lauantai 22. helmikuuta 2014

Hervannan kirkko

Viime viikkoina blogin päivitystahti on ollut hieman harva. Blogi ei silti ole kuolemassa, parempia säitä kuvaukselle tässä vain odottelen. Viikon kirkko -sarjaa kuitenkin yritän jatkaa. Tässä kun materiaalia riittää vielä pitkäksi ajaksi, vaikka uutta kuvaa ei vähään aikaan tulisikaan. Tällä kertaa esittelyssä on Tampereella sijaitseva Hervannan kirkko, jonka kuvasin sateisena päivänä ohi kulkiessani kolme vuotta sitten.

Kirkon on suunnitellut arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä ja se valmistui vuonna 1979. Kirkko edustaa 1960-luvulla alkanutta "modernia" kirkonrakennustyyliä, jossa ideana on saada aikaan paitsi moderni kirkkorakennus, myös siihen yhteyteen monenlaista muutakin tilaa, kuten esimerkiksi seurakuntasali, kerhotiloja jne.  Modernismissa ainakin on onnistuttu sikäli, että etsiessäni ensimmäisen kerran tätä kirkkoa, ajoin sen ohi pariinkin kertaan tunnistamatta sitä kirkoksi!

Tässä näkymää kirkon sisäpihalta pääoven tuntumasta. Kuten sanottu, jos "tornia" ei olisi, tuskin kirkoksi tunnistaisi? Kadulle näkyvä rakennuksen osakaan ei pienehköä kattoristiä lukuun ottamatta viitteitä kirkkorakennuksesta anna. Kirkko sijaitsee Hervannan vapaa-aikakeskuksen päädyssä, joten rakennuksesta löytyy seurakunnallisten tilojen lisäksi vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia. Itse kirkko ja seurakunnan tilat ovat kuitenkin oma yksikkönsä. Aikoinaan rakennus valmistui kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä.

Kirkkosalissa on istumapaikat 280 henkilölle. Se on väliseinin muunneltavissa erilaisten käyttötarpeiden mukaiseksi. Alttaritaulun korvaa suoraan tiiliseinään rakennettu kohoristi. Urkuparvi sijaitsee harvinaislaatuisesti alttarin yläpuolella, ja siellä sijaitsevat kirkon 21-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut. Yleiskuva kirkkosalista on pelkistetty. Tunnelma ei silti ole ollenkaan samantyyppinen, kuin ns. betonibrutalismia edustavissa kirkoissa. Muutamat kirkkosalin suurikokoiset kirkkotekstiilit ja alttariseinän laimaalaus pehmentävät olemusta. Samoin puupenkit. Seinät ovat enimmäkseen tiilipintaiset myös sisällä. Tunne on jopa yllättävän kodikas. Akustiikka sen sijaan on tämän kirkkosalin kohdalla vitsi, mikä tunnetaankin varsin yleisesti ainakin paikkakuntalaisten keskuudessa.

Osoite:  Lindforsinkatu 7, Tampere



lauantai 15. helmikuuta 2014

Sulvan kirkko

Kirkkoesittelyssä siirrymme nyt Pohjanmaan rannikolle. Sulva on entinen kunta, joka liitettiin vuoden 1973 alusta Mustasaaren kuntaan, johon se historian saatossa oli aikaisemmin kuulunutkin. Sulvalla on suhteellisen vanha kirkko, se on rakennettu vuosina 1783-1786, joten se on viitisenkymmentä vuotta vanhempi, kuin enemmistö nykyisistä puukirkoistamme.

Tämä kaunis puinen pitkäkirkko on rakennettu kirkonrakentaja J. Elfströmin johdolla. Vihkimisensä yhteydessä se sai nimen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kirkon vaikuttavin yksittäinen sisätilaelementti on vaikuttavan näköinen, 1600-luvun lopulta peräisin oleva alttaritaulurakennelma. Urut ovat hieman nuoremmat; Kangasalan urkutehtaan vuonna 1983 valmistamissa uruissa on 23 äänikertaa. Kirkkoon mahtuu noin 800 henkilöä.

