Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2016.

Keiteleen kirkko

Kuva
VIIKON 47 KIRKKOESITTELY

Tällä kertaa kirkkoesittelyssä siirrymme Pohjois-Savon maakuntaan ja poimimme sieltä tarkasteluun Keiteleen kirkon. Paikkakunta on muuten siitä mielenkiintoinen, ettei se nimestään huolimatta sijaitse lainkaan Keitele-järven rannalla.

Keiteleen kirkosta itselleni tulee mieleen aikaisemmin esittelemäni Nivalan kirkko. Molemmat ovat ulkoisesti tyyliltään lähinnä uusgoottilaisia, samannäköisiä aika saman kokoisiakin. Tämä kirkko on hieman Nivalan kirkkoa suurempi, istumapaikkoja siinä on 800 henkilölle, mikä tuntuu kirkkoa ulkopuolelta katsoessa todella suurelta määrältä. Nivalassa vastaava luku on 600. Urkuparvea lukuun ottamatta kummassakaan kirkossa ei ole sivulehtereitä väkimäärää nostamassa. No, tämä tästä spekuloinnista. Jääköön vertailu tähän.

Keiteleen kirkko valmistui vuonna 1876 arkkitehti Wolmar Westlinin piirustusten pohjalta. Kirkon rakentamiseen tarvittavan puutavaran lahjoittivat paikalliset metsänomistajat.

Nykyinen alttaritaulu on taidemaalari Il…

Kesämuistoja - osa 9

Kuva
Sarjan päättää tämä vanhahenkinen kuva. Kesän värit ovat siinä haalistuneet, kuten ne ovat tehneet luonnossakin.


Päivän kevennys!

Kuva
Voiko ilme enää ylimielisempi olla...


Joutjärven kirkko

Kuva
VIIKON 46 KIRKKOESITTELY

Lahdessa sijaitseva Joutjärven kirkko on sisäpuolelta ulkonäköään suurempi kirkkorakennus. Itsumapaikkoja on peräti 650 henkilölle. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu mm. seurakuntasali, jossa on 250 istumapaikkaa.

Kirkko valmistui vuonna 1962 arkkitehti Unto Ojosen piirustusten mukaan. Se on oolemukseltaa jyhkeä, jyrkkäkattoinen ja tapailee nykyaikaisin keinoin keskiaikaisen kivikirkon  muotoja. Viressä oleva kellotorni sopii olemukseltaan kirkon viereen hyvin, mutta on olemukseltaan huomattavasti modernimpi. Kelloja siinä on kolme tavanomaisen kahden asemesta.

Alttaritaulun paikalla kirkossa on kuvanveistäjä Pentti Papinahon suunnittelema Golgata-niminen moderni, mutta helposti ymmärrettävä reliefi vuodelta 1963. Samantapainen ratkaisu löytyy esim. Tampereelta Tesoman kirkosta. Vuonna 2004 Sotkamon urkurakentajat rakensi kirkkoon uudet 24-äänikertaiset urut.

Kirkon sisätiloista on varsin komea virtuaaliesittely Lahden seurakuntayhtymän sivuilla. Kannattaa katsoa.…

Kesämuistoja - osa 8

Kuva
Tyttären kuvaamaa kesämaisemaa. ;)

TAMPERE! - osa 19, Mikontalo

Kuva
Tämä valtava kolossi on Mikontalo Etelä-Tampereella Hervannan kaupunginosassa. Rakennuksen omistaa Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö (TOAS).

Valmistuessaan vuonna 1980 Mikontalo oli Pohjoismaiden suurin asuinrakennus. Alunperin siinä oli 768 asuntopaikkaa sisältäen yksiöitä, kaksioita ja 2-3 hengen soluasuntoja.
Rakennuksen idea oli tarjota ennen kaikkea hyvältä paikalta edullinen opiskelija-asumismuoto. Asumismukavuus ei tosin alunperin ollut kovin kummoinen; Huoneet olivat pieniä ja niistä puuttuivat tyystin parvekkeet.
Talolle tehtiin perusteellinen korjaus vuosina 2008-2009, jolloin mm. huoneita osin suurennettiin, viihtyvyyttä parannettiin ja melkein kaikkiin huoneistoihin asennettiin ranskalaiset parvekkeet. Tämän johdosta asuntopaikkoja on nykyisin ”vain” 648. Mikontalo on edelleen suosittu asumispaikka opiskelijoiden keskuudessa, vaikkakin peruskorjauksen yhteydessä sen vuokria jouduttiin nostamaan, eikä se enää kilpaile edullisilla vuokrilla niin kuin joskus aikaisemmin...

