Längelmäen kirkko

VIIKON 15 KIRKKOESITTELY

Längelmäellä 1712 -syntynyt Antti Piimänen oli aikansa merkittävä kirkonrakentaja. Hän rakensi ja suunnitteli sekä kivi- että puukirkkoja ja kehitti jopa oman kirkkotyypin, lounaissuomalaisen pitkäkirkon, jota tämänkertainen viikon kirkko, Längelmäen kirkko, edustaa.

Kirkko valmistui vuonna 1772. Tähän Antti Piimäsen kehittämään kirkkotyyppiin kuuluu runkohuonetta matalammat lyhyet sivusakarat, joista toisessa on - tai ainakin alunperin on ollut - sakasti ja toisessa kirkon eteinen. Kirkko rakennettiin yleensä itä-länsi -suuntaisesti, jolloin torni oli aina Lännessä ja se oli yleensä sipulihuippuinen. Tosin kaikkiin tämäntyylisiin kirkkoihin ei tornia rakennettu lainkaan. Kattona on korkeaprofiilinen satulakatto.

Längelmäen kirkkoakin on vuosien saatossa muuteltu ja paranneltu. Kirkon ikkunat olivat alunperin pienemmät ja niitä suurennettiin vuonna 1836 paremman valon saamiseksi kirkkoon. Sakasti puolestaan siirrettiin 1896 -vuoden peruskorjauksessa sivusakarasta kirkon itäpäähän rakennettuun runkohuonetta matalampaan siipeen. Kirkon alkuperäisestä alttaritaulusta tuskin seurakuntalaiset pitivät, se kun sai heidän suussansa nimen "helvetintaulu" sen aiheena olevasta - ilmeisen synkästi kuvatusta - viimeisestä tuomiosta johtuen. ;) Ilmeisesti eivät pitäneet sitten toisestakaan, vaan vasta kolmas kerta ja -taulu toden sanoi. Tämän kolmannen, Jeesusta ristillä esittävän alttaritaulun tekijä on Feliks Frang  ja se tuli kirkkoon vuoden 1896 -remontin yhteydessä. Kirkko on vuosien varrella ollut monen värinen. Nykyisin se on kutakuinkin alkuperäisen kaltainen, mutta välillä sen väri on ollut milloin punamulta, milloin vihreä.

Nykyisin Längelmäen kirkko on yksi Oriveden seurakunnan kirkoista. Längelmäen kunta jaettiin kahtia vuoden 2007 -kuntaliitoksessa; toinen puoli liitettiin Jämsään, toinen Oriveteen. Kirkko ja kirkonkylä jäi Oriveden puolelle.

Längelmäen kirkkotie 565, Längelmäki, Orivesi


Kommentit

  1. Kaunis kirkko ja aivan ihana kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattui vaihteeksi olemaan kirkko, jonka ympärillä ei ollut puita joka puolelta näkyvyyttä peittämässä. :) Kiitos Katinka.

      Poista
  2. Kaunis kirkko ja kauniisti kuvattu. Nämä oat aina kivoja katsella ja miettiä historiikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mustis. Arkkitehtuuri on mielenkiintoista ja kirkkoarkkitehtuurihan eri aikakausien tyylejä hyvin - monesti parhaiten - ilmentää.

      Poista
  3. Kaunis kirkko. Ei uskoisi että tämäkin on näin vanha. Reissulla Espanjassa näin joka kylässä vanhan kivikirkon, joista toiset oli niin isoja ettei niitä voinut kuvata kokonaan, kun tilaa edessä oli niin vähän. Sinä olisit ollut elementissä siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki. Kirkot ovat monesti siitä mielenkiintoisia, että asiaa tunteva itse asiassa voi nähdä paljonkin kirkon iästä ihan arkkitehtuurin perusteella. Tämä on nimenomaan sitä 1700-luvun puukirkkotyyliä. Esim. 1800-luvulla ei noita sipulihuippuja enää harrastettu, eikä niitä kaikkiin toki laitteu 1700-luvullakaan.

      Kirkkojen kuvauksessa on monenesti tuo(kin) ongelma, että edessä saattaa olla puita tai sitten ei pääse kameran kanssa tarpeeksi etäälle. Tämä oli helppo kuvauskohde.

      Ulkomaalaiset kirkot ovat monesti hienoja, mutta toisaalta nautin siitä, että nämä täkäläiset kirkot ilmentävät juuri meidän maamme kulloistakin rakennustyyliä, monesti parhaimmillaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ylivieskan kirkko - Kuvaesittely

Kangasalan kirkko

Keski-Suomen Ilmailumuseossa