lauantai 31. lokakuuta 2015

Hyvää Pyhäinpäivän iltaa

Ehkäpä lähestyvän illan tunnelmaan sopii tällainen pieni patsas, jonka olen bongannut hautausmaalta jonkin kirkkokuvauksen yhteydessä. Kaunis kuin mikä ja kokonaisuuteen sopii tuo kuihtunut ruusukin hyvin.


perjantai 30. lokakuuta 2015

Tampereen siunauskappelit



Kalevankankaan kappeli on Tampereen tunnetuin ja vanhin siunauskappeli. Se edustaa rakennustaiteellisesti kansallisromantiikkaa ja sen suunnittelivat arkkitehdit Wäinö Gustaf Palmqvist ja Einar Sjöström. Kappeli valmistui vuonna 1914. Vuonna 1984 sitä laajennettiin kuvassa vasemmalla näkyvällä lisäsiivellä, jossa sijaitsee toinen, pienempi siunauskappeli.

Kappelin ympärillä on 17 hehtaarin suuruinen Kalevankankaan hautausmaa. Sinne on haudattu monia historiallisesti merkittäviä henkilöitä.

Tämä Kangasalan puolella sijaitseva, mutta Tampereen seurakuntien käytössä oleva Vatialan siunauskappeli edustaa rakennustyylillisesti betonibrutalismia. Sen suunnitteli arkkitehti Viljo Rewel ja se valmistui vuonna 1960. Kappeli on keskellä 25 hehtaarin suuruista Vatialan hautausmaata.

Tampereen Länsiosassa sijaitseva Lamminpään kappeli on näistä kolmesta uusin; Se valmistui vuonna 1990. Suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen ja Raunio. Kappelin ympärillä avautuu vajaan 28 hehtaarin suuruinen Lamminpään hautausmaa.









torstai 29. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 5

Viime kesänä lehmiäkin vielä joskus matkansa varrella näki Saapa nähdä, kuinka kauan. Nykyisin hevonen on huomattavasti lehmää helpompi löytää.


lauantai 24. lokakuuta 2015

Talvi puskee päälle - Käännä kelloa ensi yönä!


Kelloja pitää taas ensi yönä siirtää tunnilla kesään päin - eli taaksepäin. Talviaikaan siirtyminen tapahtuu kello neljä aamulla. Laitahan siis herätyskello soimaan, että jaksat herätä neljältä siirtelemään kelloja! Kjäh kjäh! Tämähän tietenkin toimii vain, jos ympärilläsi on muitakin. Muuten kiusaaat vain itseäsi!

Oikein hyvää talvea siis kaikille! Se kun on kohta oikein virallisesti koittanut! Älkäähän laskeko pulkkamäkeä liian kovaa, älkää heitelkö lumipalloja ikkunoihin älkääkä syökö likaista lunta. ;)



perjantai 23. lokakuuta 2015

Sundomin kirkko

Tällä kertaa Viikon kirkon sijoittaminen maamme kartalle saattaa olla lukijalle hieman tavallista visaisempi tehtävä. Sundom on nykyisin eräs Vaasan kylistä, kaupunginosa, joka on joskus  - pitkän aikaa historiassa taaksepäin - ollut merenpohjaa. Ehkä tästä syystä alue on aivan tavattoman vehreää ja värikästä. Ainakin kesällä. Kylässä on noin 2400 asukasta. Kun maapalloon iskeytyi 520 miljoonaa vuotta sitten suuri meteoriitti, se iskeytyi tälle alueelle. Siitä sai merenpohja alkunsa ja pitkäksi ajaksi. :)

Aikaisemmin Sundom kuului Sulvan kuntaan. Kun kunta lakkasi olemasta vuoden 1973 alussa, se liitettiin Mustasaareen. Tässä jaossa kuitenkin kävi niin, että Sulvaan kuulunut Sundomin kylä liitettiin Vaasan kaupunkiin. Seuraavaksi katsotaan Sundomin kirkkoa.

Sundomissa on kaunis pieni kyläkirkko. Monesti
pieniä kyläkirkkoja katsellessa saa todeta, etteivät ne edusta varsinaisesti, ainakaan tyylipuhtaasti, mitään erityistä arkkitehtuurin suuntaa. Tämä siksi, että noissa on paljon kansanmiesten suunnittelemia ja rakentamiakin kirkkorakennuksia.

Sundomin kirkon ainakin tunnistaa kirkoksi hyvin. Se on myös arkkitehdin piirtämä, mikä johtuu osaltaan siitä, että kirkko on suhteellisen nuori, se valmistui vuonna 1929. Sen piirsi arkkitehti Oskar Berg.

