lauantai 30. maaliskuuta 2013

Siuron kirkko

Siuro on vajaan 2500 asukkaan taajama Nokian kaupungin Länsiosassa. Kylä on syntynyt 1890-luvulla. Tosin alueella on arveltu olleen asutusta jo kivikaudella. Siuron kauniit maisemat ovat innoittaneet useita taiteilijoita. Vesistöt ovat vahvasti läsnä Siuron maisemissa.


Rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema Siuron kirkko valmistui alunperin rukoushuoneeksi vuonna 1910. Kirkoksi rakennus vihitiin muutostöiden jälkeen vuonna 1938. Kirkko edustaa kirkkorakennuksessa harvinaista puujugend-tyyliä. Kirkosta löytyy myös uusgotiikan tyylipiirteitä. Se sijaitsee korkean kallion päällä hyvin näkyvällä paikalla. Jo kirkkon pihasta on hyvät näköalat eri suuntiin, kellornista puhumattakaan.

Kirkko ei ole ollut alunperin Nokian seurakunnan omistama, vaan sen omisti ja rakennutti aikanaan Siuron rukoushuoneyhdistys. Kun yhdistyksen toiminta lakkasi vuonna 1956 kirkko lahjoitettiin Nokian seurakunnalle.

1980-luvulla kirkkosali muutettiin monitoimitilaksi, joka taipuu nykyisessä muodossaan hyvin niin jumalanpalvelushuoneeksi kuin konserttisaliksi tai lounas/juhlahuoneeksi. Kirkko on nykyisellään ahkerassa käytössä. Istumapaikkoja on 210.  Alttaritaulu on vuodelta 1951 ja sen on maalannut taidemaalari Lauri Hämäläinen. 8-äänikertaiset urut vuodelta 1958 ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Viimeisin suuri peruskorjaus on kirkolle tehty vuosina 1983-1984. Kirkon ulkoasua ei ole sen jälkeen muuteltu. 

Siuron kirkko on muotokieleltään jotenkin huvilamainen ja ainakin minulle se tuo mieleen myös Peppi Pitkätossu -kirjojen Huvikummun :) Ehkä tosin hieman isommassa mittakaavassa, mutta kuitenkin. 


Osoite: Siurontie 67, Nokia


Kevättä ilmassa - vihdoinkin!

Kesä keikkuen tulevi, sanoi vanha kansa. Nyt voisi sanoa että kesä kohisten tulevi. Nyt, kun runsaat lumet viimeinkin alkavat sulaa.



keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Päivän kevennys

- Tuurilla ne laivatkin seilaa - sanotaan. Tässä M/V Finnfellow. Kohta rysähtää! (Meinasin ensin photoshopata kallion pois mutta sitten keksin että meneehän se tässä kategoriassa näinkin:D )


lauantai 16. maaliskuuta 2013

Taulumäen kirkko

Keski-Suomen pääkaupungiksikin tituleeratun Jyväskylän pääkirkko, Taulumäen kirkko, on tämänkertainen tutustumiskohde. Ensin kuitenkin lyhyesti hieman historiaa.

Taulumäen ensimmäisen kirkon piirsi arkkitehti L. I. Lindqvist. Se valmistui vuonna 1885, mutta jo vuonna 1918 se tuhoutui lämmityslaitteista alkunsa saaneessa tulipalossa. Tuon ensimmäisen kirkon paikalle, nykyiseen kirkkopuistoon, on pystytetty muistomerkki, jonka pronssinen muistolaatta esittää palavaa kirkkoa.


Nykyinen 1900-luvun alun klassismia edustava varsin näyttävä kirkko on ollut Jyväskylän seurakunnan pääkirkko vuodesta 2009. Sen suunnitteli arkkitehti Elsi Borg ja se valmistui vuonna 1929.


Kirkkosalin maalaukset, mm. 24 enkelimaalausta, ovat taidemaalari Paavo Leinosen käsialaa. Istumapaikkoja kirkossa on kaikkiaan noin 700. Muodoltaan kirkko on basilika, eli se on kolmilaivainen ja sen keskilaiva on muita laivoja korkeampi.