Sulva sijaitsee alueella, jossa noin 85 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. Tällä alueella oli poikkeuksellisen mukava käydä kirkkoja kiertelemässä; Toinen toistaan kauniimpia kirkkoja on lähellä toisiaan runsaasti ja maisemakin on hieman erilaista kuin maassamme perinteisesti. Meren jatkuva läheisyys on myös hieno elementti, joka vaikuttaa sikäläiseen ilman alaan raikastaen ja vähän viilentäenkin...

Osoite: Västersolfvägen 12, Sulva





lauantai 8. helmikuuta 2014

Nokian kirkko

Pirkanmaalla sijaitseva Nokia on Tampereen naapurikaupunki. Paikkakunnan kirkko sijaitsee korkean harjun päällä ja olisi hyvin näkyvällä paikalla, ellei puita olisi ympärillä todella runsaasti. Tämä seikka yhdistettynä pieneen kirkon ympärilä olevaan pihaan tekee tämän kirkon valokuvaamisesta todella haasteellista. Kuvat on otettava laajakulmaobjektiivilla suhteellisen läheltä tai sitten yläviistoon harjun alta. Kumpikaan tapa ei ole tässä paras mahdollinen. Parhaan kuvan tästä kirkosta saisi ehkä ilmakuvana helikopterista, mutta siihen en sentään itse ryhtynyt. Tämänkin ottamista varten vierailin kirkolla kahdesti. Lehdettömät puut auttoivat syksyistä kuvaustilannetta osaltaan.

Nokian uusklassismia henkivän rapatun tiilikirkon on suunnitellut tunnettu kirkkoarkkitehti Carl Ludvig Engel. Kirkko rakennettiin vuonna 1837. Tällaisia omintakeisia, pohjamuodoltaan pyöreitä kirkkorakennuksia löytyy maastamme muutamia niin puusta kuin tiilestä valmistettuina. Arkkitehtoonisena esikuvana niille kaikille on enemmän tai vähemmän pidetty historiallista Pantheonin temppeliä.

Kirkon alttaritaulu on taidemaalari Felix Frangin vuonna 1907 -maalaama. 32 äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas ja ne ovat vuodelta 1974. Istumapaikkoja kirkossa on 780 henkilölle.

Kirkko on ulkopuolelta kohtuullisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Sisätiloja sen sijaan on muuteltu historian saatossa useaan kertaan. Muutoksista suurimmat toteutettiin vuoden 1904 -peruskorjauksen yhteydessä. Tuolloin arkkitehtinä oli Josef Stenbäck.


Osoite: Pirkkalaistie 22, Nokia








lauantai 1. helmikuuta 2014

Töysän kirkko

Entinen Töysän kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Töysä on tullut tunnetuksi paikkakunnalla sijaitsevasta Keskisen Kyläkaupasta, joka on lajissaan maailman suurin ja myynniltään maamme toiseksi suurin tavaratalo. Edellä on ainostaan Helsingin Stockmann. Kunta oli itsenäinen vuoden 2012 -loppuun asti. Siitä eteenpäin se on ollut osa Alavuden kaupunkia.

Harmaana, hyvin harmaana talvipäivänä viime vuoden kevättalvella kuvasin Töysän kirkkoa. Tämä puinen ristikirkko on rakennettu kirkonrakentaja Yrjänä Lepistön johdolla. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1800. Sittemmin sille on tehty monta suurta peruskorjausta, joista viimeisin vuonna 1982.

Nykyisen alttaritaulun on maalannut taiteilija Väinö Hämäläinen ja se asetettiin paikoilleen vuonna 1908. 20 äänikertaiset urut on rakentanut Urkurakentamo Tuomi vuonna 1983. Istumapaikkoja kirkossa on 700 henkilölle.

Kellotapuli valmistui kirkon viereen vasta 1825. Sen rakentamisesta vastasi kirkonrakentaja Yrjänä Lepistö. Kelloja tapulissa on tällaiselle tapulille perinteiset kaksi. Ne on hankittu seurakunnan omistukseen vuosina 1800 ja 1829.













Töysän kirkko iltavalaistuksessaan.

Osoite: Kirkkotie 6, Töysä