Sisätiloiltaankin kirkko on aidosti kirkkomaisen näköinen. Sieltä löytyvät niin sarnastuoli, alttaritaulu kuin pienet urutkin. Niiden valmistaja on Heinrichin urkurakentamo. Salissa on 240 istumapaikkaa. Oleellinen lisä tilojen käytön monipuolisuuden suhteen on, että kirkon yhteydessä sijaitsee myös seurakuntasali ja keittiötilat.

Satunnaiselle ohikulkijalle kirkko näyttäytyy tästä kuvakulmasta. Nousemalla mäen päälle saa paremmin kokonaiskuvan rakennuksesta.  Erillistä tapulia ei kirkossa ole, vaan katolla on pieni torni. Sitä onko siellä kirkonkelloja, en saanut varmistetuksi.

Sundomintie 83, Sundom, Vaasa

torstai 22. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 4

Eräänä viime kesän iltana kuvasin poikkeuksellisen värikkään iltaruskon. Tällainen se todella oli, värisävyjä ei ole säädelty. Se taisi olla niin, että jos illan taivas ruskottaa, seuraavana päivänä on kaunis sää. En kyllä muista, oliko. :)


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 7

Tällä kertaa tällainen sininen tyttären kesällä bongaama sateenvarjo. Se onkin ehkä tarpeen ensi viikon sateilla. =D


lauantai 17. lokakuuta 2015

Kalajoen kirkko

Kalajoella. Paikkakunnalla, joka on hiekkasärkistään tunnettu, on hieno päätytornillinen punatiilikirkko. Katsotaanpa tarkemmin.

Kirkko valmistui 1879. Se edustaa rakennustyylillisesti uusgotiikkaa. Sen suunnitteli alunperin arkkitehti Frans Wilhelm Lüchow. Tämä kirkko jäi hänen suunittelemista kirkoista viimeiseksi.

Kalajoen kirkkoja on vainonnut tulipalo monia kertoja. Tämä kirkko on jo peräti seitsemäs kirkko paikkakunnalla, eikä sekään ole saanut olla tulelta rauhassa; vuonna 1930 kirkkoa kohtasi tuhoisa lämmityslaitteista alkunsa saanut tulipalo niin, että se piti käytännössä rakentaa uudelleen! Vain perustus ja tiiliseinät jäivät tuolloin pystyyn. Kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin piirustusten mukaan, jolloin sen selvä uusgoottilainen ilme hieman hävisi; mm. kellotorni rakennettiin alkuperäistä matalammaksi.

Vanha kuva 2000-luvun alkupuolelta näyttää kirkon sisältä. Kirkko on suuri; istumapaikkoja on suurimmillaan ollut jopa 1300 henkilölle. Istumapaikkalukua kasvattavat myös suuret lehterit. Nykyasussaan väljemmästi sijoitettuna istumapaikkaluku on 900.

Kirkossa on kahdet erityyliset urut, joista kuvassa näkyvät uudet, Sotkamon urkurakentamon vuonna 2000 valmistamat barokkityyliset 23-äänikertaiset kuoriurut.
Alttaritaulu on taidemaalri Aadolf von Beckerin maalaama ja peräisin vuodelta 1887. Sen vieressä sijaitsevat pienemmät taulut vuodelta 1908 ovat taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamat. Kynttiläkruunut ovat peräisin seurakunnan kuudennesta kirkosta.

Takaparven romanttistyylisten urkujen rakentaja on Kangasalan urkutehdas. Urut valmistuivat vuonna 1931 ja äänikertoja niissä on 27+1. Kuvassa näkyy myös varsinkin rannikon kirkoissa yleinen ns. votiivilaiva. - komea nimi laivalla. On se paljon komeampi nimi kuin Ruotsinlaiva! :)

Kalajoen kirkon myötä opin tuntemaan erään merkillisen tyylisuunnan vaivaisukkojen suhteen. Se on vaivaispohatta! Vai miksi itse kutsuisit tätä tyylikkääseen frakkiin pukeutunutta silinteripäistä kävelykeppiherrasmiestä, joka seisoi tapulin seinän vieressä ja kerjäsi rahaa "köyhälle":)) Arvoltaan kaveri näytti tehtaanjohtajalta. Ei tuo kovin köyhältä näyttänyt, kuten ei muuten moni muukaan lähitienoon kirkkojen vaivaisukoista! En saa nyt tarkasti selvää kirjoituksesta, mutta monesti näiden päällä lukee "joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle". Tässä tapauksessa tuo "herralle lainaaminen" varmasti pitää paikkansa." Vaivais"ukko löytyi tapulin ulkoseinästä.

Kyseessä lienee maamme rikkain vaivaisukko. Se on tuntemattomaksi jääneen reisjärveläismiehen työtä ja vuodelta 1815.