Pääalttaritaulu saatiin pelastetuksi tähän kirkkoon tulipalon alta edellisestä kirkosta ja sen on maalannut taidemaalari Eero Järnefelt. Sen alapuolella on lisäksi taidemaalari Jonas Heiskan maalaama pienempi alttaritaulu vuodelta 1929. 


Kauniiseen saarnastuoliin on käynti sen takaseinän kautta.




























Kirkkosalia kiertävät Keski-Suomen ainoat kaksikerroksiset lehterit. Salin etuosassa näkyvät urkurakentamo Veikko Virtasen vuonna 1998 rakentamat 9-äänikertaiset barokkityyliset kuoriurut. Takalehterillä ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 36+3 äänikertaiset romanttista tyyliä edustavat pääurut vuodelta 1930. Soitin on ainutlaatuinen, koska se on säilynyt  täysin alkuperäisasussaan näihin päiviin asti. Kirkossa on hyvä katedraalimainen akustiikka. 


Taulumäen pääurkujen soittopöytä.


Yksityiskohta kirkon eteistiloissa. Seimiasetelmahan siinä hiukan modernisti toteutettuna.

Taulumäen kirkkoa pidetään tyylissään yhtenä huomattavimmista kirkkorakennuksista maassamme. 

Osoite: Lohikoskentie 2, Jyväskylä




Kevättä kohti mennään - vai mennäänkö?

Kuva eilliseltä päivältä. Ei ole pelkoa, että lumi vielä vähään aikaan loppuu.



perjantai 15. maaliskuuta 2013

Blogi puoli vuotta!

Huomenna 16.3.2013 tulee kuluneeksi puoli vuotta ensimmäisestä bloggauksestani. Seuraavassa viisi suosituinta bloggaustani koko tuolta ajalta:



1. sija. Käynti Keski-Suomen Ilmailumuseossa. Katseluita 384.



Kuvakierrokselle päästäksesi klikkaa tästä













2. sija. Käynti Vehoniemen automuseossa Kangasalla. Katseluita 282.



Kuvakierrokselle pääset tästä















3. sija. Alahärmän kirkon esittely. Katseluita 233.



Kirkkoesittely tämän linkin takana














4. sija. Kangasalan kirkon esittely. Katseluita 176.


Tästä pääset kirkkoesittelyyn.















5. sija. Valokuvakierros Hämeen Linnassa. Katseluita 171.


Tästä pääset kuvakierrokselle.















Oli pienoinen yllätys että näiden viiden suosituimman jutun joukossa oli pari kirkkoesittelyäkin. Samoin yllätys oli ensimmäisen bloggaukseni, Hämeen Linnan, sijoittuminen tähän joukkoon. Mukavaa että olette käyneet kuviani katsomassa. Kiitos siitä. Bloggailu jatkuu!


tiistai 12. maaliskuuta 2013

Uusi näyttely Vehoniemen Automuseossa!

Tuli taas pitkästä aikaa käytyä Suomen parhaimmassa automuseossa Kangasalan Vehoniemellä. Olen jo aikaisemmin tehnyt juttua tästä samasta paikasta ja jos tuntuu siltä, että nämä tämänkertaiset kuvat eivät riitä, niin lisää löytyy tarvittaessa tämän linkin takaa. Museossahan näyttelyt vaihtuvat tietyin väliajoin. Tällä kertaa kuvasin sellaisia autoja, joita ei museossa edellisellä käytikerrallani ollut.

Rekka-auton nuppi vuosimallia 1928. Tällä Chevrolet Capital Truck -autolla Automuseon kunnioitettu perustaja Olavi Sallinen aikanaan aloitti ammattiautoilijan uransa. Hevosvoimia on ruhtinaalliset 21,7!


