lauantai 15. kesäkuuta 2019

Muutama potkuripörriäinen ja lopuksi kunnon päräytys

Tampere-Pirkkalan lentokentällä ei ole tullut käytyä aikoihin, eikä tämänkäänkertainen kuvausrupeama tarjonnut mitään tajunnanräjäyttäviä tyyppibongauksia. Turhaan sain odotella, että kentälle laskeutuisi jokin "varsinainen tapaus", kuten esimerkiksi jokin kevättalvella kentällä vierailleista Boeing 747 -jättiläisistä (kyllä, luit oikein, tämäkin ihme on nyt Pirkkalassa nähty moneen kertaan) tai sitten joku suuri, Natonkin käytössä kovasti oleva kentällä aina silloin tällöin nähty Boeing C17 Globemaster. Ei, tällä kertaa kenttä sai suurimman osan ajasta uinua päiväunta aivan rauhassa. En minä silti aivan ilman kuvia kotiin joutunut palaamaan ja lopuksi sain olla jopa kunnon metelin todistajana. katsotaan.

OH-NAL. Komea Cessna 177B Cardinal. Ymmärtääkseni tämä virtaviivainen, alunperin yksityisomistukseen jenkeistä suomeen ostettu kone on ollut jo pitkään Pirkanmaan moottorilentoklubin omistama.

OH-U438. Tästä koneesta tuli surullisen kuuluisa puolitoista kuukautta tämän jutun julkaisemisen jälkeen.  31.7.2019 se syöksyi hetkeä nousun jälkeen maahan ja 50 vuotias lentäjä sai surmansa.

Nyt pääsimme perimmäisten asioiden äärelle. Cessna 152. Mainittakoon, että tämän huippusuositun yleisilmailu- ja koulutuskoneen mallin piirustukset polveutuvat jo 1950-luvulla suunnitellusta Cessna 150:sta!

Voimakas vasta- ja hajavalo oli todellinen ongelma. Tässä em. kone laskussa A24:lle.

Samantyyppinen kone toisenlaisella värityksellä.

Teknisistä tiedoista voisi mainita, että tämähän on siis rekisteröity kahdelle henkilölle, mottorin teho on 108 hevosvoimaa, huippunopeus 202 km/h, maksimi lentokorkeus 4480 metriä ja -lentomatka 1158 kilometriä. Koneen isoveli, Cessna 172, on rekisteröity neljälle ja on ehkä maailman suosituin siviilikone.

Tästä alkaa erikoisuuksien osasto. Koska kenttää käytetään myös lentoneiden kehittelyyn ja uusien konetyyppien testailuun, Patria sai yhden itävaltalaisen Diamond DA40 koneen käyttöönsä. Ei tämä nyt sentään ihan uusi ole, konettyyppi näki päivänvalon jo 1997, mutta kehiteltävää varmasti löytyy tässä vaiheessa elinkaarta vielä paljonkin. Katsopa, miten veikeästi kone hymyilee. :)

kone on muotoilultaan varsin moderni. Myös tekniikka on lujasti tätä päivää, ehkä tulevaisuuttakin. Ääni on uskomattoman hiljainen, melkein kuin henkilöautossa. Kone on rakennettu kevyestä komposiittimateriaalista. Kuvitelkaa, että tätä konetta valmistetaan myös dieselinä ihan euroopan liikenteeseen!

Tässä se tulee: Diamond DA42 Twin Star Diesel! Huippumoderni kaksimoottorinen kahdella dieselmoottorilla varustettu mittarilentokelpoinen nelipaikkainen koulu- ja yleisilmailukone. Patrialla on Pirkkalassa näitä koneita jopa kaksi. Huhut dieselin kuolemasta taitavat olla hieman ennenaikaisia.

Ääni on tässäkin todella hiljainen, mutta samalla mielenkiintoinen. Jotenkin se on erilainen kuin bensakoneiden. Siinä on mukana jotain vanhojen tähtimoottoreiden upeaa jylhää jylinää. Tulkaa kuuntelemaan, tykkään itse kovasti!

Tässä sama kone laskussa kiitoradalle. Tästä kuvakulmasta koneen erikoiset muodot tulevat hyvin esille.

Tämäkin kuuluu Pirkkalan kentän kummallisuudet -osastoon, sillä eipä näitä Hawk-koulutuskoneita tosiaan kovin usein kentällä näe. Koneen ääni oli enkelilaulua verrattuna siihen, että hetkeä myöhemmin kentätä räjähti ilmaan...

...juurikin F16 Hornet. Maamme ilmavoimien ylpeys ja meluallergiggojen kauhu. Koneesta on tosi vaikea saada kuvaa, koska se liikkuu nopeasti kuin sähköiskun saanut rusakko ja pitää lentäessään sellaista ääntä, että kuolleidenkin luulisi heräävän ainakin kahdenkymmenen kilometrin säteellä. Jos tällaista meteliä ei vihollinen lähde karkuun, niin ei sitten kyllä mitään muutakaan!

Aseistus siipien alla on tymäkkä. Ihan kuin kone olisi suorastaan härnännyt kuvaajaa, mene ja tiedä mutta monen monta vaarallisen näköistä syöksyä sain kyllä nähdä...

Kaiken kaikkiaan ihan kannattava kuvausreissu,  vaikka alkuun hieman hiljaista olikin.










2 kommenttia:

  1. Melkoinen metakka on ollut ilmassa.
    Hyvälle etäisyydelle olet suuressa osassa kuvia yltänyt, hyviä kuvia.

    Kauniita koneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 200-300 millinen tele riittää noissa kohtuullisen hyvin, jos on valmis vähän vielä croppailemaan kuvaa. Tosin niinhän sitä tehdään monesti muutenkin sommitellessa. Lyhyt valotusaika toimii hyvin suihkareissa mutta potkurikoneissa se on ongelma, helposti sitten tärähtelee jos haluaa saada liikettä lapoihin. Hornetit ovat kyllä todellinen ongelma, kuin lentävän pääskysen kuvailua melkein. :))

      Nuo on ihan kivoja kuvattavia ja missään muussa kuin lopun horneteissa ei korviaan tarvinnut pidellä. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!