Onkohan edellä kuvattu vaivaisukko lahjoittanut tapulinkin? Komea se ainakin on. Se on itse asiassa rakennettu alunperin paikkakunnan edellisen, kuudennen kirkon yhteyteen vuonna 1815 ja säilyi ehjänä kirkon palosta. Tapulin rakensi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Tapulia korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1858.

Periaatteessa kirkko tulisi toimeen ilman erillistä tapuliakin, koska siinä on päätytorni. En saanut selvitettyä, onko kirkon tornissa kelloja lainkaan, jos tämä tapuli on edelleen käytössä, niin kuin olen ymmärtänyt. Vanhaa tapulia ei ymmärrettävästi ole haluttu hävittää.




Osoite: Etelänkyläntie, Kalajoki









torstai 15. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 3

Tähän kuvaan olin itse aika tyytyväinen, koska sain siihen - ainakin omasta mielestäni - mielenkiintoisia sävyjä.

Turha kai tässä yhteydessä on enää kliseenomaisesti toistaa "ilma oli kaunis". Eiköhän tuo sevinne ilmankin. :)


tiistai 13. lokakuuta 2015

Pikkuräpistimiä yksi hieman isompikin

Lentokonekuvat ovat osoittautuneet aika katsotuiksi tässä blogissa. Tässä siis muutama kuva ilmailun ystäville. Pieni on valikoima, mutta pieniä ovat koneetkin, olkaa hyvä vaan. :))

Malmin lentoasemaa ollaan ajamassa alas lähivuosina ja sen seurauksena lentokoulutoiminta siirtyy Tampere-Pirkkalan kentälle. Tämä varmaan piristääkin kentän tämän hetken hieman unista tilaa olennaisesti. Lähivuosina siis ainakin pienkoneliikenne kentällä varmasti lisääntyy.

Olikin mielenkiintoista, että näissä molemmissa kuvatuissa pienkoneessa olikin lentokoulun tarra. Jonkinlainen alkunäytös tulevaan? Tarkempi tutkistelu paljasti koneiden kuuluvan Lentoasemalla toimivalle mm. koneita vuokraavalle Air Spark Oy:lle. Tässä ensin pieni kaksipaikkainen ylätaso-Cessna:

Ilta-aurinko oli jo laskemassa, mutta paistoi vielä tässä vaiheessa koneeseen lämpimää sävyä, vaikka ilta muuten varsin kylmä jo olikin.
Sama kone kuin edellisessä kuvassa. Harjoitteli ilmeisesti laskutumista, kun teki niin monta lähestymistä kentälle.

Seuraavaksi saapui hieman suurempi, nelipaikkainen Cessna. Tässä vaiheessa oli jo melko pimeä ja kuvaaminen alkoi käydä varsin tukalaksi.

Edelliset kuvat on otettu kiitotien A24 päästä. Ensin kuvailin kuitenkin Kiitotien 06 -päädyssä. Sieltä tuli bongattua tämä Saab 2000 laskukiidossa.

Samasta paikasta tuli kuvattua laskuliidosta myös tämä tuntemattoman yhtiön varsin tyylikäs kone. Lasku kiitotielle 06. Eikös niin?

=D

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 6

Tytär kuvasi aikoinaan kesällä nämä kukkaset. Valkoinen sopiikin hyvin tähän hämäryyden keskelle! Toivottavasti tuota väriä tulisi ennen joulua maahankin. Lumeton talvi on synkkä.


lauantai 10. lokakuuta 2015

Limingan kirkko

Limingassa kartalta katsoen 30 vajaat 30 kilometriä Oulusta etelään, on ison näköinen puukirkko. Se poikkeaa arkkitehtoonisesti hiukan enimmästä osasta puisia kirkkorakennuksiamme jo pelkän kokonsa puolesta. Ikkunaratkaisu on myös mielenkiintoinen, samoin seinien nurkkaviisteiden puuttuminen. Katon keskiosassa on neliskulmainen "kupoli" ja sen päällä suurehko keskustorni. Kelloja siellä ei ole, joten tapulia se ei silti korvaa, se on kirkon pihapiirissä erikseen ja peräisin jo edellisen kirkon aikakaudelta.

Kirkko on rakennettu vuonna 1826 uusklassismin aikaan, jota se arkkitehtoonisesti edustaa. Sen piirsivät arkkitehdit Anders Fredrik Granstedt ja Anton Wilhelm Arppe. Rakennustöitä valvoi kirkonrakentaja Matti Kuorikoski.

