ole.

Nokassa puskurin yläpuolella on sisäänrakennettu vinssi. Sillä voidaan kiperän paikan tullen kiskoa joko onnettomuusautoa ojasta tai itse paloautoa vaikka lumipenkasta. Nelivetoinen tämä auto ei ole.

Tämä on pitkän ohjaamon takaosassa sijaitseva miehistönkuljetustila. Keltainen pitkä läpyskä penkin yläpuolella on ns. raakalauta. Sitä käytetään onnettomuustilanteissa monivammapotilaan tukemiseen. Oikealla puolestaan näkyy savusukelluksessa tarvittavia paineilmalaitteita ja ensiaputarvikkeita. Tästä kabiinista siis löytyvät ne asiat, jotka pitää saada tarvittaessa todella nopeasti esille!

Tiedätkö muuten, kauanko aikaa hälytyksestä enintään saisi kulua siihen, kun tämän auton tulisi lähteä miehistöineen paloasemalta? 

Enintään 60 sekuntia! - Ja yleensä tämä kuulema toteutuukin!














Autossa on luukkuja kuin joulukalenterissa ikään. Tässä näkyvät veden ulossyöttöliitännät (3 kappaletta), sekä alempana autoonsyöttö. Sillä voi imeä vettä esim. ojasta tai järvestä auton omien vesivarastojen tyhjennyttyä. Ulossyöttöliitäntöjen yläpuolella näkyy erilaisia sähkön ulosottoja mm. työkaluja varten, sekä alapuolella vesiletkuja.

Tällaiseen autoon mahtuu jopa 3000 litraa vettä! Se kasvattaa auton kokonaispainoa 3000 kilon verran palopaikalle mentäessä. Säiliöt pyritään pitämään aina aivan täynnä.

















Tämän luukun takaa löytyvät erilaiset hydraulliset leikkurit ja levittimet esim. kolariauton leikkaamista ja kuljettajan irrottamista varten. Niiden yläpuolella sijaitsevat varahappipullot, joille voi hyvinkin tulla tarvetta savusukelluksen aikana. Niiden vieressä on erilaisia nostotyynyjä uhreja varten. Alhaalla näkyvät letkut ovat hydraulliikkaletkuja, joilla leikkurit ja levittimet toimivat.

Savusukellus esim. sortumavaarassa olevan rakennuksen sisälle liekkien ja savun keskelle mahdollisia uhreja etsimään ja pelastamaan, on yksi vaarallisimmista palomiehen tehtävistä. Sen vuoksi siihen täytyy käydä erillinen koulutus, läheskään kaikki palomiehet eivät tee savusukelluksia.










Tässä erilaisia työkaluja. Sen lisäksi alhaalla on tehokas siirreltävä sähköpuhallin savun puhaltamiseksi pois esim. huoneiston sisältä.






























Vasemmalta puolelta löytyvällä kevytmetalliputkella voidaan tehdä tarvittaessa liitos maassa sijaitsevaan palopostiin veden ottamiseksi. Agrigaatin näköinen puhallin on moottoriruisku, jolla voidaan polttomoottorin voimin imeä vettä esim. ojasta tai järvestä olosuhteissa, jonne ei tällä autolla päästä. Sen vieressä on polttoainekanistereita ruiskulle ja yläpuolella erilaisia suuttimia vesiletkuille.
























Tämän luukun takaa löytyy säilytyslaatikoita. Niissä säilytetään muun muassa imeytysaineita esim. öljyn imeytystä varten.

Tässä toinen perussäilytyslaatikoita täynnä oleva luukku.

Tällaisia asioita löytyy paloauton sisältä. Jossain vaiheessa saatan tehdä vastaavan esittelyn myös ambulanssista. mikäli saan kuvaukset ja haastattelun järjestymään.