Lähes sanattomaksi veti tämäkin. Tällä paikalla museossa on monestikin ollut joku Lincoln. Edellinen auto oli viety pois ja tilalle oli tuotu tämä, vähintäänkin yhtä hieno Club Coupé vuosimallia 1947. Tässäkin on Amerikan malliin peräti 12-sylinterinen moottori, tottakai presidenttitasolla näin pitää ollakin!


Harmillisesti peittyi vuosimalli suojaketjun taakse, olikohan se nyt 1967? Toyota Crown joka tapauksessa on auto. Komea ja tilava, joskus taksinakin käytetty automalli. 


Mercedes-Benz 220 vuodelta 1952. Näyttääkin olevan vanhaa perua tuo mersun legendaarinen mallimerkintä 220. Huomaa keltaiset huomiovalot nokalla, ne riittävät valoiksi päiväsaikaan.


Tsekkoslovakialainen Tatraplan T-600 vuodelta 1950 oli minun mielestäni tämänkertaisen näyttelyn suloisimman näköinen auto:) Auto oli pirasamaisella muotoilullaan aikanaan varsin edistyksellinen. Auton nelisylinterinen, ilmajäähdytteinen bokserimoottori on sijoitettu auton takaosaan. Auto on rekisteröity peräti kuudelle henkilölle.

Tämä automerkki on yhä voimissaan, mutta tehdas valmistaa nykyisin ainoastaan raskasta kalustoa.


Tämä Renault 8 Cordini -ralliauto on ensimmäinen maahamme tuotu Renault 8. Vuosimalli on 1965. Tehoa on vuosimalli ja koko huomioon ottaen reilusti, 97 hevosvoimaa. 


Pieni osa museon monipuolisesta mopo- ja moottoripyörätarjonnasta.


Renault V8.


Tälläkin paikalla on perinteisesti ollut NSU Prinz. Tällä kertaa paikalla ollut auto oli väriltään pirteän punainen ja vuosimalliltaan 1968. Auto on takamoottorinen vaikka ulkonäöstä voisi päätellä muutakin. NSU Prinz autoja valmistettiin vuosina 1957-1973. Tästä autosta polveutuu nykyinen automerkki AUDI.


Tämä auto oli Ford De Luxe Fordor sedan. Moottori peräti 8-sylinterinen.


Tämän tunnistaa joka ainoa autoharrastaja. Sehän on itse legendaarinen T-Ford. Auto, josta kaikki autot polveutuvat. Ensimmäinen sarjavalmisteinen auto. Tässä pirteän punaisena.


Hieno Ford Prefect 4D.


Lopuksi vielä Borgvard Isabella Coupé. Kaunis kuin mikä.


Museon yhteydessä on ehkä maamme paras pienoismallimyymälä. Tässä eräs näyte sen suurista valikoimista. Tämä Iso metallinen S Mersu on varustettu kumipyörillä. Lisäksi kaikki ovet aukeavat, samoin nokkapelti ja peräluukku. Auto on täydellinen kopio esikuvastaan ja mykistävän aidon näköinen. Huomaa koko, mittakaava 1:18.

Pienoismalliosastosta olen tehnyt oman juttunsa. Kannattaa tutustua. Artikkeliin pääset tästä

Museossa on myös posliinimyyntiosasto, johon en ole perehtynyt tarkemmin, mutta todennäköisesti hieno sekin.


Vielä oma lukunsa on museon kahvila, jonka ohjelmistossa on paljon 1900-luvun alun tuotteita. Juokaa ihmeessä kunnon kahvit kun täällä käytte:) JA KÄYKÄÄ VEHONIEMEN MUSEOSSA, TÄNNE ON ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY!

Osoite: Vehoniemenharjuntie 92, Kangasala

Kotisivut www.automuseo.com




maanantai 11. maaliskuuta 2013

Päivän kevennys

Ennen vanhaan ihmiset menivät sunnuntaisin kirkkoon. Nykyisin ihmiset menevät sunnuntaisin kauppoihin. Nyt näihin"elintasotemppeleihin" on alkanut ilmestyä sunnuntaikävijöitä varten kirkkomaisia piirteitä. Tässä erään Prisman "kellotapuli". 