Mielenkiintoista on, että Keisarillinen majesteetti määräsi alunperin kirkon rakennettavaksi kivestä ja vasta erinäisten vaiheiden jälkeen - kun kivikirkon piirustukset olivat jo valmiina - seurakunta sai luvan puisen kirkon rakentamiseen. Perusteena anomuksesa käytettiin mm. sen aikaisten tiilien huonoa kuntoa...

Suuren näköisestä ulkomuodostaan huolimatta istumapaikkoja kirkossa on maltillisesti, 850. Luulisin, että enemmänkin mahtuisi. Luulisi tuon kokoisessa kirkossa olevan sivulehteritkin, mutta en saanut asiaa mistään tarkistetuksi, enkä viitsinyt seurakuntaankaan alkaa soittelemaan. :)

Alttaritaulu on taidemaalari Oskar Nylanderin maalaama ja vuodelta 1849. Kaunis saarnastuoli on peräisin edellisestä kirkosta ja vuodelta 1727. Kirkosta löytyy myös katosta riippuva vanha votiivilaiva ja edellisestä kirkosta peräisin oleva pienempi alttaritaulu. Se on taidemaalari Petter Bergströmin maalaama.

Mäellä sijaitseva kirkko on näyttävä maanmerkki Limingan keskustaa lähestyttäessä.


Osoite: Kirkkotie, Liminka


Aleksis Kiven päivää!

Aleksis Kiven päivän kunniaksi kunnon kiviveistos! Onkohan näköinen =D.
Ja otetaan tuttuun tapaan huumori huumorina. :)



torstai 8. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 2

Luontoa. Sitä itseään iltavalossa. Taustalla linnunlaulu (ja hyttysten ininä). Älä suotta kiinitä liikaa huomiota taustan kiviröykkiöön, joka näyttää Stohengen rakennussarjalta. Kesä taisi olla tässä kauneimmillaan. Siis se vähä, mitä sitä kaunista nyt oli, no, ollaan tyytyväisiä. :)


sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Muistokukkia kesälle! Osa 5

Illan pimetessä ja sarjan edistyessä nostetaan taas uudet kukat esille. :) Värikin lienee ajankohtainen, sillä kyllähän meillä keltaisia lehtiä tuolla maassa riittää. =D


lauantai 3. lokakuuta 2015

Törnävän kirkko

Törnävän kirkko on toinen Seinäjoen kantakaupungin kirkoista. Kirkko sijaitsee Törnävän kaupunginosassa, joka on muuten kauneudessaan jotain sellaista, että oksat pois. :) Komea kaupunginosa, jossa on kaunista luontoa, upeita historiallisia rakennuksia ja erikoinen kirkko.

Törnävän kirkkoa ei rakennettu alunperin kirkoksi lainkaan. Se valmistui Östermyran ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Ruutitehtaan toiminta päättyi 1850-luvulla, minkä jälkeen tehdas lahjoitti käyttöä vaille jääneen rakennuksen vastaperustetun Seinäjoen seurakunnan kirkoksi. Rakennus muutettiin kirkoksi vuonna 1864 arkkitehti Carl Axel Setterbergin piirustusten mukaan. Hänellä on merkittävä asema uuden tulipalonjälkeisen Vaasan suunnittelijana, mikä onkin upeaa työtä.

Pohjamuodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka torniosan molemmin puolin on lyhyet poikkisakarat. Alttaritaulun on maalannut taidemaalari Alexandra Såltin. Vuodelta 1877 peräisin olevan taulun aiheena on Jeesus Getsemanessa. 21-äänikertaiset urut on rakentanut Hans Heinrichin urkutehdas vuonna 1968.

Kirkon ympärillä on pienehkö hautausmaa. Kaiken kaikkiaan kirkko on erikoisuudessaan varsin mielenkiintoinen. Eräänlainen erikoisuus on sekin, että sen torni muistuttaa etäisesti erästä korkeaa sinistä taloa, joka perimätiedon mukaan sijaitsee Muumilaaksossa. :)

Osoite: Ruukintie 157, Seinäjoki


torstai 1. lokakuuta 2015

Tuokiokuva kesältä - osa 1

Lokakuu alkoi ja alkaa olla se aika vuodesta, että tuon edesmenneen kesän maisemien katseleminen tuntuu ainkin itsestäni mukavalta, olivat ne sitten millaisia hyvänsä.:) Loppukesähän meillä oli se paras kesä kauneudeltaan ja lämpötiloiltaan. Tässä sarjan aluksi siis kuva elokuulta. :) Klikkaa se täyteen kokoonsa. Resoluutio ei ole kovin hyvä, mutta ei se ollut kovin hyvä se kännykkäkään, jolla tämän kuvasin =D. Metsässä ei mielellään kävele painavan järkkärisetin kanssa.


Seuraava osa ilmestyy ensi torstaina.