perjantai 18. tammikuuta 2013

Huittisten Pyhän Katariinan kirkko

Satakunnan maakunnan koillisosassa sijaitsee Huittisten reilun kymmenentuhannen asukkaan kaupunki. Huittinen tunnetaan paitsi Saarioisten valmisruokatehtaasta, myös siitä, että se on presidentti Risto Rytin syntymäkunta.

Huittisten vanhan Pyhän Katariinan harmaakivikirkon vanhin osa on peräisin vuodelta 1495, joka on todennäköinen kirkon valmistumisvuosi. Tosin tältä vuodelta peräisin nykyisessä kirkossa on ainoastaan kappelitilana toimiva runkohuoneen itäosa. Alunperin tornitonta suorakaiteen muotoista kirkkoa on laajennettu ja muutenkin muuteltu historian saatossa useaan kertaan ja nykyinen kirkko onkin huomattavan paljon alkuperäistä suurempi.


Kirkko paloi vuonna 1738, jonka jälkeen kirkkosali rakennettiin uudelleen huomattavin muutoksin. Nykyinen kellotorni on peräisin vuodelta 1794. Samana vuonna valmistui myös kuvassa näkyvä kirkkomaata ympäröivä kiviaita. 1860-luvulla rakennettiin sivulaivat, jolloin kirkosta tuli nykyinen ristikirkko. Sittemmin peruskorjauksia ja muutostöitä on tehty vielä vuosina 1897 ja 1958-1959. Nykyisessä muodossaan kirkkoon mahtuu jopa tuhat ihmistä.

Huittisten kirkko on niin vanha, että sen lattian alla on monen merkkihenkilön viimeinen leposija. Huittisissa kirkkoon hautaamisesta luovuttiin vuonna 1794.

Kirkon nykyisen pääalttaritaulun on maalannut taidemaalari Severin Falkman vuonna 1878. Kirkossa on myös vanhassa itäsakarassa, paikassa, jossa alun perin oli kirkon kuori ja alttari ja jota sanotaan Katariinan alttariksi, toinen suuri, kahdesta erillisestä taulusta muodostuva alttaritaulu. Alempi tauluista on vuodelta 1798, ylempi on myös 1700-luvulta peräisin. Kokonaisuus on varsin näyttävä.

Kolmantena alttaritauluna kirkossa on tulipalossa tuhoutuneen Pyhäjärven kirkon alttaritaulu vuodelta 1889. Sen on maalannut taidemaalari Alexanra Såltin. Huittisissa on paljon sukujuuriltaan Pyhäjärveläisiä, joten taulu päätettiin monen mutkan jälkeen sijoittaa Huittisten kirkkoon vuonna 1984.

Kirkosta löytyy myös monta keskiajalta peräisin olevaa erikoisuutta; esimerkkinä tästä puinen krusifiksi 1400-luvun lopulta. 

1600-luvulta peräisin olevassa saarnastuolissa on hauska alkuperäinen yksityiskohta; Suuri tiimalasi, jonka hiekka loppuessaan osoitti papille (ja ehkä siinä sivussa myös seurakuntalaisille!), että saarnan maksimipituus on ylitetty!

Ensimmäiset urut rakensi Uusikaupunkilainen Zachariassenin urkutehdas vuonna 1882. Näiden urkujen suuri ja näyttävä julkisivu on säilytetty nykyisiin Kangasalan urkutehtaan vuonna 1935 valmistamiin 34-äänikertaisiin urkuihin.

Tornissa on kolme kirkonkelloa vuosilta 1796, 1816 ja 1848. Niiden painot vaihtelevat 500 ja 870 kg:n välillä. 

Huittisten kirkko on monelta eri vuosisadalta peräisin olevassa nykymuodossaan varsin vaikuttava käyntikohde. Eri vuosilta olevat kirkon osat palautettiin viimeisessä suuressa peruskorjauksessa mahdollisimman tarkasti sellaisiksi, millaisia ne valmistuessaan olivat. Tämä tekee kirkosta suorastaan maassamme ainutlaatuisen.

Vaikka kirkko onkin hyvin vanha, se ei silti suinkaan ole Huittisten ensimmäinen kirkko! Historia tietää, että Huittisissa oli kirkko jo 1200-luvulla. Tämän, jo aikoja sitten manalle menneen ja täysin jäljettömiin hävinneen ensimmäisen kirkon paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1955. Muistomerkkiin on kaiverrettu sanat: "Tässä oli Huittisten kirkko 1200-luvulla. Paikka jolla seisot, on pyhä maa." 