Pihtiputaan kirkko

Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa. Tunnettuja pihtiputaalaisia on esimerkiksi ministeri Lauri Ihalainen. 
Pihtiputaan kirkko on Keski-Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko. Sen piirustukset laati ja rakennustöitä johti tunnettu kirkonrakentaja  Simo Jylkkä. Kirkko rakennettiin kyläläisten talkoovoimin.

Kirkon syntyhetket ovat mielenkiintoiset siitä syystä, että kirkko rakennettiin ilman lupaa; Vuonna 1780 Pihtiputaalaiset nimittäin saivat Porvoon tuomiokapitulilta luvan rakentaa hautausmaansa yhteyteen rukoushuoneen, mutta hepä alkoivatkin rakentaa kokonaista kirkkoa! Rakennustyömaalla käynyt, asian huomannut paikallinen nimismies teki lupien puuttumisesta valituksen maaherralle saakka, mutta jo hyvässä vauhdissa ollutta rakennustyötä ei rohjettu keskeyttää ja kirkko valmistui vuonna 1783. Käyttöönottojuhlallisuuksia ei kuitenkaan annettu viettää. 

Taulu kirkon pääoven yläpuolella kertoo tärkeitä vuosilukuja kirkon historiassa. Erityisesti tuo vuoden 1874 peruskorjaus on tärkeä, koska kirkko sai nykyisen hahmonsa silloin. Alkuperäinen kirkko- rakennus oli huomattavan paljon vaatimattomampi. 1874 mm. rakennettiin kirkkoon lehterit, vaihdettiin ulko- maalauksen väri perimätiedon mukaan punaisesta nykyiseen, sekä luovuttiin paanukatosta. Viimeisimmässä peruskorjauksessa vuonna 1992 kirkko päivitettiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Sen lisäksi tehtiin täydellinen sisä- ja ulkomaalaus.  


Kurkistus kirkon sisätiloihin. Kirkon katto ei tietenkään ole näin matalalla, Pylväiden kannattelema osa on urkuparveke. Alttaritaulu on taiteilija Martta Helmisen vuonna 1925 maalaama. Sen aiheena on alttaritaulumaalareiden paljon käyttämä "tulkaa minun tyköni". Nykyinen kaunis saarnastuoli on keiteleläisen puusepän, Paavo Laukkasen valmistama. Se tuli kirkossa alunperin olleen Viitasaaren kirkon vanhan saarnastuolin tilalle. Parvella olevat nykyiset 18-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1980 ja ne ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. 


Kirkko rakennettiin ilman lupaa, mutta ilman kellotapulia sen ei silti tarvinnut jäädä. Pari vuotta kirkon valmistumisen jälkeen sen viereen valmistui kirkon ensimmäinen kellotapuli.

Tämä tapuli on kuitenkin purettu ja nykyinen kuvassa oleva kellotapuli rakennettiin suuren, vuoden 1874 -peruskorjauksen yhteydessä. 


Osoite: Sallilantie 5, Pihtipudas

torstai 7. maaliskuuta 2013

Asetelmayritys:)

Asetelmat ovat yllättävän vaikeita, ainakin minulle:) No, ehkä ensimmäisessä asetelmakuvassa ei riman tarvitsekaan olla niin korkealla...



tiistai 5. maaliskuuta 2013

Diakuva vai negatiivi

Pientä muokkausta pelissä. Viime viikon lomareissulla säät eivät olleet mitenkään erityisen hyvät...





maanantai 4. maaliskuuta 2013

Päivän kevennys

RUMILUS
Tällainen ilmestys nökötti kerran erään autovuokraamon pihamaalla. Vuokrataankohan sitä kenties anopinkuljetukseen vai mihin kun katettu lava on noinkin vahvaa tekoa:) Kovissa taisteluissa tämä lienee joka tapauksessa ollut, kun on silmätkin mustana molemmin puolin :))