Tervolan kirkko - maamme toiseksi suurin puukirkko

Kuva
VIIKON 45 KIRKKOESITTELY

Tervolassa, pienellä lappilaisella reilun 3000 asukkaan paikkakunnalla on kirkko, jonka nähdessään satunnainen matkailija varmasti hieraisee silmiään. Tämä tornilla varustettu ristikirkko edustaa rakennustaiteellisesti uusgotiikkaa ja on koko pohjoisen suomen suurin kirkkorakennus. Suurimmillaan sen sisään on mahtunut yli 1800 henkilöä, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin Turun tuomiokirkkoon. Kirkossa ei lehteriäkään muualla kuin pienehkö sellainen alttarin vastakkaisella seinällä, joten väkimäärä mahtuu lattiatasoon! Kirkon rakentaminen kesti neljä vuotta ja sen piirustukset laati arkkitehti Ludvig Iisak Lindqvist.

Tervolan kirkko on ensimmäisiä puhdastyylisesti uusgotiikkaa edustavia kirkkoja maassamme. Se on ainutlaatuinen lisä suurten puukirkkojemme joukkoon, mutta ainutlaatuinen on sen historiakin, mikä tekee siitä nykymuodossaan surullisen tapauksen. Se on jopa saanut 1970-luvun alkupuolella purkutuomion. Kuinka tämä on mahdollista? Katsotaanpa kirkon…

Kesämuistoja - osa 7

Kuva

Päivän kevennys!

Kuva
Muiskis!

Ja sinä painut kameroinesi muualle, tämä ei kuulu sinulle ollenkaan!

Ranuan kirkko - kuvaesittely

Kuva
VIIKON 44 KIRKKOESITTELY

Ensimmäisenä Lapin maakunnan kirkkona blogissani saa vuoron Ranuan persoonallinen pieni puukirkko, joka piti ilman muuta kuvata paikallisen eläinpuistokäynnin yhteydessä. Siinä kuvatessa huomasin kirkon oven olevan auki, joten yllättäen sain jopa sisäkuvat kohteesta. Tämä oli hieno sattuma, sillä kirkko ei ole tiekirkko, ainakaan sitä ei tiekirkkojen listalta löydy.

Kirkko on hirsirakenteinen ja ulkopuolelta laudoitettu. Se valmistui vuonna 1914 arkkitehti Jan Eklundin laatimien piirustusten pohjalta. Pohjamuodoltaan se on pieni ristikirkko, jonka yhteen ulkonurkkaukseen on lisätty torni. Ranuan kirkko on arkkitehtinsä ainut kirkkorakennus. Muita julkisia rakennuksia hän on sen sijaan suunnitellut paljon etenkin Helsinkiin.

Kirkossa on sisällä hirsiseinien luoma kodikas tunnelma, joka sopii Lappilaiseen pieneen kirkkoon hyvin. Se on vähän kuin erämaamaja. Lähes kaikki on valmistettu puusta.  Istumapaikkoja on 338 henkilölle. Alttaritaulun on maalannut kuvatait…

Kesämuistoja - osa 6

Kuva
Tämäkin osa on tyttären kuvaama. :)

TAMPERE! - osa 18, Härmälän lentokenttä

Kuva
Tässä eräs erikoinen seikka Tampereen ilmailuhistoriasta. Vuonna 1921 Härmälän kaupunginosaan, vain neljän kilometrin päähän ydinkeskustasta, perustettiin lentokonetehdas. Tämän vuoksi Härmälässä on paljon ilmailuaiheisia kadunnimiä, kuten Koelentäjänkatu, Pilotinkatu jne. Lentokonetehtaan toiminta loppui Härmälässä 1945, mutta sen "sivutuotteena" 1936 Härmälään perustettiin Tampere-Härmälän lentoasema vastavalmistuneiden koneiden koelentoja varten. Siis lähes keskelle kaupunkia! Kenttä oli maamme ensimmäinen sisämaan lentokenttä. Vaikka kenttä olikin varsinaisesti lentokonetehtaan käytössä, siviililiikennekin alkoi kentällä jo vuonna 1937, kun Finnairin edeltäjä, Aero, aloitti kentältä säännöllisen matkustajaliikenteen Tampere-Helsinki-Viipuri Reitillä. Myöhemmin Härmälästä alkoi lentää myös Veljekset Karhumäki. Tulevina vuosikymmeninä kentältä lennettiin Helsingin ja Viipurin lisäksi Ouluun, Vaasaan, Kemiin ja Tukholmaan. Kentältä nousivat monet maineikkaat potkurikoneet, …