Osoite: Kirkkotie, Huittinen

11 kommenttia:

  1. I watched with admiration your photos.
    A great job.
    Greetings Eko
    Finland / Lapland / Kuusamo
    (sory - tuo toinen kotimainen - ei taho kääntyä)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Eko kehuistasi! Kyllä nuo samat sanat sopivat sinunkin kuviisi erittäin hyvin! Tosin kun minä otan kirkkokuvia joka vuorokauden aikana ja kelillä kuin kelillä, silloin kun ohi sattuu menemään, niin niimpä sitten tämänkin kirkon kohdalla sää olisi voinut olla hitusen parempi. Mutta minkäs teet:) Kiitos kommentista!

    VastaaPoista
  3. Pakko mainostaa, että joskus jos pääset käymään pihlajaveden erämaa kirkossa niin mene ihmeessä...
    Siellä on todella kaunista ja se hiljaisuus linnut vain laulaa. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään täytyy korjata vastausta sen verran että sekin kirko on jo kuvattu. Navigaattori eksytti minut lopuksi sinne korpeen ja tuli tosi pitkä reissu. Sitäkin tunnetta oli vaikea kuvata:)

      Poista
  4. Mielenkiintoisia nämä kirkkoesittelyt. Tykkään.
    Ugilaisesta Zachariassenista olen lukenut ja hänellä on ugissa myös nimikkokatu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä näitä on tarkoitus jatkaa niin kauan kuin varastoa riittää. Ja sitä kyllä riittää:)) Mielenkiintoinen tuo katutieto tieto. Onkohan urkutehtaasta jäljellä enää mitään. Täytyisi käydä joskus sielläkin päin kameran kanssa. Lapsena joskus tuli käytyä ja se kirkko vaikutti mielenkiintoiselta. Ja ainahan noilta kuvausreissuilta muutakin linssiin tarttuu. Tuolta varmaan ainakin se katu:) Kiitos kommentista!

      Poista
  5. On se vaan niin, että matkustaapa sitä mihin tahansa paikkakunnalle, niin aina haluaa löytää kirkon ja käydä siellä. Minusta on hienoa, että kerrot noin tarkkaan kirkon historiasta. Vaikka kesäisin kirkoissa on oppaat, niin ei ne tarinat jää muistiin kun on muutakin katseltavaa reissuilla. Viime kesänä kävimme Utsjoen kirkossa ja kirkkotuvissa, se oli hieno kokemus.
    Minulla on sinulle blogissani postia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Noissa kirkon oppaissakin on todella paljon eroa. Viime kesänä esim. Erään tässä blogissani olevan kirkon "esittelijä" ei tiennyt milloin ko. kirkko on rakennettu. Rakentajan sen sijaan tuntui tietävän ehdottomasti, mutta valitettavasti sekään tieto ei pitänyt paikkaansa. Eikä ole ainoa tapaus:( Valitettavasti. Otetaan vain joku tutun tutun tuttu koska se on "supliikki tyyppi" ja tekee työn halvalla tai talkoilla. Sitten on myös seurakuntia jotka ihan kouluttavat oppaan kurssilla ja perehdyttävät työhön. Nämä tällaiset ovat vain kokemukseni mukaan kovin harvassa. Niin kuin kirkon oppaatkin. Enimmässä osassa kirkkoja saa tutustuja olla täysin rauhassa... Hiukan riskaabelia minusta.

      Kävin katsomassa blogissasi. Oikein paljon kiitoksia! Perehdyn siihen tarkemmin huomenna:)

      Kiitos kommentista!

      Poista
  6. Upea kirkko!
    Jollain tavalla tuo kellotornin ylin osa näyttää tähän vieraalta!
    Nämä kirkkoesittelysi ovat mielenkiintoisia, erilaista katsottavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin se näyttää minunkin mielestä. Ei oikein löydy mistään muualta yhtymäkohtaa tuollaiseen huvimaja-tyyppiseen huippuun. Kiitos kommentista!

      Poista
    2. Tähän kirkkoon löytyy jonkinlainen vertailukohde muualla tässä blogissani olevasta Kangasalan kirkosta ja vaikka se ei suoranaisesti ristikirkko olekaan niin silti kannattaa vertailla.

      Poista

Kiitos kommentistasi!